arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tietotalon sekä tontin vastakkaisessa päässä sijainneen<br />
louhittavan kalliopaljastuman väliin.<br />
Kaivutyön yhteydessä kävi ilmi, että tontin alueella sijaitsi<br />
ainoastaan myöhäisiä, Kotkan kaupungin aikaisia kulttuurikerroksia.<br />
Ruotsinsalmen asutuksen aikaisia rakenteita tai<br />
kerroksia ei koeojasta tavattu, ja tontin alimmatkin kerrokset<br />
sisälsivät resenttiä löytöaineistoa. Koekaivauksen yhteydessä<br />
tehtyjen havaintojen perusteella ei tonttialueen arkeologisille<br />
lisätutkimuksille katsottu olevan jatkossa tarvetta.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika, 1800–1900-luku<br />
Tutkitun alueen laajuus: 65 m ²<br />
Kenttätyöaika: 2.12.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kotkan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Marita Kykyri 18.3.2011 Kymenlaakson<br />
museon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
KOTKA MUSSALO TAKAKYLÄ<br />
Hiilimiilujen valvontakaivaus ja dokumentointi<br />
Pk 302312 Kotka<br />
P: 6703003, I: 3492461<br />
N: 6700190, E: 492294<br />
Kymenlaakson museo<br />
Kaivaustenjohtaja: Marita Kykyri<br />
Kymenlaakson museo vastasi elo-syyskuussa <strong>2010</strong> arkeologisesta<br />
valvonnasta ja dokumentoinnista Kotkan Mussalon<br />
Takakylän hiilimiilualueella. Santalahden leirintäalueen<br />
laajennustöihin liittyvän koneellisen valvontakaivauksen<br />
yhteydessä tutkittiin kolme hiilimiilua ennen niiden tuhoutumista<br />
sekä valvottiin ja dokumentoitiin alueen hiilimiilujen väliin<br />
vedetyn putkilinjan kaivutyöt. Viimeksi mainittujen yhteydessä<br />
ei paljastunut uusia hiilimiiluja tai sellaisiin liittyviä kerroksia.<br />
Santalahden leirintäalueen kolme tutkittua miilua vastasivat niin<br />
muotonsa, kokonsa kuin rakenteensakin puolesta Mussalossa<br />
jo aiempien tutkimusten yhteydessä dokumentoituja, pohjaalaltaan<br />
suorakaiteen muotoisia ns. lamamiiluja. Vuonna <strong>2010</strong><br />
tutkitut miilut olivat kooltaan noin 6 x 10 metriä ja niiden<br />
korkeus oli 50–60 senttimetriä. Koneellisesti suoritetun tasokaivauksen<br />
yhteydessä saatiin ensimmäistä kertaa tarkempaa<br />
tietoa myös hiilimiilujen pohjan rakenteesta, kun tutkitusta<br />
miilusta paljastui puisen perustusrakenteen jäännökset.<br />
Mussalon saarella tunnettujen hiilimiilujen suuri lukumäärä<br />
(runsas 300) viittaa alueen puuhiilen tuotannon olleen aikoinaan<br />
”teollista”. Toiminnan alueellisen laajuuden ja säilyneiden<br />
miilujen suuren määrän perusteella on yllättävää, ettei paikallinen<br />
perimätieto sen enempää kuin kirjallinen lähdeaineistokaan<br />
tunne mainintoja saaren puuhiilituotannosta. Mussalon<br />
saaren hiilimiilut, syksyllä <strong>2010</strong> dokumentoidut mukaan lukien,<br />
ajoittunevat todennäköisimmin 1700-luvun lopulle ja 1800-<br />
luvun alkupuoliskolle. Mainittuna aikana puuhiilen kysyntää<br />
lisäsivät Kotkan alueen linnoitustyöt ja Ruotsinsalmen varuskuntakaupunki.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika, 1700-luvun loppu- ja<br />
1800-luvun alkupuolisko<br />
Tutkitun alueen laajuus: 170 m ²<br />
Kenttätyöaika: 13.8.–20.9.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kotkan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Marita Kykyri 18.2.2011 Kymenlaakson<br />
museon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
KOTKA TOIVO PEKKASEN PUISTO<br />
Kaupunkiarkeologinen valvonta <strong>2010</strong>–2011<br />
Pk 302312 Kotka<br />
P: 6705556, I: 3496480<br />
N: 6702742, E: 496311<br />
Kymenlaakson museo<br />
Tutkija: Marita Kykyri<br />
Kymenlaakson museo vastasi elo-lokakuussa <strong>2010</strong> suoritetusta<br />
arkeologisesta valvontakaivauksesta Kotkansaarella sijaitsevan<br />
Toivo Pekkasen puiston alueella. Valvontatyö tuli ajankohtaiseksi,<br />
kun puistoalueella aloitettiin laaja-alaiset saneeraustyöt,<br />
joiden yhteydessä puiston käytävät, valaisimet, penkit sekä<br />
roskakorit kunnostettiin tai uusittiin ja alueelle kaivettiin kosteikkoallas<br />
salaojaputkineen sekä neljä puunistutuskuoppaa.<br />
Toivo Pekkasen puisto on Museoviraston rakennushistorian<br />
osaston laatimassa kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa<br />
luokiteltu kokonaisuudessaan 1-luokan kohteeksi, jossa on<br />
mahdollisesti säilynyt Ruotsinsalmen (1790–1850-luku)<br />
aikaisia kerrostumia. Kymenlaakson museon puistoalueella<br />
2000-luvulla suorittamien arkeologisten valvontatöiden<br />
yhteydessä on alueelta löytynyt myös koskemattomia Ruotsinsalmen<br />
aikaisia kerrostumia löytöineen. Tästä johtuen Museovirasto<br />
edellytti puistosaneeraukseen liittyvän kaivutyön<br />
suorittamista tarvittavilta osin arkeologisena valvontana.<br />
Museovirasto ja Kymenlaakson museon sopivat keskenään<br />
siitä, että museo vastaisi kaivutyön seurannasta ja siihen<br />
liittyvästä arkeologisesta dokumentoinnista.<br />
Kymenlaakson museo seurasi ja dokumentoi saneeraukseen<br />
liittyviä maankaivutöitä koko syksyn <strong>2010</strong> ajan ja jatkoi<br />
dokumentointia vielä elo-lokakuussa 2011, jolloin puiston<br />
itänurkkaus saneerattiin. Vuoden <strong>2010</strong> valvonnan yhteydessä<br />
tehdyt havainnot tukivat puistoalueella tehtyjen aiempien<br />
valvontakaivausten arkeologisia tutkimustuloksia. Niiden<br />
perusteella Ruotsinsalmen aikaista koskematonta kulttuurikerrostumaa<br />
on säilynyt ennen kaikkea puistoalueen keskustassa<br />
ja pohjois- ja koillisosissa, kun sen sijaan puiston lounaissivustalta<br />
vanhimmat kerrokset ovat jo tuhoutuneet sinne<br />
rakennetun Eteläpuistokadun linjalta.<br />
Työn luonteesta johtuen saatiin arkeologisia löytöjä talteen<br />
niukasti, mutta vanhimmat niistä paljastuivat alueen stratigrafisesti<br />
alimmista kerroksista ja ovat yhdistettävissä alueen<br />
Ruotsinsalmen aikaiseen asutukseen. Ruotsinsalmen kerrostumasta<br />
otettiin talteen Kotkansaarelle tyypillistä kaupunkiarkeologista<br />
talousjätettä: slaavilaista keramiikkaa, punasavikeramiikkaa,<br />
fajanssia sekä pullo- ja tasolasia.<br />
Löydöt: KM <strong>2010</strong>087:1–41<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 800 m ²<br />
Kenttätyöaika: 2.8.–29.10.<strong>2010</strong>, 4.8.–11.10.2011<br />
Tutkimuskustannukset: Kotkan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Marita Kykyri 7.12.2011 Kymenlaakson<br />
museossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
LAITILA RUKOUSHUONE–<br />
KANSAKOULUNMÄKI<br />
Rautakautisen kalmiston jatkotutkimukset<br />
Pk 113111 Laitila<br />
P: 6763629, I: 3212585<br />
N: 6760790, E: 212530<br />
z: 20<br />
137
Change language