arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kylätonttia, jotka ovat karttapaikannuksen perusteella<br />
autioituneita ja siten mahdollisia muinaisjäännöksiä.<br />
Virtain keskustan seudun inventoinnin yhteydessä nämä<br />
paikat tarkastettiin kesäkuussa <strong>2009</strong>.<br />
Viidestä mahdollisesta muinaisjäännöspaikasta todettiin<br />
maastotarkastuksen perusteella kahden, Pihlajalahden talotontin<br />
ja Rajalahden Pakan, olevan arkeologisesti eheitä,<br />
autioituneita kylätontteja. Jälkimmäisen autioituneen talotontin<br />
paikka osoittautui hieman toiseksi kuin mitä 1700-luvun<br />
kartalta oli paikannettu. Muut kolme talotonttia todettiin<br />
sellaisiksi, että niitä ei voi pitää muinaisjäännöksinä joko<br />
niiden tuhoutuneisuuden tai epäselvän paikannuksen takia.<br />
Näiden tonttipaikkojen lisäksi tarkasteltiin muutamin pistokokein<br />
Ruoveden luoteiskolkan pienjärvien rantoja, mutta<br />
mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: ei ilmoitettu<br />
Tutkimuskustannukset: Mikroliitti Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 15.9.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SALLA OULANGAN KANSALLISPUISTO JA<br />
NATURA-ALUE<br />
Ks. inventoinnit <strong>2009</strong>: Kuusamo ja Salla,<br />
kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
SALO PERNIÖ VANHAKARTANO<br />
Keskiaikaisen kuninkaankartanon kartoitus ja prospektointi<br />
Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Tutkijat: Kari Uotila (vastuututkija), Janne Haarala ja<br />
Mikko Helminen<br />
Arkeologian yhdistys Vare suoritti yhteistyössä Muuritutkimus<br />
ky:n kanssa kartoitustyötä ja prospektointia Salon (ent.<br />
Perniön) Vanhakartanolla, Helgån keskiaikaisen kuninkaankartanon<br />
alueella. Kenttätyöt tehtiin kuuden päivän aikana<br />
touko- ja kesäkuussa <strong>2009</strong>. Kenttätöiden aikana alueella<br />
tuotettiin maastokartoitus, kokeiltiin ilmakuvausta heliumpalloon<br />
kiinnitetyn kameran avulla ja teetettiin Turun yliopiston maaperägeologian<br />
oppiaineen suorittama maatutkaluotaus.<br />
Kartoitustyöhön ja muihin prospektointiin liittyviin avustustehtäviin<br />
kentällä osallistui 11 <strong>arkeologia</strong>n opiskelijaa. Työ toteutettiin<br />
turkulaisten <strong>arkeologia</strong>n harrastajien ja maanomistajan<br />
aloitteesta ja tuella.<br />
Tutkimuksen tuloksena Nääsinnokan alueesta luotiin takymetrin<br />
avulla digitaalinen maastomalli ja Vanhakartanon muinaisjäännösalueelta<br />
tuotettiin maatutkausaineisto. Maatutkausaineistosta<br />
luodun tulkinnan perusteella alueelta todettiin<br />
peltokerroksen alla sijaitsevia ihmistekoisia rakenteita tai jälkiä.<br />
Nämä merkit liittyvät todennäköisesti paikan keskiaikaiseen<br />
asutus- ja elinkeinohistorialliseen maankäyttöön.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 2400 m 2<br />
Kenttätyöaika: touko-kesä <strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Muuritutkimus Ky, Turun yliopisto,<br />
Vare ry ja yksityishenkilöt<br />
Tutkimusraportti: Janne Haarala ja Mikko Helminen<br />
7.1.2011 Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaineen arkistossa,<br />
kopio Museoviraston arkistossa.<br />
SALO SAHAJÄRVEN LUONNONPUISTO<br />
Rakennusarkeologinen inventointi<br />
Muuritutkimus Ky<br />
Inventoija: Kari Uotila<br />
Teijon Sahajärven luonnonpuistossa on purouoma, johon on<br />
rakennettu useita patorakenteita ja niihin liittyviä teollisuusrakennuksia<br />
viimeistään 1700-luvulta lähtien aina 1900-luvulle.<br />
Puro muodostaa kahden padon väliin patolammen, jonka<br />
rannoilla on ollut laaja istutettu puisto. Alue on luonnonsuojelualuetta.<br />
Inventoinnissa kartoitettiin ja dokumentoitiin havaitut<br />
rakenteet kuten pato- ja rakennusjäännökset ja tehtiin koepistoja.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: kevät-syksy <strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: ei ilmoitettu<br />
Tutkimusraportti: Kari Uotila 28.12.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SALPALINJA<br />
Linnoitteiden inventointihanke, vaihe 1<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Inventoija: John Lagerstedt<br />
Museoviraston rakennushistorian osastolla käynnistyi hanke<br />
nk. Salpalinjan toisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden<br />
inventoinnista. Salpalinjaksi kutsutaan Suomen itärajan<br />
turvaamiseksi varustettua linnoitusketjua, jonka rakentaminen<br />
aloitettiin talvisodan jälkeen välirauhan aikana 1940–1941.<br />
Puolustuslinjaa vahvistettiin vielä jatkosodan aikana loppukesästä<br />
1944. Sodan jälkeen puolustuslinja menetti vähitellen<br />
operatiivisen merkityksensä.<br />
Salpalinjan varustukset ovat siirtyneet puolustusministeriöltä<br />
valtiovarainministeriölle 2003 ja linnoitteita hallinnoi nykyisin<br />
Senaatti-kiinteistöt. Salpalinjan inventointihankkeen tarkoituksena<br />
on luoda kokonaiskuva hankkeeseen kuuluvien<br />
linnoitettujen alueiden tilasta. Valtiovarainministeriön kustantama<br />
inventointihanke on jaettu kahteen osaan, valmisteluvaiheeseen<br />
sekä varsinaiseen kenttätutkimuksiin perustuvaan inventointiin.<br />
Ensimmäisessä projektivaiheessa on kerätty arkistoaineistoja<br />
sekä koottu aikaisemmat inventoinnit, joiden perusteella on<br />
suunniteltu hankkeen toisen vaiheen kenttätutkimukset. Ne<br />
käynnistyvät keväällä <strong>2010</strong>.<br />
Salpalinjan inventointihankkeesta vastaa projektipäällikkö,<br />
Museoviraston tutkija John Lagerstedt. Inventointihankkeella on<br />
myös ohjausryhmä, jossa on Valtiovarainministeriön, Senaattikiinteistöjen,<br />
Museoviraston, Metsähallituksen, Sotamuseon,<br />
Miehikkälän Salpalinja-museon ja Salpalinjan perinneyhdistys<br />
ry:n edustajat.<br />
Projektissa valokuvattiin historiallisia kartta- ja asiakirja-aineistoja<br />
sekä koottiin yhteen aikaisempia Salpalinjaa käsitteleviä<br />
inventointeja. Lisäksi määriteltiin ne kunnat, joiden alueella<br />
Salpalinja sijaitsee, ja niiltä tiedusteltiin mahdollisia linnoitteita<br />
käsitteleviä kartoituksia, tutkimuksia tai maankäyttösuunnitelmia.<br />
116
Change language