arkeologia-suomessa-2009-2010

neliökilometriä) alueelta tunnettiin vuoteen 2009 mennessä
vain 35 sellaista kohdetta, joista on löytynyt enemmän
tai vähemmän varmaa rautakautista löydöstöä.
Myöskään tarkennusinventoinnit Luumäellä ja Taipalsaarella
eivät juuri tuoneet uutta rautakautista ainesta,
vaikka jokunen löytöpaikka onkin kirjattu tälle periodille.
Oikeastaan ainoa uusi kohde oli Ruokolahden Äitsaari,
jossa Saimaaseen pistävässä Karoniemessä löydettiin
moniperiodinen asuinpaikkakerrostuma ja kiistattomia
löytöjä rautakauden lopulta. Tutkimustoiminta
Äitsaarella toi päivänvaloon toisenkin kohteen (Hannikylä,
Päiväranta), jota ei kuitenkaan ryhdytty tutkimaan
sen tarkemmin.
Kyöstänniityn löytöä voitiin vielä tervehtiä myönteisenä
yksittäistapauksena. Vuosi 2010 osoitti, että se oli
vain ”jäävuoren huippu”. Käsityksen Ruokolahden rautakautisten
löytöjen levinnästä saa liitekartasta s. 32. Hyväristen
toiminta suuntautui jo alkuvuodesta 2010 Ruokolahden
keskustan pohjoispuolella olevaan Haloniemen
(muinaisjäännösrekisterissä nimellä Kemppilä) viljelysmaisemaan.
Täältä löytyi muun ohella:
– pyöreän tappikoristeisen kupurasoljen katkelma,
mahdollisesti D-tyyppi,
– tasavartisen soljen puolikas,
– puhkonainen, pyöreän kulmaviivoin koristeltu
riipus, viikinkiaikainen,
– puhkonainen riipus, viikinkiaikainen,
– kolme nastakoristeista soikeaa kupurasolkea,
Ailion A-tyyppi,
– pyöreä puhkonainen riipus, lasimassaa ja palanutta
luuta ja
– vyön koristehelalevy. (KM 38535.)
Löydöstöä tuli päivänvaloon kolmesta eri kohdasta. Lähinnä
D-tyyppiä edustava pyöreä kupurasolki on mielenkiintoinen
siksi, että tämä erikseen löydetty solki on katkaistu
tietoisesti taltalla. Kyseessä on siis ilmeisesti uhraamismielessä
maahan kätketty esine. Toisaalta toinen
A-tyypin soikea kupurasolki on ollut tulessa; siihen on
tarttunut sulanutta lasimassaa (helmi), puhkonainen riipus
ja palanutta luuta.
D-tyypin pyöreä kupurasolki ja tasavartisen soljen pala Haloniemestä,
KM 38535:1 ja 3. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto.
En rund spännbuckla av typ D och ett fragment av ett likarmat spänne
från Haloniemi, NM 38535:1 och 3. Foto: Markku Haverinen,
Museiverket.
Pertti Hyvärinen ja Jukka Luoto Haloniemen polttokalmiston paikalla.
Kuva: Ilkka Pylkkö.
Pertti Hyvärinen och Jukka Luoto på platsen för ett brandgravfält i Haloniemi.
Foto: Ilkka Pylkkö.
Länsimaisia hopearahoja imitoivia myöhäisen viikinkiajan riipuksia
Haloniemestä, KM 38535: 5, 8 ja 9. Kuva: Markku Haverinen,
Museovirasto.
Hängen från den sena vikingatiden som imiterar västerländska
silvermynt, från Haloniemi, NM 38535: 5, 8 och 9. Foto: Markku
Haverinen, Museiverket.
27