arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Löydöstö on pääosin tyypillistä kampakeramiikkaa. Muu<br />
löydöstä koostui pääasiassa kvartsista ja limsiöstä (pii).<br />
Löytöihin kuuluu myös pienoistaltta.<br />
Löydöt: KM 38390:1–234<br />
Ajoitus: kivikausi (Ka II)<br />
Tutkitun alueen laajuus: 6 m ²<br />
Kenttätyöaika: 30.8.–3.9.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Lappeenrannan kaupunki/<br />
Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan kesäyliopisto, Jatuli ry<br />
Tutkimusraportti: Jukka Luoto 17.11.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa, kopio Etelä-Karjalan museossa.<br />
LEMPÄÄLÄ HAURALA HENNERI I<br />
Hauralantien maakaapeloinnin arkeologinen valvonta<br />
polttokenttäkalmiston läheisyydessä<br />
Pk 212307 Lempäälä<br />
P: 6805338, I: 3325399<br />
N: 6802483, E: 325300<br />
z: 94<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Tutkija: Teemu Tiainen<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti arkeologisen valvonnan<br />
marraskuussa <strong>2010</strong> Lempäälän kunnan Hauralan kylässä<br />
maakaapeloinnin vuoksi. Hauralasta tunnetaan lukuisia<br />
eriaikaisia muinaisjäännöksiä. Valvonta-alue sijaitsee Lempäälän<br />
keskustan länsipuolella, noin 850 metriä Lempäälän<br />
keskiaikaisesta kivikirkosta länsiluoteeseen, aivan rautakautisen<br />
Hennerin kalmiston vieressä.<br />
Maakaapelia varten kaivettiin 50–100 senttimetrin syvyinen<br />
ja 30–50 senttimetrin levyinen kaivanto sekä 2 x 2 ja 1 x 1<br />
metrin laajuiset suuntaporauskaivannot. Kaiken kaikkiaan<br />
linjaa tutkittiin noin 180 metrin matkalta<br />
Kaivinkone avasi maata ohuin kerroksin, jolloin päästiin<br />
tarkastamaan paljastunut maannos. Maannoksien vaihtuessa<br />
tai värjäymien esiintyessä konekaivu pysäytettiin ja kaivantoa<br />
tarkasteltiin lähemmin.<br />
Hauralantien länsipuolella ei havaittu mitään kiinteään<br />
muinaisjäännökseen viittaavaa. Hauralantien itäpuolella<br />
Hennerin tilan pihatiealueella maannokset vaikuttavat sekoittuneilta,<br />
mikä todennäköisesti johtuu pihatielle myöhemmin<br />
levitetystä sorasta ja tien tasoittamisesta. Välittömästi pihatien<br />
korkeimman kohdan länsipuolelta, sekoittuneesta pintakerroksesta<br />
löytyi pala haurasta, rautakautista pronssiketjua. Löytökohdasta<br />
tai sen ympäristöstä ei kuitenkaan löytynyt mitään<br />
merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.<br />
Löydöt: KM 38573:1<br />
Ajoitus: rautakausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: noin 90 m ²<br />
Kenttätyöaika: 10.–11.11.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: L.T.V. Projekt OU, Tallinna, Viro<br />
Tutkimusraportti: Teemu Tiainen 12.11.<strong>2010</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
LIMINKA HEISKARI JA KANKAANMÄKI<br />
Historiallisen ajan maaseutuarkeologisen kohteen koekaivaus<br />
Pk 244407 Liminka<br />
Heiskari:<br />
P: 7190550, I: 3423827<br />
N: 7187540, E: 423685<br />
z: 5<br />
Kankaanmäki:<br />
P: 7190351, I: 3422534<br />
N: 7187341, E: 422393<br />
z: 13<br />
Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n laboratorio<br />
Kaivaustenjohtajat: vastuulliset johtajat: Milton Nuñez ja<br />
Timo Ylimaunu, kenttätyöjohtaja: Anna-Kaisa Salmi<br />
Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n laboratorio teki syys-lokakuussa<br />
<strong>2010</strong> historiallisen ajan maaseutuarkeologisen kohteen<br />
koekaivauksia Limingan Heiskarissa ja Kankaanmäellä.<br />
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittaman<br />
Town, Border, and Material Culture -projektin kanssa. Tutkimusten<br />
tarkoituksena oli selvittää, onko peltokerrosten alla säilynyt<br />
merkkejä keskiaikaisesta tai varhaisen uuden ajan asutuksesta.<br />
Heiskariin avattiin 10 neliömetrin kokoinen koeoja, josta<br />
löytyi mahdollisiksi tulisijan jäänteiksi tulkittuja palaneen kiven<br />
ja hiilensekaisen maan keskittymiä, sekä 11,5 neliömetrin<br />
laajuinen koekuoppa, josta löytyi tulisijan kiviperusta ja siihen<br />
liittyviä kulttuurikerroksia. Tämä tulisija on todennäköisesti<br />
kuulunut vähintään noin 3 x 6 metrin kokoiseen rakennukseen.<br />
Kohde ajoittui 1600-lukua vanhemmaksi. Löytöihin kuului<br />
savitiivisteen kappaleita, punasavikeramiikan pala, silkkikankaan<br />
kappale ja eläinten luita. Kankaanmäelle avattiin<br />
viiden neliömetrin kokoinen koeoja ja neliömetrin kokoinen<br />
koekuoppa, jotka jäivät modernia kissan luurankoa lukuun<br />
ottamatta löydöttömiksi.<br />
Löydöt: KM <strong>2010</strong>096:1–89<br />
Ajoitus: keskiaika<br />
Tutkitun alueen laajuus: Heiskari 21,5 m ² ;<br />
Kankaanmäki 6 m ²<br />
Kenttätyöaika: 20.9.–2.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Town, Border and Material<br />
Culture -projekti, Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Tutkimusraportti: Anna-Kaisa Salmi 29.3.2012<br />
Museoviraston arkistossa, Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n<br />
laboratoriossa.<br />
LÄNSI-TURUNMAA SEILI KIRKKONIEMI<br />
Arkeologiset koetutkimukset<br />
Pk 104304 Aaslaluoto<br />
P: 6691730, I: 3221517<br />
N: 6688920, E: 221459<br />
z: 1–4<br />
Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Kaivaustenjohtaja: Mikko Helminen<br />
Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine suoritti kiinteiden<br />
muinaisjäännösten arkeologisen inventoinnin ja arkeologisia<br />
koetutkimuksia Saaristomerellä, Länsi-Turunmaan (ent. Nauvon)<br />
Seilin saarella ja lähisaarissa heinäkuussa <strong>2010</strong>. Työ on<br />
osa yhteistyössä Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen<br />
kanssa toteutettavaa Seilin <strong>arkeologia</strong> -hanketta. Inventointi<br />
ja koetutkimukset olivat jatkoa vuonna <strong>2009</strong> aloitetuille<br />
tutkimuksille.<br />
Inventoinnin aikana Seilin saaren länsipuolella sijaitsevia,<br />
arkeologisesta näkökulmasta mielenkiintoisina pidettyjä<br />
lähisaaria kuljettiin läpi ja saaren keskiosissa tarkastettiin siellä<br />
aiemmin havaittu uhrikuppi. Tutkimusalueelta todettiin kaksi<br />
kohdetta, Seilin Lammasluoto ja Seili Sandviks bergen 3,<br />
jotka ehdotetaan muinaismuistolain nojalla rauhoitetuiksi.<br />
139
Change language