arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
talvisodan jälkeen, välirauhan aikana 1940–1941. Puolustuslinjaa<br />
vahvennettiin vielä jatkosodan aikana loppukesästä<br />
1944. Sodan jälkeen puolustuslinja menetti vähitellen operatiivisen<br />
merkityksensä.<br />
Salpalinjan varustukset ovat siirtyneet puolustusministeriöltä<br />
valtiovarainministeriölle 2003 ja linnoitteita hallinnoi nykyisin<br />
Senaatti-kiinteistöt. Salpalinjan inventointihankkeen tarkoituksena<br />
on luoda kokonaiskuva hankkeeseen kuuluvien linnoitettujen<br />
alueiden tilasta. Inventointihanke käynnistyi kesällä <strong>2009</strong><br />
taustatietojen keräämisellä. Hankkeen loppuraportti valmistuu<br />
keväällä 2012.<br />
Inventointihankkeen II-vaiheen aikana tehtiin kesällä <strong>2010</strong><br />
kenttätutkimuksia koko Salpalinjan alueella Suomenlahdelta<br />
Sallaan. Tutkimuksissa määriteltiin linnoituslaitteiden sijainti<br />
sekä linnoitusalueiden laajuus. Kohteet dokumentoitiin sanallisesti<br />
kuvailemalla sekä valokuvaamalla. Samalla kiinnitettiin<br />
huomiota linnoitteiden kuntoon.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 19.4.–1.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: valtiovarainministeriö<br />
Tutkimusraportti: John Lagerstedt 30.4.2012<br />
Museoviraston arkistossa, kopio valtiovarainministeriössä.<br />
SASTAMALA HOUHAJÄRVI<br />
Rantaosayleiskaava-alueen kylätontti-inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Sastamalan Houhajärven ympäristön rantaosayleiskaavaalueen<br />
inventoinnin tavoitteena oli selvittää alueella mahdollisesti<br />
sijaitsevien historiallisen ajan vanhojen kylätonttien<br />
alustava muinaisjäännösstatus.<br />
Aluetta kuvaava isojakokarttamateriaali vuosilta 1777–1786<br />
käytiin läpi. Kaava-alueelle sijoittuu kaksi myöhäiskeskiaikaista<br />
kylätonttia ja yksi talotontti, sekä yksi 1700-luvun torpanpaikka.<br />
Toinen kylätonteista, Houhajärvi, ja yksi yksittäistalotonteista,<br />
Houhala Puuska, ovat karttatarkastelun perusteella autioituneita<br />
ja potentiaalisia muinaisjäännöksiä. Toinen kylätonteista,<br />
Houhala, sijoittuu karttatarkastelun perusteella nykyisen<br />
tilakeskuksen alueelle ja vaikuttaa tuhoutuneelta. Puuskan<br />
yksittäistalotonttia ei maastossa saatu paikannettua. Houhajärven<br />
kylätontti on autioituneena pellossa, ja siitä on selvät,<br />
silmin havaittavat merkit näkyvissä kynnöspellon pinnassa.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 27.4.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Sastamalan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 9.5.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SASTAMALA HYRKKI<br />
Asemakaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Jussila ja Tapani Rostedt<br />
Inventoinnin päämääränä oli tarkistaa, sijaitseeko Hyrkin<br />
kaava-alueella ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä<br />
sekä paikantaa ja tarkastaa Hyrkin vanha talotontti.<br />
Kaava-alueelta tai sen liepeiltä ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä.<br />
Karttatarkastelun perusteella alueella sijaitsee<br />
1700-luvun lopulla tai 1800-luvun alussa paikalle siirtynyt<br />
Hyrkin taloton tontti. Tontti paikantuu isojakokarttojen perusteella<br />
nykyisen Hyrkin tilan alueelle, mutta kahteen eri paikkaan.<br />
Kumpikin paikka on muokattua ja tasattua maastoa,<br />
nurmikkoa ja pihamaata. Koska suhteellisen nuori yksittäistalon<br />
paikka ei ole arkeologisesti ehjä, kyseessä ei ole muinaisjäännös.<br />
Alueen halki on kulkenut vanha tie Tyrväältä Punkalaitumelle.<br />
Tietä ei voitu tarkoin paikantaa. Tielinjasta on<br />
mahdollisesti pieni osa jäljellä ja edelleen käytössä. Alueella<br />
ei ole muinaisjäännöksiä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 18.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Sastamalan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 15.1.2011 Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SASTAMALA RAUTAVESI SUNTTIONLAHTI<br />
Vesihuoltolinjauksen vedenalaisinventointi<br />
Museoviraston meri<strong>arkeologia</strong>n yksikkö<br />
Inventoijat: Riikka Tevali, Juhani Gradistanac ja<br />
Petteri Liesivuori<br />
Sastamalan kaupungissa, lähellä Vammalaa, Rautavesi-järvellä<br />
sijaitsevalla Sunttionlahdella tehtiin vedenalaisinventointi<br />
7.–11.6.<strong>2010</strong>. Lahden eteläpuolella sijaitsee Vanhankirkonniemi,<br />
pohjoispuolella yksityinen maatila laidunmaineen.<br />
Sastamalan kaupunki on suunnitellut rakentavansa vesihuoltolinjauksen<br />
Sunttionlahden poikki. Suunnitelma liittyy laajempaan<br />
Vanhankirkonniemen vesihuoltohankkeeseen.<br />
Alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas, lähellä sijaitsee<br />
keskiaikainen Pyhän Olavin kirkko sekä rautakautisia muinaisjäännöksiä.<br />
Vedenalaisinventoinnissa selvitettiin, tuleeko<br />
hankkeella olemaan vaikutusta mahdollisiin vedenalaisiin<br />
muinaisjäännöksiin. Vesialuetta ei ole inventoitu aiemmin.<br />
Sunttionlahti on erittäin matala – vettä on kauttaaltaan vain<br />
noin kahden metrin syvyydeltä ja lahden pohjukassa alle<br />
metrin. Veden pohjassa kasvaa tiheää ruokoa ja sen rannat<br />
ovat korkean kaislan peitossa. Lahdessa kasvaa runsaasti<br />
lumpeita ja pohjasta löytyi myös simpukoita. Lahdessa on<br />
mutapohja, joka muuttuu hiekaksi kauempana pohjukasta.<br />
Inventointi tehtiin pääasiassa käyttämällä meri<strong>arkeologia</strong>n<br />
yksikön Humminbird 997c Combo -viistokaikua, jonka anturi<br />
kiinnitettiin meri<strong>arkeologia</strong>n yksikön kevyen kumiveneen<br />
perään. Tarkoituksena oli käydä läpi paitsi vesihuoltolinjan<br />
kohta, tutkia samalla myös koko lahti. Tutkimusalueen runsaan<br />
kasvillisuuden vuoksi ranta-alueet tutkittiin kävelemällä sekä<br />
sondaamalla pohja. Lisäksi huoltolinjan kohta ja lahden suu<br />
tarkastettiin sukeltamalla.<br />
Viistokaiun vetäminen muodostui vaikeaksi kumiveneen<br />
perämoottorin rikkouduttua toisena tutkimuspäivänä. Myös<br />
tutkimusalueen ruohottuminen haittasi sekä veneilyä että<br />
sukeltamista, lahden pohjukassa moottorilla ajaminen olisi ollut<br />
mahdotonta. Pohjukassa sukeltaminen ei onnistu ruohottumisen<br />
ja veden mataluuden vuoksi, joten alue oli tutkittava pinnalla<br />
uiden. Huoltolinjan kohta lahdessa merkittiin gps-pistein. Linja<br />
oli vain noin 100 metriä pitkä, ja siitä veden alla oli noin 60<br />
metriä.<br />
Inventoinnissa käytiin läpi lahden alue kokonaisuudessaan.<br />
Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ei tutkimuksissa löydetty.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 7.–11.6.<strong>2010</strong><br />
194
Change language