arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
MÄNTSÄLÄ ALIKARTANON VIEREINEN<br />
PUROLAAKSO<br />
1700-luvun laboratorion paikan koekaivaus<br />
Pk 204410 Halkia<br />
P: 6716975, I: 3405593<br />
N: 6714156, E: 405461<br />
z: 60–62,5<br />
Oulun ja Helsingin yliopistojen <strong>arkeologia</strong>n oppiaineet<br />
Kaivaustenjohtaja: Vesa-Pekka Herva<br />
Mäntsälän Alikartanon purolaaksossa tehtyjen kenttätutkimusten<br />
ensisijaisena tarkoituksena oli paikallistaa alueella<br />
1700-luvun loppupuolella tiettävästi sijainnut laboratorio.<br />
Vuoden <strong>2010</strong> tutkimukset olivat jatkoa <strong>2009</strong> aloitetuille<br />
koekaivauksille. Vuoden <strong>2010</strong> koekaivaukset kohdistuivat<br />
vuonna <strong>2009</strong> havaituista kahdesta rakennusjäänteestä<br />
alempana puronvarressa sijaitsevaan kohteeseen, jossa oli<br />
aiemmin todettu mm. käyttötarkoitukseltaan epäselvä kourukivi<br />
ja siihen liittynyt rakennelma.<br />
Vuoden <strong>2010</strong> koekaivaukset alueella eivät kuitenkaan tuoneet<br />
mitään merkittävää lisätietoa tutkitun kohteen luonteesta tai<br />
sillä sijainneen rakennuksen käyttötarkoituksesta. Vaikka<br />
paikkaa voidaan edelleen hyvällä syyllä pitää laboratorion<br />
sijaintipaikkana, esimerkiksi kourukivirakennelman liittyminen<br />
(tai liittymättömyys) laboratorioon tai sen toimintoihin jäi<br />
epäselväksi, kuten rakennelman luonne ylipäätään. Rakennelma<br />
osoittautui tutkimuksessa aiempaa massiivisemmaksi.<br />
Ainakin osa alueella olevista kivistä lienee tuotu muualta ja<br />
kuulunut jonkinlaiseen rakennukseen tai rakennelmaan.<br />
Kaivausten esinelöydöt olivat nuoria ja peräisin sekoittuneesta<br />
pintakerrosta, eikä löydöillä ole välttämättä mitään suoraa<br />
yhteyttä esimerkiksi kourukivirakennelmaan tai muihin<br />
paikalla mahdollisesti olleisiin rakenteisiin ja niiden käyttötarkoitukseen.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika, 1700–1900-luku<br />
Tutkitun alueen laajuus: 20 m ²<br />
Kenttätyöaika: 26.–30.7.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Nordenskiöldsamfundet<br />
Tutkimusraportti: Vesa-Pekka Herva 20.7.2011 Oulun<br />
yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine, kopio Helsingin yliopistossa<br />
ja Museoviraston arkistossa.<br />
NAANTALI KIRKKO<br />
Kirkkoaidan rakennusarkeologinen tutkimus ja dokumentointi<br />
Pk 114404 Naantali<br />
P: 6717068, I: 3226123<br />
N: 6714248, E: 226063<br />
Muuritutkimus Ky<br />
Tutkija: Kari Uotila<br />
Naantalin kirkon lounaispuolella oleva kiviaita tai -muuri oli<br />
paikoin sortunut ja se kunnostettiin Museoviraston korjausohjeiden<br />
mukaisesti. Korjaustyön yhteydessä valvottiin ja dokumentointiin<br />
noin 13 metrin pituinen muurirakenne. Muurin suurikokoiset<br />
pintakivet olivat takaosaltaan kiinni vanhemmassa<br />
vaaleassa kalkkilaastissa, jonka voi ajatella ajoittuvan ainakin<br />
1800-lukua vanhemmaksi, ehkä keskiajalle.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 13 metrin pituinen muurirakenne<br />
Kenttätyöaika: 15.4.–15.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Naantalin kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Kari Uotila 1.3.2013 Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
NASTOLA SORSAPOHJA, SUDENTULLI JA<br />
HERNENIEMI<br />
Esihistoriallisten asuinpaikkojen koekaivaukset<br />
Pk 311106 Ahtiala<br />
Sorsapohja:<br />
P: 6762897, I: 3437130<br />
N: 6760060, E: 436986<br />
z: 95–93<br />
Sudentulli:<br />
P: 6762665, I: 3437456<br />
N: 6759828, E: 437312<br />
z: 95–100<br />
Herneniemi:<br />
P: 6762897, I: 3437606<br />
N: 6760060, E: 437462<br />
z: 95<br />
Mikroliitti Oy<br />
Kaivaustenjohtaja: Hannu Poutiainen<br />
Nastolan keskustaajaman luoteispuolella sijaitsevaa aluetta<br />
kaavoitetaan ja sen yhteydessä oli tarpeen selvittää Kärkjärven<br />
ja Kymijärven välisellä kannaksella sijaitsevien Sudentullin,<br />
Sorsapohjan ja Herneniemen muinaisjäännösten, kivikautisten<br />
asuinpaikkojen, tarkka rajaus.<br />
Maastotyön aikana asuinpaikat rajattiin kahden arkeologin ja<br />
yhden kaivausapulaisen voimin. Kaikkiaan kenttätyö voitiin<br />
suorittaa riittävän hyvissä sääolosuhteissa huolimatta verrattain<br />
myöhäisestä ajankohdasta. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä<br />
käytettiin koekuopitusta. Kaikkiaan kaivettiin 200 noin<br />
30 x 50 senttimetrin laajuista koekuoppaa. Niiden paikat<br />
valittiin kaavoituksen sekä muinaisjäännöksen rajauksen<br />
selvittämisen kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.<br />
Valtaosassa koekuoppia maa-aines seulottiin 4 ja 5 millimetrin<br />
silmäkoolla varustetuilla kuivaseuloilla. Paikoitellen maaaineksen<br />
kosteus hidasti ja vaikeutti seulomista. Herneniemen<br />
alueella koekuopat kaivettiin ”pohjaan” saakka aina, kun se oli<br />
mahdollista, koska koekuopituksessa alueelta löytyi ylipäänsä<br />
suhteellisen vähän artefakteja. Sen sijaan Sorsapohjan ja<br />
Sudentullin asuinpaikoilla osa koekuopista kaivettiin pohjaan<br />
ja osassa kaivaminen lopetettiin, kun havaintoja asuinpaikan<br />
rajaamista varten oli riittävästi. Työn jälkeen kaikki koekuopat<br />
peitettiin. Lisäksi käytettiin silmänvaraista havainnointia ja<br />
maanäytekairauksia.<br />
Löydöt: KM 38606–38607<br />
Ajoitus: kivikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 8.–15.11.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Insinööritoimisto Poutanen Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila Museoviraston arkistossa.<br />
NOKIA KEHO<br />
Rautakautisen kalmiston ja moniperiodisen asuinpaikan<br />
koekaivaus<br />
Pk 212305 Nokia<br />
P: 6820700, I: 3313566<br />
N: 6817839, E: 313470<br />
141
Change language