arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tutkimusten aikana Tahkokankaalta todettiin kaikkiaan 12<br />
esihistoriallisiksi haudoiksi epäiltyä kivirakennelmaa, jotka<br />
kaikki dokumentoitiin takymetrimittauksin. Latomukset tarkistettiin<br />
metallinilmaisimella ja usean latomuksen todettiin antavan<br />
erilaisia metallisignaaleja. Tämän lisäksi alueesta tehtiin<br />
takymetrillä pintamalli. Röykkiökohteen koillis- ja länsipuolia,<br />
joiden katsottiin pientopografian perusteella sopivan asuinpaikaksi,<br />
tutkittiin 50 x 50 senttimetrin koekuopin, mutta<br />
mitään ihmisen toimintaan viittaavaa ei todettu. Koekuopista<br />
otettiin fosfaattinäytteitä, jotka on lähetetty Uumajan yliopiston<br />
ympäristö<strong>arkeologia</strong>n laboratorioon tutkittavaksi.<br />
Storbergetin kallioisella moreeniharjanteella sijaitsee neljä pronssikautista<br />
röykkiötä. Röykkiöissä on merkkejä kaivelusta. Kuva: Vesa<br />
Laulumaa, Museovirasto.<br />
På den steniga moränåsen på Storberget finns fyra rösen från bronsåldern.<br />
Det finns tecken efter grävningar i rösena. Foto: Vesa Laulumaa,<br />
Museiverket.<br />
Vuonna <strong>2010</strong> inventoitiin Närpiön Övermarkin (Ylimarkun)<br />
muinaisjäännöksiä Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston varoin.<br />
Övermark sijaitsee Pohjanmaalla, noin 50 kilometriä Vaasasta<br />
etelään, Närpiön kunnan pohjoisosassa. Aiemmin Övermark<br />
muodosti oman kuntansa, mutta vuoden 1973 kuntaliitoksessa<br />
se liitettiin Närpiöön.<br />
Inventoinnin tarkoituksena oli käydä läpi kaikki aiemmin<br />
tunnetut kohteet ja tarkastaa jo 1970–80-luvuilla <strong>arkeologia</strong>n<br />
harrastajien tekemiä havaintoja sekä etsiä uusia kohteita,<br />
mikäli käytettävissä oleva aika sen sallii. Inventointialueelta<br />
tunnettiin entuudestaan 22 muinaisjäännöstä. Uusia kohteita<br />
kirjattiin viisi, joten inventoinnin jälkeen alueelta tunnetaan 27<br />
muinaisjäännöstä. Niistä röykkiökohteita on 22, kivikautisia<br />
asuinpaikkoja neljä. Lisäksi tunnetaan yksi kuppikivi.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 2.–14.8.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n<br />
osasto<br />
Tutkimusraportti: Vesa Laulumaa 20.12.<strong>2010</strong><br />
Museovirasto arkistossa.<br />
ORIVESI, JUUPAJOEN KORKEAKOSKEN<br />
– ORIVEDEN PAINEVIEMÄRI<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Juupajoen Korkeakosken – Oriveden<br />
paineviemäri, suunnittelualueen inventointi<br />
OULU TAHKOKANGAS<br />
Rautakautisen röykkiöalueen kartoitus ja lähialueiden<br />
koekaivaus<br />
Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Kaivaustenjohtaja: Jari-Matti Kuusela<br />
Syksyllä <strong>2010</strong> Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine suoritti<br />
Oulun Tahkokankaan röykkiökohteen kartoituksen ja lähialueiden<br />
koekaivauksen. Tutkimuksen tarkoituksena oli täsmäinventoinnilla<br />
kartoittaa kohteen kivirakennelmien lukumäärä sekä<br />
koekaivauksen avulla selvittää, onko röykkiökohteen välittömässä<br />
läheisyydessä asuinpaikka.<br />
Tutkimusten jälkeen on todettava, että ilmeisen röykkiökalmiston<br />
läheisyydessä ei ole esihistoriallista asuinpaikkaa. Kaivauksia<br />
kohteella jatketaan 2011, jolloin tutkitaan röykkiöt. Tahkokankaan<br />
tutkimukset liittyvät Jari-Matti Kuuselan väitöskirjatyöhön.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: rautakausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 5109 m 2<br />
Kenttätyöaika: 20.–30.9.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n<br />
oppiaine<br />
Tutkimusraportti: Jari-Matti Kuusela Oulun yliopiston<br />
<strong>arkeologia</strong>n laboratoriossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
PARKANO KESKUSTA<br />
Keskustan yleiskaava-alueen inventointi<br />
FCG Oy<br />
Inventoija: Kalle Luoto<br />
FCG Oy laati kesällä <strong>2010</strong> arkeologisen selvityksen historiallisen<br />
ajan asutushistoriallisista muinaisjäännöskohteista osana<br />
Parkanon keskustan osayleiskaava-alueen kaavoitustyötä.<br />
Inventointi keskittyi kartta-aineiston perusteella paikannettujen<br />
historiallisen ajan asutushistoriallisten kohteiden tarkasteluun.<br />
Asuinpaikkojen lisäksi maastossa tarkastettiin todennäköisesti<br />
Kanan taloon liittyvä myllynpaikka. Uusia, ennestään tuntemattomia<br />
esihistoriallisia kohteita ei inventoinnissa pyritty<br />
etsimään.<br />
Inventoinnin tuloksena kaava-alueelta paikannettiin kolme<br />
aiemmin tuntematonta historiallisen ajan muinaisjäännöskohdetta:<br />
kaksi asuinpaikkaa ja yksi myllynpaikka. Lisäksi<br />
kolme kohdetta kirjattiin havaintokohteiksi, joita ei voitane<br />
pitää muinaisjäännöksinä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 19.7.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: FCG Oy<br />
Tutkimusraportti: Kalle Luoto 20.7.<strong>2010</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseossa, kopio Museoviraston arkistossa<br />
Julkaisut: Kalle I. Luoto 2011. Historiallisen ajan<br />
muinaisjäännöskohteita Parkanossa. Pirkan maan alta 12.<br />
Tampereen museoiden julkaisuja 123, s. 56–60.<br />
PELKOSENNIEMI, KEMIJÄRVEN<br />
VUOSTIMON – PELKOSENNIEMEN<br />
PYHÄTUNTURIN ITÄPUOLEN<br />
VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Kemijärven Vuostimon – Pelkosenniemen<br />
Pyhätunturin itäpuolen voimajohto, suunnittelualueen<br />
inventointi<br />
186
Change language