arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KUORTANE KAARANKAJÄRVI<br />
Rantaosayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Kaava-alue inventoitiin yhden päivän aikana kahden arkeologin<br />
voimin lokakuussa <strong>2010</strong>. Inventoinnissa tarkastettiin<br />
kaikki kaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat. Niiden lisäksi<br />
inventoitiin muita <strong>arkeologia</strong>n kannalta potentiaalisia paikkoja<br />
kaava-alueella. Kaarankajärven rannat on suureksi osaksi jo<br />
rakennettu, ja lisäksi alueella on myös peltoa. Inventointimenetelminä<br />
käytettiin koekuopitusta ja pintapoimintaa. Pihamaita<br />
ei tarkastettu.<br />
Kaarankajärvi (noin 134 m mpy) on kuroutunut Itämerestä<br />
noin 7000 eKr., Itämeren Ancylusjärvivaiheen lopulla tai<br />
Ancylusjärvi-Litorinamerivaiheiden taitteessa. Järven laskuuoma<br />
sijaitsee pohjoisosan länsirannalla. Sen kaakkoispuoleiset<br />
järven osat ovat järven kuroutumisesta lähtien olleet transgressiivisia<br />
eli vedentaso on noussut hitaasti, mihin viittaavat<br />
havaitut rantavallit ja suorannat. Merkittävästä järvenlaskusta<br />
ei saatu havaintoja. Periaatteessa järven rannoilta voi löytää<br />
lyhytaikaisia Ancylusjärven lopun aikaisia kivikautisia asuinpaikkoja<br />
nykyrannasta alkaen. Sen jälkeiset esihistorialliset<br />
rantasidonnaiset nuorimmat asuinpaikat voivat sijaita aivan<br />
nykyrannassa tai rantavedessä ja varhaisimmat veden alla.<br />
Kaarankajärven alue on ollut 1700-luvun lopulle asumatonta.<br />
1840-luvun pitäjänkartalla alueella on kaksi taloa: Kaaranka<br />
ja Rantamäki. Historiallisen ajan kiinteään asutukseen liittyviä<br />
muinaisjäännöksiä alueella ei ole.<br />
Inventoinnissa löydettiin kaava-alueelta kaksi historiallisen ajan<br />
kohdetta, tervahauta ja kiviaita. Kumpikaan näistä kohteista ei<br />
sijaitse kaavaan merkityillä rakennettaviksi aiotuilla tonteilla.<br />
Kiviaitaa ei luokiteltu muinaisjäännökseksi, mutta on kulttuurihistoriallisesti<br />
merkittävä rakenne. Mitään merkkejä esihistoriasta<br />
ei havaittu.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 6.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kuortaneen kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 8.11.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KURIKKA KESKUSTA JA PANTTILA<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu<br />
Inventoija: Jaana Itäpalo<br />
Kurikassa suoritettiin keskustan ja Panttilan osayleiskaavainventointi<br />
kahdeksan kenttätyöpäivän aikana. Alueelta tunnettiin<br />
entuudestaan 15 kivikautista asuinpaikka ja neljä irtolöytöpaikkaa.<br />
Historiallisen ajan kohteita ei ollut tiedossa.<br />
Inventoinnissa tarkastettiin ja rajattiin entuudestaan tunnetut<br />
kohteet. Ennestään tuntemattomia kohteita etsittiin peltoalueilta<br />
ja pistotarkastuksia tehtiin kallioalueille ja moreenimäille.<br />
Tarkastettavana olivat myös historiallisen ajan kohteet.<br />
Inventoinnissa löytyi yksi ennestään tuntematon kivikautinen<br />
asuinpaikka, Vieru 2, viisi kivikautista irtolöytöpaikkaa ja<br />
kahdeksan historiallisen ajan kohdetta. Rannansiirtymiskronologian<br />
perusteella Vieru 2 ajoittuu tyypillisen kampa keramiikan<br />
aikaan. Runsaita asuinpaikkahavaintoja tehtiin kohteessa<br />
laajahkolta alueelta.<br />
Historiallisen ajan kohteista merkittävimpiä ovat kaksi kylänpaikkaa,<br />
Koivisto ja Panttila. Ne edustavat Kurikan vanhinta,<br />
kirjallisista ja karttalähteistä tunnettua historiallisen ajan<br />
asutusta. Panttilan kohdetta ei ehditty tarkastaa maastossa.<br />
Löydöt: KM 38337–38344<br />
Kenttätyöaika: 15.5.–3.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kurikan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Jaana Itäpalo 6.8.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KUUSAMO JA SALLA, OULANGAN<br />
KANSALLISPUISTO<br />
Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi<br />
Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut<br />
Inventoija: Ville-Antti Laurila<br />
Kuusamon ja Sallan alueella olevan Oulangan kansallispuiston<br />
inventointi suoritettiin täydennysinventointina, jonka tavoitteena<br />
oli kartoittaa alueen historiallisen ajan kulttuuriperintökohteet.<br />
Alueella on tehty useita aikaisempia inventointeja, jotka ovat<br />
keskittyneet suurelta osin Oulangan jokilaakson esihistoriallisiin<br />
kohteisiin. Maastotyöt alueella kestivät yhteensä noin kuukauden<br />
kesäkuussa ja elo-syyskuussa <strong>2010</strong>. Esitöiden ja aikaisemmin<br />
tehtyjen inventointien kattavuuden perusteella maastotyöt<br />
keskitettiin otollisille alueille ja kaikki tiedossa olleet kohteet<br />
käytiin tarkistamassa.<br />
Alueelta inventoitiin yhteensä 60 kohdetta, joista kolme<br />
määriteltiin muinaisjäännöksiksi: pyyntikuoppa, liesiröykkiö ja<br />
veneenvetotaival. Suurin ryhmä kohteissa olivat niittylatojen<br />
jäänteet, joita löytyi 31. Savottakämppien jäänteitä löydettiin<br />
10 ja toisen maailmansodan varustuksia seitsemän. Muista<br />
sekalaisemmista kohteista suurin osa liittyi savotoihin ja<br />
niittyihin.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: kesä-syyskuu <strong>2010</strong>, yhteensä noin kuukausi<br />
Tutkimuskustannukset: Metsähallitus<br />
Tutkimusraportti: Ville-Antti Laurila Metsähallituksen<br />
arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
KUUSAMO JUUMA, RIIHISALMI,<br />
PORONTIMA, TIERMAS JA KANTOJÄRVI<br />
Kaava-alueiden inventointi<br />
Pohjois-Pohjanmaan museo<br />
Inventoija: Mika Sarkkinen<br />
Inventointia tehtiin viidellä pienellä kaava-alueella eri puolilla<br />
Kuusamoa. Alueilta ei ollut aiempia tietoja muinaisjäännöksistä<br />
tai löydöistä.<br />
Juuman alue Kuusamon pohjoisosassa, Yli- ja Ala-Juumajärvien<br />
välisen salmen eteläpuolella, on voimakkaan kumpuilevaa,<br />
pääosin mäntyvaltaista hiekkamaata. Kitkanjoen vesireitin<br />
varrella olevalta alueelta tavattiin kaikkiaan viisi pyyntikuoppaa<br />
neljältä erilliseltä alueelta sekä kaksi kivikautistyyppistä<br />
asuinpaikkaa.<br />
Kuusamon eteläosasta Riihisalmen alueelta, Polo- ja Irmijärvien<br />
välistä, tavattiin yhteensä 23 pyyntikuopiksi tulkittua maakuoppaa<br />
kuudelta erilliseltä alueelta. Kylmäniemen itäkärjen<br />
sortuneesta törmästä tavattiin lisäksi asuinpaikasta kertovia<br />
löytöjä. Selvästi kivikautinen, yhden asumuspainanteen<br />
asuinpaikka sijaitsi Lapinlahden pohjoisrannalta. Kahden<br />
179
Change language