arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 2250 m 2<br />
Kenttätyöaika: 9.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Helsingin kaupunginmuseo,<br />
virkatyö<br />
Tutkimusraportti: Markku Heikkinen ja Heini Hämäläinen<br />
9.11.<strong>2010</strong> Helsingin kaupunginmuseossa, kopio<br />
Museoviraston arkistossa.<br />
HELSINKI KAIVOPUISTON–HARAKAN–<br />
SÄRKÄN–LÄNSI-MUSTASAAREN<br />
MERENALITUSVESIJOHTO<br />
Hankealueen vedenalaisinventointi Suomenlinnan vesialueella<br />
Museoviraston meri<strong>arkeologia</strong>n yksikkö<br />
Tutkija: Riikka Tevali<br />
HSY vesi suunnittelee merenalitusvesijohtojen uusimista<br />
Kaivopuiston ja Harakan, Harakan ja Särkän sekä Särkän ja<br />
Länsi-Mustasaaren välillä. Ennen vesijohtolinjan laskemista<br />
alueella tuli tehdä vedenalaisinventointi, sillä sieltä tunnetaan<br />
useita muinaisjäännöskohteita. Aluetta viistokaiutettiin yhden<br />
päivän ajan heinäkuussa. Lisäksi saarten välisiltä alueilta<br />
tunnetaan useita vedenalaisia muinaisjäännöksiä, jotka<br />
liittyivät Suomenlinnan varustuksiin. Tulevien uusien vesijohtoputkien<br />
paikalla on jo vanhastaan merenpohjaan laskettuja<br />
painevesi- sekä viemäröintijohtoja.<br />
Inventoinnissa käytetty viistokaikuluotain oli Museoviraston<br />
meri<strong>arkeologia</strong>n yksikön omistama Imagenex SportScan<br />
330/800. Kaistanleveys vaihteli 30 ja 60 metrin välillä.<br />
Käytetty taajuus oli 30 metrin kaistanleveydellä 800 kHz ja<br />
60 metrin kaistanleveydellä 330 kHz. Paikannuksessa käytettiin<br />
Garmin GPS 76 -laitetta.<br />
Kenttätöitä häiritsi jonkin verran vilkas veneliikenne Kaivopuiston<br />
ja Särkän pienvenesatamista, mikä muun muassa<br />
nostatti aaltoja viistokaiutusalueelle. Koko tutkimusalue saatiin<br />
kuitenkin käytyä läpi. Viistokaikumateriaalista ei löytynyt uusia<br />
kohteita ja vanhoista jo tunnetuista muinaisjäännöksistä<br />
pystyttiin tunnistamaan vain osa.<br />
Särkän sekä Länsi-Mustasaaren väliseltä vesialueelta ei tavattu<br />
viistokaiutuksessa uusia muinaisjäänteitä. Sen sijaan painevesijohdon<br />
uusimisen alle on jäämässä jo vaurioitunut Särkän<br />
salmen purjehdusesteen hylky 1 (id 1308) ja johto kulkee vain<br />
3–5 metrin päässä Särkän salmen purjehdusesteen itäisestä<br />
hirsiarkusta (id 1307), joka on myös vaarassa vahingoittua<br />
ruopattaessa putken päätä Länsi-Mustasaareen. Lisäksi<br />
vesijohdon uusiminen saattaa vaikuttaa Länsi-Mustasaaren<br />
hylkypuualueeseen (id 2105), joka todennäköisesti sisältää<br />
puumateriaalia kaikista yllä mainituista muinaisjäännöksistä.<br />
Kaivopuiston ja Harakan sekä Harakan ja Särkän välisiltä<br />
vesialueilta ei löydetty ennestään tuntemattomia vedenalaisia<br />
muinaisjäännöksiä, eikä painevesijohdon uusiminen vaikuta<br />
ennestään tunnettuihin muinaisjäännöksiin. Ne on kuitenkin<br />
otettava huomioon putkien asennustyön aikana. Kohteessa on<br />
lisäksi noudatettava erityistä varovaisuutta muinaisjäännösten<br />
suhteen, sillä Suomenlinna kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 27.7.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: HSY Vesi<br />
Tutkimusraportti: Riikka Tevali 2.9.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
HELSINKI KESKIAIKAISET KYLÄTONTIT<br />
Arkisto- ja karttaselvitys<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Tutkija: Veli-Pekka Suhonen<br />
Helsingin kaupungin nykyisten rajojen sisäpuolella olevien<br />
keskiaikaisten ja uuden ajan alkupuolen kylänpaikat, yksittäistilat,<br />
rälssitilat ja kirkontilat selvitettiin kartta- ja arkistolähteiden<br />
avulla.<br />
Arkisto- ja karttaselvityksestä tehtiin raportti, jonka on tarkoitus<br />
toimia pohjana myöhemmin tehtävälle maastoselvitykselle.<br />
Kohteet merkittiin muinaisjäännösrekisteriin.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: –<br />
Tutkimuskustannukset: Helsingin kaupunki<br />
Tutkimusraportti: V.-P. Suhonen 14.12.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
HELSINKI TULLIVUORENTIE 6,<br />
TUKIKOHTA IX:7<br />
Ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin<br />
maalinnoituksen tukikohdan kartoitus<br />
Pk 204304 Malmi<br />
P: 6683578, I: 3391155<br />
N: 6680772, E: 391029<br />
Helsingin kaupunginmuseo<br />
Kaivaustenjohtaja: Markku Heikkinen<br />
Helsingin kaupunginmuseo kartoitti Helsingin Ala-Malmin<br />
Sepänmäellä sijainneen ensimmäisen maailmansodan aikaisen<br />
tukikohta IX, asema 7:n rakenteet marras-joulukuussa <strong>2010</strong><br />
viranomaistyönä. Asema kuului venäläisten vuosina 1914–<br />
1918 rakentamaan, Helsinkiä ympäröivään Viaporin maa- ja<br />
merilinnoitukseen.<br />
Paikallisen asukkaan yhteydenoton perusteella saatiin vuoden<br />
<strong>2010</strong> alussa selville Helsingin Kiinteistöviraston Tilakeskuksen<br />
suunnitelma rakentaa poikkeusluvalla päiväkoti Tullivuorentie<br />
6:n kohdalla sijainneiden viipalekoulujen paikalle. Koulut oli<br />
purettu muutamia vuosia aikaisemmin.<br />
Sirkku Laineen tekemässä Helsingin ensimmäisen maailmansodan<br />
aikaisen maalinnoituksen inventoinnissa vuonna 1996<br />
kohteen linnoitteet oli merkitty tuhoutuneiksi. Kaupunginmuseossa<br />
epäiltiin John Lagerstedtin vuoden 2006 maastokäynnin<br />
ja kaupunginmuseon maastokäynnin perusteella<br />
kohteessa olevan paljonkin säilyneitä linnoitusrakenteita<br />
peittyneenä koulun pihakerrosten alle. Rakennuttajan kanssa<br />
sovittiin rakennustöiden aikaisesta valvonnasta. Linnoitteet<br />
kaivettiin esiin konekaivuina ja vaikeimmat kohdat lapioin.<br />
Rakenteet kartoitettiin takymetrilla.<br />
Eri kohdista piirrettiin profiilikarttoja ja kaikki kohteet kuvattiin.<br />
Alueelta saatiin esiin kallioon louhittua ja hyvin säilynyttä<br />
betonoitua taisteluhautaa, kaksi betonista konekivääriasemaa<br />
ja yksi tähystys-/kivääriasema mäen länsi- ja pohjoislaidalla.<br />
Mäen etelälaidalta tuli esiin betoninen suojahuone ja hiekkamaahan<br />
kaivettua taistelu-/yhdyshautaa, jossa ei ollut säilynyt<br />
puurakenteita.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: uusi aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 1400 m 2<br />
Kenttätyöaika: 26.11., 3.12, ja 9.12.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Helsingin kaupunginmuseo<br />
166
Change language