arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tutkimuskustannukset: Lohjan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Katja Vuoristo 7.3.2011 Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
LOHJA, SALO JA NUMMI-PUSULA,<br />
ESPOON–SALON OIKORATA<br />
Lohjan–Salon linjausvaihtoehtojen arkisto- ja karttaselvitykset<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n ja rakennushistorian osastot<br />
Tutkijat: Vesa Laulumaa, Veli-Pekka Suhonen ja Wesa Perttola<br />
Espoon–Salon oikoradan Lohjan ja Salon välisten linjausvaihtoehtojen<br />
arkeologinen arkisto- ja karttaselvitys tehtiin<br />
1.4.–9.5.<strong>2010</strong>. Arkistoinventoinnissa otettiin huomioon<br />
esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset.<br />
Esihistorialliset kohteiden osalta työn teki tutkija Vesa Laulumaa<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osastolta ja historiallisten kohteiden<br />
osalta tutkija Veli-Pekka Suhonen rakennushistorian osastolta.<br />
Lisäksi paikka- ja karttatietoaineistojen kokoamisessa ja<br />
työstämisessä oli kahden viikon ajan mukana tutkija Wesa<br />
Perttola Museoviraston rakennushistorian osastolta.<br />
Esihistoriallisten muinaisjäännösten selvitys tehtiin arkistotietojen,<br />
muinaisjäännösrekisterin tietojen, kirjallisuuden ja karttaaineiston<br />
pohjalta. Selvityksessä huomioitiin kiinteät muinaisjäännökset,<br />
mahdolliset muinaisjäännökset ja irtolöytökohteet,<br />
jotka sijaitsevat 500 metrin etäisyydellä linjauksesta. Lisäksi<br />
työssä selvitettiin potentiaalisia muinaisjäännösalueita, toisin<br />
sanoen alueita, joilla maastonmuodon, maaperän, korkeuden<br />
tai aiempien löytöjen perusteella voisi olettaa löytyvän muinaisjäännöksiä.<br />
500 metrin etäisyydellä vaihtoehtolinjauksista<br />
sijaitsee yhteensä 101 esihistoriallista muinaisjäännöskohdetta,<br />
ne jakautuvat lajeittain seuraavasti:<br />
-kiinteät muinaisjäännökset 70 kpl<br />
-tentatiivikohteet 8 kpl<br />
-irtolöytökohteet 23 kpl<br />
Historiallisen ajan muinaisjäännösselvitykseen koottiin aiemmin<br />
tunnetut historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Linjausten<br />
alueelta tunnetaan ennestään mm. vanhoja kylänpaikkoja,<br />
louhoksia ja tervahautoja. Selvityksessä ovat mukana myös<br />
ratalinjausten lähimmät keskiajan ja uuden ajan alun kylänpaikat.<br />
Osa kylänpaikoista on bufferin ulkopuolella. Kyseiset<br />
kylät ovat kuitenkin selvityksessä sen vuoksi, että niiden alueet<br />
ulottuvat ratalinjausten tuntumaan ja niiden vanhat kartat on<br />
siten otettava huomioon muinaisjäännösten maastoinventoinneissa.<br />
Keski- ja uuden ajan alun kylät selvitettiin arkistomateriaalin,<br />
karttojen ja kirjallisuuden perusteella. Kaikista kylistä selvittiin<br />
seuraavat tiedot: 1) ensimmäinen maininta keskiajalla,<br />
2) 1540–60-luvun tilaluku ja 3) vanhimmalla kyläkartalla<br />
olevat tonttimaat, tilaluku ja tilojen nimet.<br />
Karttaselvityksessä paikannetut kylien tonttimaat ja muut<br />
muinaisjäännöskohteet vietiin Museoviraston ylläpitämään<br />
muinaisjäännösrekisteriin pistekohteina. Kohteet luokiteltiin<br />
mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi ja niiden rauhoitusluokkaa<br />
ei määritetty. Kaiken kaikkiaan selvityksessä on mukana 111<br />
historiallisen ajan kohdetta.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: –<br />
Tutkimuskustannukset: Liikenneviraston rautatieosasto<br />
Tutkimusraportti: Laulumaa Vesa, Suhonen Veli-Pekka ja<br />
Perttola, Wesa 7.5.<strong>2010</strong> Museoviraston arkistossa.<br />
LOHJA, SIUNTION KOPULAN – VIHDIN<br />
HUHMARIN VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Siuntion Kopulan – Vihdin Huhmarin<br />
voimajohto, suunnittelualueen inventointi<br />
LUHANKA, JYVÄSKYLÄN SEUTU<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Jyväskylän seutu,<br />
kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
LUUMÄKI, SALPALINJA<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Salpalinja, II maailmansodan<br />
linnoitteiden inventointi<br />
LÄNSI-TURUNMAA SEILI KIRKKONIEMI<br />
Ks. kaivaukset <strong>2010</strong>: Länsi-Turunmaa Seili Kirkkoniemi,<br />
arkeologiset koetutkimukset<br />
MARTTILA, FORSSAN–LIEDON<br />
VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Forssan–Liedon voimajohto,<br />
suunnittelualueen inventointi<br />
MERIKARVIA TROLSSIN TUULIPUISTO<br />
Hankealueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Jussila ja Timo Sepänmaa<br />
Merikarvian keskustan pohjoispuolella sijaitsevan Trolssin<br />
tuulipuiston inventoinnin maastotyöt tehtiin toukokuun lopulla<br />
kahden arkeologin voimin.<br />
Tuulipuiston alue sijaitsee pääosin 15–25 metrin korkeustasoilla.<br />
Tällä tasolla merenranta on ollut varhaisen rautakauden<br />
ja rautakauden lopun välisellä ajalla. Maaperä on<br />
kivikkoista moreenia, siellä täällä pieniä kalliopaljastumanyppylöitä.<br />
Hevostorin alueella ja ympäristössä on laajempi<br />
hiekka-alue. Topografia on loivapiirteistä. Muinaisrantamuodostumia<br />
havaittiin vain Hevostorin hiekkamaaperän<br />
alueella. Maasto on kauttaaltaan sellaista, josta on vaikea<br />
löytää esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, jos niitä kuvatun<br />
kaltaisessa maastossa yleensäkään sijaitsee.<br />
Inventoinnin painopiste oli voimalapaikoilla ja niiden läheisyydessä.<br />
Jos voimalapaikka sijoittui suohon tai vastaavaan<br />
alavaan korpimaastoon, katsottiin sen läheisiä korkeampia<br />
maastoja siltä varalta, että voimalaa siirretään. Maastoa<br />
tarkastettiin myös voimaloiden välimaastossa pisto kokein.<br />
Missään ei havaittu mitään merkkejä esihistoriasta tai sellaisista<br />
jäänteistä, jotka voisivat olla historiallisen ajan muinaisjäännöksiä.<br />
Poikkeuksena yksi tervahauta Hevostorin kankaalla ja<br />
sen eteläpuolella oleva maarakenne, joka saattaa olla luontainenkin.<br />
Vanhojen karttojen, 1600-luvun pitäjän kartan, vuoden<br />
1855 Kalmbergin kartan ja 1800-luvun lopun Senaatinkartan<br />
183
Change language