arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Maanomistajan pellonraivaushankkeen vuoksi Isosaaren<br />
kivikautisella asuinpaikalla jatkettiin vuonna 2008 aloitettuja<br />
kaivauksia. Pelloksi raivattavalta niemekkeeltä saatiin talteen<br />
edellisen vuoden tapaan runsaasti kivikautisia asuinpaikkalöytöjä.<br />
Asuinpaikalta on löydetty sekä nuorakeramiikkaa että<br />
nk. Pöljän keramiikkaa. Asuinpaikan käyttö ajoittuu noin<br />
vuosien 3000 ja 1900 eKr. välille.<br />
Vuosien <strong>2009</strong> ja <strong>2010</strong> kaivauksissa tutkittiin vuonna 2008<br />
esiin tullut hiiltynyt rakenne sekä pellonraivauksen alle jääviä<br />
asuinpaikan osia. Alue on ollut aiemmin viljelyksessä, mutta<br />
historiallisen peltokerroksen alla oli säilynyt paksulti kivikautista<br />
kulttuurikerrosta. Paksuimmillaan kerrokset olivat likamaakuoppien<br />
kohdalla (noin 80 senttimetriä). Tutkitun hiilirakenteen<br />
yhteydestä löydettiin noin metrin mittainen palaneiden<br />
kivien muodostama rivi.<br />
Tutkimusten päätyttyä maanomistajan on mahdollista raivata<br />
alue pelloksi.<br />
Löydöt: KM 38574:1–980<br />
Ajoitus: kivikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 100 m ²<br />
Kenttätyöaika: 28.6.–23.7.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n<br />
osasto<br />
Tutkimusraportti: Päivi Kankkunen ja Riku Mönkkönen<br />
14.3.2011 Museoviraston arkistossa.<br />
TAIPALSAARI VANHA PAPPILA<br />
Moniperiodisen asuinpaikan koekaivaus<br />
Pk 313405 Taipalsaari<br />
P: 6783475, I: 3557724<br />
N: 6780629, E: 557530<br />
Etelä-Karjalan museo<br />
Kaivaustenjohtaja: Leena Lehtinen<br />
Taipalsaaren vanha pappila, joka on aiemmin tunnettu<br />
nimellä Taipaleen kartano, lienee vanhimpia kruunun kartanoita<br />
Karjalassa ja perustettu jo ennen Kustaa-kuninkaan<br />
aikaa. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1546. Sen<br />
mukaan Taipale jo vanhastaan on määrätty nimismiehentaloksi.<br />
Merkittävän historiansa lisäksi pappilan omistaja oli löytänyt<br />
puutarhasta keramiikkaa, jonka epäiltiin olevan esihistoriallista,<br />
jolloin tuli tarpeelliseksi järjestää koekaivaus pappilan<br />
ympäristössä. Kaivaus mahdollistui Suomen kulttuurirahaston<br />
Etelä-Karjalan rahaston myöntämällä apurahalla. Se myönnettiin<br />
pappilan alueen laajempaan – myös kasvillisuuden<br />
kattavaan – tutkimukseen.<br />
Kaivauksen tavoitteena oli löytää vastaus siihen, onko paikalla<br />
mahdollisesti jo neoliittisen ajan asutusta ja määritellä pitkään<br />
käytössä olleen historiallisen pappilan kulttuurikerrokset.<br />
Kaivaus aloitettiin peltopoiminnalla ja seulomalla puutarhan<br />
multakasoja. Kaivaustyötä tehtiin yhteensä kahdeksan työpäivänä<br />
ajalla. Palkattomana työvoimana toimi Jatuli ry:n<br />
jäseniä. Kaivauksen aikana tehtiin kaikkiaan neljä koe kuoppaa<br />
ja avattiin kaksi kaivausaluetta.<br />
Kaivauksen perusteella pappilan alueella ei ole esihistoriallista<br />
asutusta. Sen sijaan monin paikoin havaittiin jo 1500-luvulta<br />
asutetun vanhan tilan kulttuurikerroksia. Esineistöä sisältänyt<br />
multakerros oli yleensä yli puoli metriä paksu. Esineistöstä<br />
mainittakoon mm. uudempi lasi, lasitettu keramiikka sekä tiilen<br />
ja palaneen saven kappaleet. Huomionarvoista oli liitupiippujen<br />
täydellinen puuttuminen.<br />
Pappilan tutkimusta on syytä täydentää kartta-analyysilla ja<br />
alueen kuvamateriaan läpikäynnillä, jonka pohjalta voidaan<br />
kohdentaa kaivaustutkimukset. Myös tiilien ja pystyssä olevan<br />
”viinikellarin” rakennushistorialliseen analysointiin on syytä<br />
paneutua.<br />
Löydöt: KM <strong>2010</strong>066:1–29<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 16.–19.9.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Suomen kulttuurirahasto,<br />
Etelä-Karjalan museo<br />
Tutkimusraportti: Leena Lehtinen <strong>2010</strong> Etelä-Karjalan<br />
museossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
TAMMELA VENESILTA<br />
Muinaisjäännösten koekaivauksia<br />
Venesilta:<br />
Pk 211310 Pehkijärvi<br />
P: 6746728, I: 3326717<br />
N: 6743897, E: 326618<br />
z: 100–105<br />
Kukkuramäki:<br />
Pk 211307 Tammela<br />
P: 6746982, I: 3326598<br />
N: 6744150, E: 326499<br />
z: 98,5 – 101,5<br />
Kankainen:<br />
Pk 211307 Tammela<br />
P: 6747051, I: 3326449<br />
N: 6744219, E: 326350<br />
z: 99–101<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Kreetta Lesell<br />
Tammelaan Pyhäjärven rannalle suunniteltu vesijohto ja<br />
viemäröinti kulkevat Venesillan ja Kukkuramäen kivikautisten<br />
asuinpaikkojen kohdalla. Alueella suoritettiin viikon mittaiset<br />
koekaivaukset syyskuussa sen selvittämiseksi, onko muinaisjäännöksistä<br />
mitään jäljellä putkilinjan kohdalla. Venesillan<br />
kivikautisen asuinpaikan kohdalla putki kulkee alueella, joka<br />
on tuhoutunut.<br />
Kukkuramäen kivikautisen asuinpaikan kohdalla havaittiin,<br />
että peltomultakerroksen alla on säilynyt jäänteitä asuinpaikasta.<br />
Koskemattomasta maasta löytyi palaneita luita ja kvartseja.<br />
Alueella on myös likamaata. Säilynyt kulttuurikerros on 5–20<br />
senttimetrin paksuinen.<br />
Tämän lisäksi tehtiin koekuoppia Kankaisen keskiaikaisen<br />
kylätontin kohdalla sijaitsevalle putkilinjaukselle. Neljässä<br />
koekuopassa havaittiin todennäköisesti kylätonttiin liittyviä<br />
rakenteita, joten jatkotutkimukset ovat paikalla tarpeen.<br />
Kukkuramäen kivikautisen asuinpaikan ja Kankaisten kylätontin<br />
kohdalle tehtiin kahden viikon jatkokaivaukset lokakuussa.<br />
Kukkuramäeltä löydettiin lisää palaneita luita ja kvartseja.<br />
Kankaisten kylätontin kohdalta löydettiin puurakenteita, jotka<br />
tullaan myöhemmin ajoittamaan.<br />
Löydöt: Venesilta KM 38646:1−4, Kukkuramäki KM 38674,<br />
Kankainen KM 38686:1–18<br />
Ajoitus: kivikausi, historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: Venesilta 2,5 m ² ,<br />
Kukkuramäki 21 m ² , Kankainen 55 m ²<br />
Kenttätyöaika: 6.–10.9. ja 18.–29.10.<strong>2010</strong><br />
154
Change language