arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Laitilan Vainionmäen B-kalmisto sijaitsee kumpareella Kodjalan koulun<br />
pihapiirissä. Kuva: Esa Mikkola, Museovirasto <strong>2010</strong>.<br />
Gravfältet B i Vainionmäki i Letala ligger på en kulle på Kodjala skolgård.<br />
Foto: Esa Mikkola, Museiverket <strong>2010</strong>.<br />
Källåsbackenin röykkiö on yksi Närpiön Övermarkin alueen inventoinnissa<br />
tarkastetusta 22:sta röykkiökohteesta. Kuva: Vesa Laulumaa,<br />
Museovirasto <strong>2010</strong>.<br />
Röset på Källåsbacken är ett av de 22 röseobjekten som granskades<br />
under inventeringen i Övermark i Närpes. Foto: Vesa Laulumaa, Museiverket<br />
<strong>2010</strong>.<br />
Tutkimuksellisesti mielenkiintoisimpana voitaneen pitää<br />
kahta nappikoristeista kaksieläimistä kupurasolkea,<br />
joita on Suomesta löydetty aiemmin vain muutama.<br />
Kaivaukseen osallistui kuutisen kymmentä arkeologisista<br />
kenttätöistä kiinnostunutta kaivajaa, joista moni<br />
oli ollut mukana Vainionmäen yleisökaivauksilla myös<br />
aiemmin. Päivittäinen osallistujamäärä vaihteli kahdeksasta<br />
seitsemääntoista, vaikka osallistujamäärän ylärajaksi<br />
oli yritetty asettaa 10 henkilöä. Kesän kaivauksissa<br />
tutkittiin 31 neliömetriä.<br />
Muinaismuistolain 13 §:n mukaisia inventointeja oli<br />
kenttätyökaudella yhdeksän. Viemärilinjojen inventointeja<br />
tehtiin Kontiolahden Aholassa, Polvijärvellä Kirkonkylän<br />
ja Sotkuman välillä sekä Lohjalla Nummi-Pusulan<br />
ja Karjalohjan alueilla. Voimajohtolinjojen inventointeja<br />
oli Forssan ja Liedon, Riihimäen ja Hausjärven<br />
sekä Vihdin ja Siuntion väleillä. Virolahdella toteutettiin<br />
tielinjainventointi, jossa valtatien 7 rakentamiseen<br />
liittyen selvitettiin kolmea eri linjausvaihtoehtoa Karpankankaan<br />
laajan kivikautisen asuinpaikan kohdalla.<br />
Inventoinnin pääpaino oli linjausvaihtoehdolla, joka<br />
kiertää Karpankankaan muinaisjäännösalueen pohjoispuolelta.<br />
Inventoinnissa ei löydetty ennestään tuntemattomia<br />
kohteita.<br />
Närpiön Pirttikylässä jatkettiin metsäalueiden inventointia<br />
Museoviraston ja Rannikon metsäkeskuksen<br />
yhteisrahoituksella. Työn aikana tarkastettiin 22 ennestään<br />
tunnetun muinaisjäännöksen tiedot ja tarkennettiin<br />
kohteiden aluerajausta.<br />
Museoviraston budjettivaroin jatkettiin Sievin Isokankaan<br />
ja Maansydämen alueella edellisenä vuonna<br />
aloitettua inventointia. Ennen vuoden <strong>2010</strong> inventointia<br />
alueelta tunnettiin lähes 600 kuoppajäännöstä. Vuoden<br />
<strong>2010</strong> kartoituksessa niitä löytyi vielä useita satoja lisää.<br />
Kuoppia on aiemmin pidetty pyyntikuoppina, mutta<br />
niiden suuri lukumäärä ja vaihteleva koko antoi aiheen<br />
Sievin Maansydämen ja Isokankaan alueelta on löytynyt satoja<br />
kuoppajäänteitä, joita on pidetty pyyntikuoppina. Elokuussa <strong>2010</strong><br />
tehdyt tutkimukset eivät tue tulkintaa. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto<br />
<strong>2010</strong>.<br />
I områdena Maansydän och Isokangas i Sievi har man hittat hundratals<br />
groplämningar som har ansetts vara fångstgropar. Undersökningarna<br />
som gjordes i augusti <strong>2010</strong> stöder inte denna tolkning. Foto: Vesa<br />
Laulumaa, Museiverket <strong>2010</strong>.<br />
tutkia niitä tarkemmin. 16 kuopan keskelle avattiin koeoja,<br />
jonka perusteella kuopan syvyyttä ja muotoa tutkittiin.<br />
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että yksikään 16<br />
kuopasta ei ollut pyyntikuoppa. Tutkittujen kuoppien<br />
määrä on pieni kuoppien kokonaismäärään nähden, mutta<br />
se antaa kuitenkin selvän todisteen siitä, että kuoppien<br />
15
Change language