arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kanssa elokuussa <strong>2010</strong>. Maastotyö keskittyi Sarkanen-järven<br />
ranta-alueeseen. Alueen vanhin maanviljelykulttuuriin liittyvä<br />
asutus sijaitsee järven itäpuoliselle laakealle harjanteelle.<br />
Sarkanen-järveä on laskettu 1800-luvun loppupuolella arviolta<br />
vajaan metrin.<br />
Pyyntikulttuurin muinaisjäännöksiä ei alueelta löytynyt, vaikka<br />
Sarkasen pohjoispään länsi- ja luoteisrannalla maasto olisi<br />
ollut sopivaa. Kylän puoleinen eli itäpuoleinen järveen laskeva<br />
rinne on jyrkkä ja korkea. Rinteen yläosassa on vanhoja<br />
kiviaitoja Rutilan tasalla. Alue on ollut seudun nykyisen<br />
asutuksen alkuvaiheessa, 1400–1500-luvuilla erämaata,<br />
Mikkelin emäpitäjän erämaaomistuksia. Syväsmäen kylän<br />
ensimmäisen talon arvellaan asettuneen Riuttasen Sarkakankaalle<br />
1500-luvun puolen välin tienoilla tai loppupuolella. Varmaa<br />
asiakirjatietoa siitä ei ole. Vuonna 1664 on kylässä ollut kolme<br />
taloa, Simuna, Rutila ja Pursiala. 1800-luvun puolessa välissä<br />
em. talot ovat jakaantuneet kahdeksi, Rutila kolmeksi taloksi tai<br />
torpaksi. Vanhat talot ovat edelleenkin 1800-luvun ja oletettavasti<br />
1600–1700-lukujen paikoilla, nykyisten tilakeskusten<br />
kohdalla, peltojen ympäröiminä. Merkkejä mahdollisesta<br />
vanhemmasta asutuksesta ei havaittu muualla.<br />
Alueella ei havaittu muinaismuistolain mukaisia muinaisjäännöksiä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 10.8.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Hirvensalmen kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 12.10.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
HÄMEENKOSKI AHROLANTIE<br />
Asemakaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Sepänmaa ja Hannu Poutiainen<br />
Ahrolantien asemakaava-alueen inventoinnin maastotyö tehtiin<br />
toukokuun puolivälin tienoilla kahden arkeologin voimin.<br />
Itäreunalla on laaja kallioharjanne. Eteläosa on pääosin<br />
vesijättöä Kalalahden pohjois- ja länsipuolella. Lahden<br />
pohjoispuolella, alueen keskellä on laaja moreeniharjanne.<br />
Alueella on topografisesti varsin hyviä muinaisrantamaastoja<br />
esihistoriallisille pyyntikulttuurin asuinpaikoille.<br />
Monin paikoin pellot olivat kynnettyinä paikalla käytäessä,<br />
mutta juuri jyrättyjä, kuivia. Pelloissa ei havaittu mitään<br />
esihistoriaan viittaavaa. Havainnointiolosuhteet tosin olivat<br />
kehnonpuoleiset. Metsämaastoja ei alueella juurikaan katsottu,<br />
koska maaperä on savinen ja metsät pusikkoisia.<br />
Kaava-alue sijoittuu kahden vanhan kylän väliin. Alueen<br />
länsipuolella on Uskelan (Uskilan) vanha kylä tontteineen ja<br />
eteläosan itäpuolella kahden talon Myllymäen kylä. Pitäjänkartan<br />
(1840-luku) ja ns. senaatinkartan perusteella Uskelan<br />
kylä sijoittuu selkeästi kaava-alueen ulkopuolelle, kuten myös<br />
topografia kertoo. Myllymäen kylätontti vaikuttaa em. karttojen<br />
perusteella myös sijoittuvan kaava-alueen ulkopuolelle.<br />
Kaava-alueen kaakkoisnurkassa on Myllymäen läpi kulkevan<br />
puron suuosa. Kaava-alueelle sijoittuu yksi Myllymäen kolmesta<br />
isojakokartalle piirretystä myllystä. Myllynpaikka tarkastettiin,<br />
mutta mitään säilyneitä rakenteita vanhasta myllystä ei<br />
siellä havaittu.<br />
Kaava-alueen läpi kulkee vanha päätie Hämeenkyröstä<br />
Mahnalaan/Sarkkilaan. Tie on poistunut käytöstä Myllymäen<br />
puronsuusta etelään ja on jäljellä traktoriurana metsässä.<br />
Em. puron sillasta pohjoiseen tie on edelleen käytössä,<br />
asfaltoituna. Tielinjausta on pidettävä muinaisjäännöksenä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 20.5.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Hämeenkyrön kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 8.7.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
HÄMEENKYRÖ JA YLÖJÄRVI, VALTATIE 3<br />
Tielinjausvaihtoehtojen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt ja<br />
Timo Sepänmaa<br />
Inventoinnissa tutkittiin Ylöjärven ja Hämeenkyrön välisen<br />
valtatien 3 vaihtoehtoiset linjaukset. Tielinjausten liepeiltä<br />
tunnettiin ennestään yksi röykkiökohde. Vanhat kylätontit,<br />
Hämeenkyrön Palo ja Sarkkila, ja niiden muinaisjäännöksiksi<br />
potentiaaliset rakenteet eivät ole ulottuneet suunnitelluille<br />
linjauksille. Ylöjärven puolella linjaukset kulkevat historiallisen<br />
ajan ”erämaassa”. Alueella havaittiin yksi ennestään tuntematon<br />
kivikautinen asuinpaikka sekä hiilimiilun jäänne, jota ei<br />
katsottu muinaisjäännökseksi.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 17.–19.5.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Ramboll Finland Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila Museoviraston arkistossa.<br />
HÄMEENKYRÖ KANKAANMAAN TILA<br />
Maa-ainesottoalueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Inventointi liittyi Lemakkalan kylän Kankaanmaan tilan<br />
maa-aineksenottosuunnitelmiin. Aluetta kartoitettaessa vuonna<br />
<strong>2009</strong> siellä havaittiin 20 kuoppaa, joita epäiltiin kansalaissodan<br />
aikaisiksi ampumakuopiksi. Pirkanmaan maakuntamuseo<br />
edellytti siksi paikalla suoritettavaksi arkeologisen inventoinnin.<br />
Inventointi suoritettiin 27.4.<strong>2010</strong>. Alue tutkittiin silmänvaraisesti.<br />
Lisäksi käytiin läpin em. tilan ulkopuolista aluetta noin 150<br />
metrin etäisyydelle tilasta itään ja etelään. Alueella olevat<br />
kuopat todettiin inventoinnissa resenteiksi. Oletettavasti ne on<br />
tehty maa-aineksen tutkimista varten. Alueen pohjoisreunalla<br />
havaittiin avatun hiilimiilun pohja.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 27.4.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Hämeen Kuljetus Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 6.5.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
HÄMEENKYRÖ KIRKKOJÄRVI–HEINJÄRVI–<br />
HERTTUALA–JUMESNIEMI<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt ja<br />
Timo Sepänmaa<br />
168
Change language