arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
inventoinnit olivat välttämättömiä, jotta tuulipuistojen vaikutuksia<br />
arkeologiseen kulttuuriperintöön voitaisiin arvioida.<br />
Joiltakin alueilta tunnettiin entuudestaan muinaisjäännöksiä ja<br />
myös niiden läheisyydessä oli useita entuudestaan tunnettuja<br />
kohteita. Suunnittelualueilla sijaitsevat kohteet tarkastettiin ja<br />
lisäksi niiltä etsittiin entuudestaan tuntemattomia muinaisjäännöksiä.<br />
Inventoinnissa löytyi entuudestaan tuntematon röykkiöitä<br />
ja rakkakuoppia käsittävä muinaisjäännösalue sekä kivistä<br />
ladottu kompassiruusu. Lisäksi inventoinnissa havaittiin<br />
muutamia uusia röykkiöitä, jotka liittyivät ennestään tunnettuihin<br />
kohteisiin.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 21.9.–8.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Ramboll Finland Oy<br />
Tutkimusraportti: Katja Vuoristo 4.2.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa, kopio Museovirasto Vaasan toimisto, Pohjanmaan<br />
museo ja Ramboll Finland Oy.<br />
PORVOO ESTLINK 2 -SÄHKÖNSIIRTO-<br />
YHTEYDEN SUOMEN MAAOSUUS<br />
Hankealueen inventointi<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Inventoija: Wesa Perttola<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto suoritti 21.–24.9.<br />
ja 20.10.<strong>2009</strong> historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten<br />
inventoinnin Porvooseen suunnitellulla Estlink 2- sähkönsiirtoyhteyden<br />
maaosuudella. Tutkimusten tilaajana ja rahoittajana<br />
toimi Fingrid Oyj. Inventoinnin tavoitteena oli tarkistaa<br />
sähkölinjan tarkastelualueilta tunnetut kiinteät muinaisjäännökset<br />
ja läheiset kylätontit sekä etsiä alueelta uusia<br />
kohteita.<br />
Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin historiallisista lähteistä<br />
tunnettu rajamerkki ja kolme kylätonttia. Lisäksi löydettiin<br />
kymmenen uutta kohdetta: yksi ajoittamaton röykkiö, yksi<br />
historiallisen ajan kivirakennekohde, viisi rajamerkkiä,<br />
vesimyllyn jäännös ja kaksi historiallisen ajan louhosta.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 21.–24.9., 20.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Fingrid Oyj<br />
Tutkimusraportti: Wesa Perttola 4.11.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
PYHÄJOKI<br />
Ks. inventoinnit <strong>2009</strong>: Simo ja Pyhäjoki, kaava-alueiden<br />
inventointi<br />
PYHÄRANTA, RAUMAN–KALANNIN<br />
VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2009</strong>: Rauman–Kalannin voimajohtolinja,<br />
hankealueen inventointi<br />
PÄLKÄNE EPAALA–KUULIALA<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Hannu Poutiainen<br />
Inventointi oli luonteeltaan täydennysinventointi ja aiempien<br />
töiden yhteenveto. Alueella on inventoitu useaan otteeseen<br />
erityisesti rautakautta ja historiallista aikaa. Todennäköisyys,<br />
että sieltä löytyy rautakautisia muinais jäännöksiä, on suuri.<br />
Alueella on havaittavissa yhtäjaksoinen asutuksen jatkuvuus ja<br />
kehitys rautakaudelta keskiaikaan ja edelleen nykyaikaan,<br />
mikä tekee siitä tutkimuksellisesti mielenkiintoisen.<br />
Suurin osa alueesta on raivattu pelloiksi ja lähes kaikki tunnetut<br />
muinaisjäännökset sijaitsevat nykyisillä pelloilla. Muutama<br />
metsässä sijaitseva täysin ehjä muinaisjäännös sekä kylätonttien<br />
rakentamattomat, arkeologisesti ehjät, osat ovat siten<br />
tutkimuksellisesti hyvin arvokkaita kohteita.<br />
Alueella on ilmeisesti Ancylusjärvivaiheen aikaisia muinaisrantatörmiä<br />
yli 100 metrin tasolla. Veden taso on ollut aluksi<br />
kivikaudella laskeva. Jossain vaiheessa esihistoriallisena<br />
aikana veden lasku päättyi ja Pälkänevedessä alkoi transgressio,<br />
joka päättyi vuonna 1603 Kostianvirran puhjettua.<br />
Tämä transgression huipun rantataso on hieman alle 90 metrin<br />
korkeustasolla.<br />
Inventoinnissa käytiin läpi kynnettyjä peltoalueita erityisesti<br />
Kuulialassa. Hyllin seudun metsäalueet tutkittiin tarkasti.<br />
Pelloilla sekä metsässä maastoa tutkittiin metallinpaljastimella,<br />
hyväksi arvelluilla maastonkohdilla systemaattisesti laajemmalla<br />
alalla. Kylätontit tarkastettiin silmänvaraisesti, mutta niillä ei<br />
tehty systemaattista metallinpaljastintutkimusta.<br />
Alueella tunnetaan nyt 14 muinaisjäännös- ja viisi löytöpaikkaa:<br />
kivikautinen asuinpaikka, moniperiodinen asuinpaikka,<br />
jossa on kivikautinen ja rautakautinen tai historialliseen<br />
aikaan ajoittuva osa. Viisi rautakautiseksi oletettua paikkaa<br />
(joista ainakin yksi on kalmisto, muut asuinpaikkoja tms.),<br />
neljä keskiaikaan ulottuvaa kylätonttia, rauniokirkko sekä<br />
kaksi historiallisen ajan tarkemmin määrittelemätöntä paikkaa<br />
(kaivo ja jokin toimintopaikka).<br />
Tässä inventoinnissa löytyi em. rautakautinen polttokenttäkalmisto,<br />
kivikautinen asuinpaikka, kaivo, toimintopaikka<br />
sekä yksi rautakautinen tai historiallisen ajan löytöpaikka.<br />
Kylätontin säilyneiltä vaikuttavat osat luokiteltiin muinaisjäännökseksi.<br />
Löydöt: KM 38107–38110<br />
Kenttätyöaika: 27.10. ja 3.–4.11.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Pälkäneen kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 13.1.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa<br />
Julkaisut: Hannu Poutiainen <strong>2010</strong>. Polttohauta ja nastasolki<br />
– rautakautisia inventointilöytöjä Pälkäneeltä ja Sääksmäeltä.<br />
Pirkan maan alta 11. Tampereen museoiden julkaisuja 112,<br />
s. 25–33.<br />
PÄLKÄNE ÄIMÄLÄ<br />
Vesihuoltolinjan inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Hannu Poutiainen<br />
Suunniteltu vesijohtolinjaus kulkee Ruotsilan vanhan kylätontin<br />
(1800-luvulla rustholli) ja järven välistä peltoja pitkin Äimälän<br />
(kartalla Lassila talo) keskiajalta peräisin olevan kylätontin<br />
koillispuolitse Klemolan talolle. Äimälän ja Ruotsilan vanha<br />
karttamateriaali – isojakokartat 1700-luvulta – kuvattiin<br />
Kansallis arkistossa ja kartat asemoitiin kkj-koordinaatistoon<br />
arviolta +– 20 metrin tarkkuudella.<br />
Seudulla on lukuisia rautakautisia muinaisjäännöksiä. Linjan<br />
lähistöltä, Lassilan talon eteläpuolelta tunnetaan kuppikivi,<br />
mutta ei muita muinaisjäännöksiä.<br />
112
Change language