arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
analysoida, julkaista ja popularisoida tulkinta Raaseporin<br />
keskiaikaisesta infrastruktuurista ja historiasta maisemassaan.<br />
Keskeinen osa projektia ovat linnan ympäristössä toteutettavat<br />
arkeologiset tutkimukset.<br />
Raaseporin linnan itäpuolella sijaitsevalla Slottsmalmenilla<br />
tehtiin arkeologisia kaivauksia elo-syyskuussa <strong>2009</strong>. Kaivauksissa<br />
tehtiin lisätutkimuksia vuoden 2008 tulosten perusteella<br />
mielenkiintoisimmiksi määritellyillä alueilla Slottsmalmenin<br />
länsilaidalla. Tavoitteena oli myös saattaa loppuun edellisenä<br />
vuonna kesken jääneet tutkimukset. Lisäksi suoritettiin maatutkaus<br />
ja koekaivaus Slottsmalmenin keskellä sijaitsevalla<br />
Häggkullen-nimisellä kukkulalla.<br />
Vuoden <strong>2009</strong> kaivaustutkimus vahvisti jo edellisenä vuonna<br />
tehtyjä tulkintoja Slottsmalmenin länsilaidalla tehdystä laajaalaisesta<br />
maanmuokkauksesta. Kaivauksen aikana paljastettiin<br />
paksun täyttökerroksen alla oleva kivirakenne sekä tutkittiin alueen<br />
poikki kulkevaa hiekkapengerrystä, todennäköistä tienpohjaa.<br />
Idempänä peltoalueella, Häggkullenin pohjoispuolella laajennettiin<br />
jo edellisenä vuonna avattua kaivausaluetta, josta paljastettiin<br />
neljä suurta paalunsijaa ja mahdollinen tulisijan pohja.<br />
Häggkullen osoittautui tutkimuksellisesti erittäin mielenkiintoiseksi<br />
ja arvokkaaksi kohteeksi. Alueella suoritetussa koekaivauksessa<br />
löytyi mahdollinen rakennuksen pohja seinänperustuksineen,<br />
mahdollinen romahtanut kellari sekä muita pienempiä<br />
rakenteita. Kaivaustutkimusten perusteella Häggkullenin<br />
rakenteet ajoittuvat linnan toiminta-aikaan ja niitä on pidettävä<br />
koko alueen tutkimuksen kannalta erittäin merkittävänä<br />
muinais jäännöskokonaisuutena, jonka tutkimuksia on syytä<br />
jatkaa.<br />
Kaikkiaan ”Alla tiders Raseborg – Kaikkien aikojen Raasepori”<br />
-projektin yhteydessä Slottsmalmenilla vuosina 2008 ja <strong>2009</strong><br />
suoritetut kaivaukset ovat merkittävästi muuttaneet aiempia<br />
käsityksiä alueen keskiaikaisesta käytöstä sekä suhteesta<br />
Raaseporin linnaan.<br />
Löydöt: KM <strong>2009</strong>060:1–1216, rahakammio <strong>2009</strong>048:1–3<br />
Ajoitus: keskiaika, 1300–1500-luvut<br />
Tutkitun alueen laajuus: 187 m ²<br />
Kenttätyöaika: 17.8.–16.9.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Alla tiders Raseborg – Kaikkien<br />
aikojen Raasepori -projekti, rahoittajina mm. Svenska kulturfonden,<br />
Bergsrådinnan Sophie von Julins stielse, Säästöpankkisäätiö,<br />
Svenska litteratursällskapet, EU LEADER+ -ohjelma<br />
Tutkimusraportti: Tarja Knuutinen, Georg Haggrén, Tuuli<br />
Heinonen, Hanna Kivikero, Olli Kunnas, Elina Terävä, Rasmus<br />
Åk Länsi-Uudenmaan maakuntamuseossa, kopio<br />
Museoviraston arkistossa.<br />
RAUMA ANUNDILANVAHE JA<br />
TONTTI 131:178<br />
Maanrakennustöiden valvonta<br />
Pk 113207 Sampaanala<br />
P: 6789394, I: 3204433<br />
N: 6786545, E: 204381<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Andreas Koivisto<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto suoritti touko-kesäkuussa<br />
<strong>2009</strong> arkeologisen valvonnan Vanhan Rauman<br />
Anundilanvaheella sekä tontin 131:178 pihalla. Paikalla tehtiin<br />
kunnallisteknisiä rakennustöitä ja oletettiin, että alueilla voi<br />
sijaita kaupunkiarkeologisia muinaisjäännöksiä.<br />
Kaivutöiden viivästymisen takia valvonnat jouduttiin suorittamaan<br />
samanaikaisesti Rauman Kalatorin arkeologisten<br />
kaivausten kanssa. Valvonnan aikana havaitut maakerrokset<br />
olivat pääosin sekoittuneita, eikä vanhoja rakenteita havaittu.<br />
Löydöt: KM <strong>2009</strong>043:1–14<br />
Ajoitus: 1600-luku – nykyaika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 105 m ²<br />
Kenttätyöaika: 18.–22.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Rauman kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Andreas Koivisto 10.3.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa, kopiot Rauman kaupunki,<br />
Rauman museo ja Satakunnan museo.<br />
RAUMA KALATORI<br />
Kaupunkiarkeologinen koekaivaus ja kaivaus<br />
Pk 113207 Sampaanala<br />
P: 6792229, I: 3204829<br />
N: 6789379, E: 204777<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Andreas Koivisto<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto suoritti touko-kesäkuussa<br />
<strong>2009</strong> koetutkimukset ja pelastuskaivaukset Rauman<br />
Kalatorilla, koska Rauman kaupunki suunnittelee keskiaikaisella<br />
kaupunkialueella sijaitsevan torin maamassojen vaihtamista.<br />
Alueella oli 1900-luvun puolivälin jälkeisenä aikana tehty<br />
monia kunnallisteknisiä töitä. Vuonna <strong>2009</strong> kaivauksia<br />
suoritettiin torin eteläosassa, jossa kulttuurikerrosten oletettiin<br />
olevan parhaiten säilyneitä. Kartta-aineiston mukaan tällä<br />
alueella ei ole kajottu maahan 1900-luvulla.<br />
Kaivausten aikana löytyi esineitä keskiajalta aina 1900-luvun<br />
alkuun. Suhteellisen runsas löytöaineisto oli pääosin pieniksi<br />
paloiksi murskaantunutta ja maakerrokset olivat varsin sekoittuneita.<br />
Koska torilla tutkittu maa koostui pääosin hiekasta,<br />
orgaaninen materiaali on säilynyt huonosti. Päällimmäiset<br />
sekoittuneet kerrokset liittyivät todennäköisesti torin eri käyttövaiheisiin.<br />
Torikerrosten alta löytyi sekoittumaton peltokerros,<br />
jonka pohjalta erottui selviä auranjälkiä. Peltokerros ajoittui<br />
luultavasti 1300- ja 1400-lukujen taitteeseen ajalle, jolloin<br />
Vanhan Rauman alue oli juuri noussut merestä. Selkeästi<br />
keskiajalle ajoittuvia rakenteita ei löytynyt. Torikerrosten ja vanhan<br />
pellon lisäksi alueelta löytyi vanha kaivo, joka havaittiin<br />
myös vuoden 2007 Kalatorin kaivinkonevalvonnan yhteydessä.<br />
Kulttuurikerrosten yhteenlaskettu paksuus vaihteli torin pohjoisosien<br />
30 senttimetristä eteläosien 70 senttiin.<br />
Löydöt: KM <strong>2009</strong>037:1–511 ja Rahakammio<br />
KM <strong>2009</strong>037:1–22<br />
Ajoitus: historiallinen<br />
Tutkitun alueen laajuus: 295 m ²<br />
Kenttätyöaika: 25.5.–26.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Rauman kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Andreas Koivisto 1.3.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
RAUTALAMPI HÄMEENNIEMI<br />
Kivi- ja rautakautisen asuinpaikan koekaivaus<br />
Pk 211311 Vaajasalmi<br />
P: 6952265, I: 3496040<br />
N: 6949351, E: 495870<br />
z: 98–103<br />
75
Change language