arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vuonna <strong>2010</strong> tutkimukset rajoittuivat maastoinventointeihin,<br />
erilaisten kaivantojen valvontaan ja erityisesti vuoden 2011<br />
koekaivausten suunnitteluun.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: koekaivaukset 15 m ² , valvotut<br />
putkikaivannot noin 300 m ² , inventoitu alue noin 3 ha,<br />
peltopoiminta 1,1 ha<br />
Kenttätyöaika: 1.5.–15.12.<strong>2009</strong> ja 15.5.–30.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Koneen säätiö<br />
Tutkimusraportti: Kari Uotila (alustava raportti)<br />
Museoviraston arkistossa.<br />
MYRSKYLÄ KIRKKOJÄRVI KASSILA<br />
Historiallisen ajan kylätontin koekaivaus<br />
P: 6729456, I: 3438334<br />
N: 6726632, E: 438188<br />
z: 39–42<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Wesa Perttola<br />
Myrskylän Kirkkojärven Kassilan kylätontin koekaivausten<br />
tavoitteena oli selvittää muinaisjäännöksen laajuus ja säilyneisyys<br />
alueen kaavoitusta varten. Tutkimukset toteutettiin avaamalla<br />
kylätontin alueella nykyisin sijaitsevan ladon ympärille<br />
kaivinkoneella noin 235 metrin pituudelta ja noin 385 neliömetriä<br />
alalta koeojia.<br />
Mitään historialliseen asutukseen tai kiinteään muinaisjäännökseen<br />
liittyviä havaintoja ei tehty. Luultavasti kylätontin rakennukset<br />
ovat sijainneet nykyisen ladon koillispään alla olevalla<br />
kalliopaljastumalla, jolloin niistä tuskin on säilynyt arkeologisia<br />
jälkiä nykypäivään.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 385 m ²<br />
Kenttätyöaika: 28.–29.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Myrskylän kunta<br />
Tutkimusraportti: Wesa Perttola 6.11.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
MÄNTSÄLÄ ALIKARTANON VIEREINEN<br />
PUROLAAKSO<br />
1700-luvun laboratorion paikan koekaivaus<br />
Pk 204410 Halkia<br />
P: 6716975, I: 3405592<br />
N: 6714156, E: 405460<br />
z: 60–62,5<br />
Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Kaivaustenjohtaja: Vesa-Pekka Herva<br />
Koekaivauksissa etsittiin Alikartanon viereisestä purolaaksosta<br />
jäännöksiä siellä 1700-luvulla tiettävästi sijainneesta, Nordenskiöldien<br />
perustamasta alkemistisesta laboratoriosta. Maastotutkimuksissa<br />
todettiin puron varresta kahden rakennuksen<br />
jäännöksiä, joiden luonne ja ajoitus jäivät epäselviksi. Alueen<br />
tutkimuksia on tarkoitus jatkaa.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika, 1700–1900-luku<br />
Tutkitun alueen laajuus: 10 m ²<br />
Kenttätyöaika: 13.–17.7.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n<br />
oppiaine<br />
Tutkimusraportti: Vesa-Pekka Herva 9.6.<strong>2010</strong> Helsingin<br />
yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaineen arkistossa, kopio<br />
Museoviraston arkistossa ja Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n<br />
laboratoriossa.<br />
NAANTALI NAANTALIN KIRKON<br />
SAKARISTON EDUSTA<br />
Kalkkikivilaattaladelman uudistustyön valvonta<br />
Pk 104306 Naantali<br />
P: 6717068, I: 3226190<br />
N: 6714248, E: 226130<br />
Muuritutkimus ky<br />
Tutkija: Kari Uotila<br />
Naantalin kirkon sakariston oviaukon edustalla olevaa<br />
kalkkikivilaatoista koottua ladelmaa kunnostettiin huhtikuussa<br />
<strong>2009</strong>. Kunnostustyöt tehtiin arkeologin valvonnassa. Ladelma<br />
ja sen alla ollut tasaushiekkakerros ulottuivat 20–25 senttimetrin<br />
syvyyteen maanpinnasta; myös pintaveden poisto tehtiin<br />
tähän syvyyteen. Kunnostustöissä ei kajottu kirkon vanhempiin<br />
kerroksiin.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 14.4.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Naantalin seurakunta<br />
Tutkimusraportti: Kari Uotila 30.4.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
NOKIA HAKAMÄKI RÄIKÄNTIEN VARSI<br />
Asemakaavan muutosalueen arkeologinen tutkimus<br />
rautakautisen kalmiston läheisyydessä<br />
Pk 212305 Nokia<br />
P: 6822088, I: 3314338<br />
N: 6819226, E: 314243<br />
Mikroliitti Oy<br />
Tutkijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Nokian kaupungin tilaamissa koekaivauksissa selvitettiin,<br />
sijaitseeko Nokian Tyrkkölän asemakaavan muutosalueella,<br />
Hakamäen rautakautisen kalmiston länsi- ja pohjoispuolisella<br />
alueella kiinteää muinaisjäännöstä. Koekuopituksen avulla<br />
tutkittiin, onko alueella rautakautista tai muuta vanhaa,<br />
muinaisjäännökseksi luokiteltavaa asutuskerrostumaa, sekä<br />
ulottuuko Hakamäen kalmisto tutkimusalueelle.<br />
Tyrkkölän ja Viholan 1700-luvun kylätontit sijaitsevat lähistöllä.<br />
Karttatutkimuksen perusteella varsinainen tutkimusalue on ollut<br />
historiallisella ajalla asumatonta. Vuonna 1910 rakennettiin<br />
ns. ”Riitan torppa”, joka paloi 1990-luvulla. Vuoden 1929<br />
kaivausdokumenttien perusteella Hakamäen kalmisto ei ulotu<br />
alueelle, mikä varmistettiin koekuopituksin ja topografisin<br />
havainnoin.<br />
Maastotutkimuksessa ei todettu mitään merkkejä säilyneestä<br />
muinaisjäännöksestä. Suurin osa alueesta on vanhaa peltoa.<br />
Siellä on myös 1900-luvun alkupuolen kiviaitoja, sekä kaksi<br />
pientä louhosta, josta on otettu rakennuskiviä talon perustuksiin<br />
ja kellariin.<br />
68
Change language