arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää perimätiedon mukaisen,<br />
jo oletettavasti tuhoutuneen, historiallisen ajan uhriröykkiön<br />
olemassaolo, luonne, säilymisaste ja mahdollinen muinaisjäännösstatus.<br />
Tutkimus tehtiin kaivamalla kaksi koeojaa<br />
(yhteensä 12 neliömetriä), joista toinen sijoitettiin saaren<br />
korkeimmalle kohdalle, paikalle, jossa paikallisten kertomusten<br />
mukaan röykkiö oli sijainnut. Toinen koeoja kaivettiin saaren<br />
länsireunalle, joka sopisi maaston topografian perusteella<br />
myös uhriröykkiön paikaksi. Kaivaus tehtiin tasokaivauksena<br />
viiden senttimetrin kerroksissa, myötäillen tutkimusalueilla<br />
olleita kivikerroksia.<br />
Paikalla ei havaittu minkäänlaisia jäänteitä röykkiöstä. Ainoat<br />
ihmistoiminnan jäljet saaressa olivat useat resentit nuotiopohjat.<br />
Myös kaikki kaivausalueilta löydetyt kivirakenteet olivat<br />
peräisin esinefragmenttien perusteella 1900-luvun nuotioista.<br />
Nuotiopohjien alapuolelta alkoi puhdas koskematon maa.<br />
Perimätiedon mukaista uhriröykkiötä ei voitu todentaa tai<br />
sen paikkaa paikallistaa. Resenttejä löytöjä ei otettu talteen.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: moderni<br />
Tutkitun alueen laajuus: 12 m ²<br />
Kenttätyöaika: 28.6.–2.7.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Keski-Suomen museo (virkatyö)<br />
ja Pihtipudas-seura<br />
Tutkimusraportti: Miikka Kumpulainen, Keski-Suomen<br />
museon arkistossa (keskeneräinen).<br />
PIRKKALA PARTOLA<br />
Vesihuoltolinjan ja kevyenliikenteen väylän paikan<br />
dokumentointi ja kaivaus<br />
Pk 212308 Pirkkala<br />
P: 6823130, I: 3325040<br />
N: 6820268, E: 324940<br />
z: 87<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Kaivaustenjohtaja: Sami Raninen<br />
Vuonna 2008 tehdyssä Pirkkalan historiallisten kylätonttien<br />
inventoinnissa todettiin, että Partolan maakirjakylän isojakokartassa<br />
(v. 1768) ja Kuninkaan kartastossa kuvattu tontti on<br />
osittain säästynyt rakentamiselta. Kylätontti sijaitsee Pirkkalan<br />
pohjoisrannikolla lähellä Pyhäjärven rantaa luoteis-kaakkosuunnassa<br />
kulkevan Pereentien molemmin puolin. Partolan kylä<br />
mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1540. Kylässä oli neljä<br />
taloa, joista kolme liitettiin vuonna 1690 perustettuun Partolan<br />
säterirustholliin (tunnetaan myös nimellä Karlsberg). Itsenäisyytensä<br />
säilyttänyt Eerolan talo oli myöhemmin jaettuna kahdeksi<br />
taloksi. Isojakokartassa kylätontilla on viisi taloa.<br />
Pirkkalan kunnan suunnitelmissa oli rakentaa Pereentien etelä/<br />
lounaispuolta pitkin kevyen liikenteen väylä ja väylän alla<br />
kulkeva vesihuoltolinja. Rakennustyöt liittyivät Pereen alueen<br />
voimakkaaseen uudisrakentamiseen. Keväällä <strong>2010</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseo sai tietää, että rakennustyöt oli jo<br />
aloitettu. Partolan kylätontin halki oli kaivettu Pereentietä<br />
reunustava noin neljä metriä leveä kaivanto, jonka yhteydessä<br />
myös peruskalliota oli poistettu. Kaivannon tekeminen oli<br />
tuhonnut suuren osan muinaisjäännösalueesta. Tapaus johti<br />
Pirkkalan kunnalle esitettyyn selvityspyyntöön ja kunnan<br />
kustantamiin pienimuotoisiin kaivauksiin, jotka tehtiin kaivantoa<br />
reunustavan maaleikkauksen reuna-alueella. Tarkoituksena<br />
oli saada talteen tietoa, joka voisi kertoa jotain tuhoutuneella<br />
alueella sijainneesta muinaisjäännöksestä.<br />
Kaivauksessa löydettiin hiilensekainen kulttuurimaakerros ja<br />
kivirakenne, jotka sisälsivät enimmäkseen resenttiä, osittain<br />
selvästi vasta 1900-luvulle ajoittuvaa löytöaineistoa. Mikään<br />
kentällä tehty havainto ei estä olettamasta, että kulttuurimaakerros<br />
ja kivirakenne olisivat Partolanpuiston alueella 1900-<br />
luvulla sijainneen Partolan kartanon päärakennuksen aikaisia.<br />
Kulttuurimaakerroksessa havaittu hiili ja rakennustarpeet (tiili ja<br />
rakennuskivi) voisivat kentällä tehdyn tulkinnan mukaan liittyä<br />
kartanon päärakennuksen hävittäneeseen tulipaloon ja sitä<br />
seuranneeseen raunioiden purkamiseen. Kulttuurimaakerroksesta<br />
saatiin hieman talteen myös kartanon aikaa vanhempaa<br />
löytöaineistoa (esim. liitupiipun katkelmia), joka voi olla<br />
peräisin historiallisesta kylästä. Näiden löytöjen löytöolosuhteita<br />
ei stratigrafisesti voitu kuitenkaan erottaa resenteistä<br />
löydöistä, vaan ne olivat sekoittuneet resenttiin kerrostumaan.<br />
Mitään koekaivauksessa havaittua rakennetta tai stratigrafista<br />
poikkeamaa ei kenttähavaintojen perusteella voida liittää<br />
1900-luvun kartanoa edeltäneeseen Partolan historialliseen<br />
kylään.<br />
Pereentien pohjoispuolella tehdyssä valvonnassa ei havaittu<br />
muinaisjäännöstä.<br />
Löydöt: KM <strong>2010</strong>068<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: kaivettu 12,5 m ²<br />
Kenttätyöaika: 24.5.–31.8.<strong>2010</strong> yht. 2,5 viikkoa<br />
Tutkimuskustannukset: Pirkkalan kunta ja Tampereen<br />
kaukolämpö<br />
Tutkimusraportti: Sami Raninen 6.11.<strong>2010</strong> Pirkanmaan<br />
museossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
PIRKKALA TURSIANNOTKO JA<br />
PIRKKALANKYLÄ (BIRCALA)<br />
Esihistoriallisen ja historiallisen ajan asuinpaikkojen<br />
koekaivaus<br />
Pk 212305 Nokia<br />
P: 6820857, I: 3316687<br />
N: 6817996, E: 316590<br />
z: 81–85<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Kaivaustenjohtaja: Vadim Adel<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti Pirkkalan kunnan tilauksesta<br />
maantien 3022 parantamissuunnitelmaan liittyvät<br />
arkeologiset koekaivaukset Pirkkalankylässä, Tursiannotkon<br />
moniperiodisella muinaisjäännösalueella. Tutkimusten kohteena<br />
olivat Tursiannotkon esihistoriallinen asuinpaikka ja samalla<br />
alueella sijainnut Pirkkalankylän historiallinen kylätontti.<br />
Koekaivausten tavoitteena oli selvittää kiinteän muinaisjäännöksen<br />
säilyneisyys tienreunan vieressä, muinaisjäännökseen<br />
kajoavien, tiesuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden kohdissa<br />
sekä arvioida pelastuskaivausten tarve ja laajuus.<br />
Koekaivaus toteutettiin kaivamalla koekuoppia suunnitellun<br />
tien levennyksen kohdalle ja muihin tiesuunnitelman mukaisiin<br />
toimenpidekohtiin. Koekuoppien koko oli 50 x 50 senttimetriä.<br />
Koekaivausten yhteydessä kaivettiin 19 koekuoppaa, joiden<br />
syvyys vaihteli kulttuuri- ja täyttömaakerrosten vahvuuden<br />
mukaan. Lähes kaikissa historiallisen kylätontin alueella ja sen<br />
koillispuolella sijainneissa koekuopissa todettiin arkeologisesti<br />
merkittäviä kulttuurikerroksia, jotka liittyvät keskiajan ja uuden<br />
ajan alun (1200–1700-lukujen) kyläasutukseen sekä sisältävät<br />
myös jonkin verran esihistoriallista löytöaineistoa. Kerrokset<br />
145
Change language