arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
linnoitus, Redutti Kotka sekä Patteri Katariina. Vähemmän<br />
tärkeitä, mutta kuitenkin tutkimisen arvoisia kohteita<br />
olivat puolestaan Kotkansaaren länsirannalla sijaitsevat<br />
Patterit n:o 1, 2 ja 3, saaren eteläpäähän rakennetut<br />
Kotkansaaren kenttäpatteri sekä Ruutikellarit n:o 82<br />
ja n:o 83. Viimeksi mainituista Patteri 1 ja 2 sijaitsivat<br />
teollisuustonteilla ja olivat muinaisjäännöslistan laatimisen<br />
aikaan jo osittain tuhoutuneita (Kotkan kaupunginhallituksen<br />
pöytäkirjat 1945; kuva 2).<br />
Myöhemmin täysin tuhoutunutta Patteri n:o 1:tä lukuun<br />
ottamatta kaikki yllämainitut kohteet kuuluvat vielä<br />
tänä päivänäkin Kotkansaaren muinaisjäännöskantaan.<br />
Muinaistieteellisen toimikunnan laatima lista säilyttämisen<br />
arvoisista Ruotsinsalmen aikaisista muinaisjäännöksistä<br />
on vuosikymmenten saatossa pidentynyt sisältämään<br />
myös kohteita, joita toimikunta ei 1940-luvulla<br />
listalleen kelpuuttanut: mm. Ruotsinsalmen tunnusmajakan<br />
ja ammuskellarin, Tykistön kasarmin, Kotkansaaren<br />
tiilikasarmin sekä kenttäpatterin. Maanpäällisten<br />
kiinteiden rakenteiden lisäksi on muinaisjäännösstatuksen<br />
saanut myöhemmin myös Ruotsinsalmen<br />
linnoituskaupunki maanalaisine kulttuurikerroksineen<br />
ja jäännöksineen.<br />
Kotkansaarta inventoimassa<br />
Kuva 3. Redutti Kotkan rauniot 1970-luvulla ennen restaurointia.<br />
Taustalla VR:n öljysäiliö. Kuva: O. Airola, Kymenlaakson museo.<br />
Bild 3. Redutten Kotkas ruiner på 1970-talet före restaureringen. VR:s<br />
oljetank i bakgrunden. Foto: O. Airola, Kymmenedalens museum.<br />
Kotkansaaren vanhat linnoituslaitteet inventoitiin vasta<br />
parisenkymmentä vuotta sen jälkeen kun Muinaistieteellinen<br />
toimikunta oli laatinut listansa. Työn suoritti<br />
kesällä 1966 Tapani Ahvenisto, jonka tekemän inventointikertomuksen<br />
sivuilta löytyvät kaikki edellä<br />
mainitun listan kohteet lukuun ottamatta Pattereita n:o<br />
1 ja n:o 2. Kertomuksen sisältämiä uusia muinaisjäännöskohteita<br />
olivat Kotkansaaren luoteiskärjessä sijainnut<br />
Kivisalmen siltalinnake, Ruutikellari n:o 84 (ns. Puistolan<br />
ruutikellari) sekä saaren kaakkoisrannalle rakennettu<br />
Ruotsinsalmen tunnusmajakka (Ahvenisto 1966).<br />
Inventointikertomusta lukiessa käy ilmi, että kaikki<br />
tunnetut Kotkansaaren muinaisjäännökset olivat vielä<br />
1960-luvun loppupuolella hoitamattomia ja huonossa<br />
kunnossa. Rakenteiden seinämät ja vallit olivat monin<br />
paikoin sortuneita ja kaiveltuja, niiden päällä risteili polkuja<br />
ja ne kasvoivat puita ja pensaita. Osa kohteista oli<br />
kokonaisuudessaan metsän peitossa (Ahvenisto 1966<br />
passim; kuva 3). 1900-luvun alkuvuosien aikalaiskuvauksen<br />
mukaan vanhat rauniot antoivat Kotkansaaren eteläosassa<br />
sijainneelle Katariinan puistolle ”omituisen viehättävän<br />
leiman. Oli kulunut 50 vuotta Ruotsinsalmen<br />
linnoituksen tuhoutumisesta ja pientä metsää kasvoi ja<br />
rehotti linnoituksen raunioilla. Linnoitusvalleja reunustivat<br />
korkeiden puiden rivistöt” (Hultin 1905: 35–36).<br />
T. Ahveniston inventointikuvauksen perusteella tilanne<br />
oli säilynyt lähes muuttumattomana vielä seuraavinakin<br />
vuosikymmeninä.<br />
Luonnon tuhoavan vaikutuksen lisäksi oli osa Katariinanniemellä<br />
sijainneista muinaisjäännöksistä kärsinyt<br />
vaurioita myös ihmistoiminnan vuoksi. Kotkansaaren<br />
länsirannalla 1930-luvun lopulla kasvunsa aloittaneen<br />
ja seuranneiden vuosikymmenten aikana räjähdysmäisesti<br />
laajentuneen öljysataman rakentamisen yhteydessä<br />
oli kajottu myös muinaisjäännöksiin. Alueen muinaismuistot<br />
oli kyllä huomioitu Kotkan kaupungin eri<br />
öljy-yhtiöiden kanssa laatimissa sopimuksissa (Saarinen<br />
2008: 207), mutta ”vahinkoja sattui”. Fort Katariinan ylälinnakkeen<br />
keskelle oli rakennettu öljysäiliöitä ja suojarakenteita,<br />
joiden pystyttämisen yhteydessä linnoituksen<br />
vallit olivat paikoin tuhoutuneet. Myös viereinen<br />
Patteri n:o 2 oli tuhoutunut samasta syystä lähes kokonaisuudessaan<br />
(Eteenpäin 1998, KySa 2001b, 2002,<br />
2006). Fort Katariinan ylälinnakkeen eteläinen vallirinne<br />
oli lisäksi vaurioitunut kun sen alueelle oli rakennettu<br />
kivinen laululava Suomen työväen musiikkiliiton<br />
VII laulu- ja soittojuhlia varten vuonna 1946 (KySa 1993,<br />
2002, Saarinen 2008: 207; kuva 4).<br />
Kotkansaaren muinaisjäännösten hoitoon tai suojeluun<br />
ei vielä 1970-luvulle tultaessa ollut kiinnitetty suurempaa<br />
huomiota ja pääosa saaren muinaisjäännöksistä<br />
oli saanut raunioitua ja tuhoutua rauhassa kenenkään<br />
puuttumatta asiaan. T. Ahveniston inventointikertomuksesta<br />
käy ilmi, että kolmessa inventointikohteessa oli kuitenkin<br />
jo tehty pienimuotoisia rakenteisiin kajoavia korjaustoimenpiteitä.<br />
Nämä kohteet olivat Patteri Katariina,<br />
35
Change language