arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kaan ihmistoimintaa, alkoivat löytökerrokset heti pintaturpeen<br />
alta, eikä moderni ihmistoiminta ollut päässyt näitä sekoittamaan.<br />
Alue 5 avattiin vuoden <strong>2009</strong> alueen 3 länsipuolelle, paikalta<br />
löydetyn rautakauden loppuun/keskiajan alkuun ajoittuvan<br />
pajan ympärille. Alueelta löytyi uusia, todennäköisesti samaan<br />
pajaan liittyviä rakenteita. Useat rakenteista olivat kuitenkin<br />
huonosti säilyneitä ja vaikeasti tulkittavia. Lisäksi alueen<br />
stratigrafia oli erittäin haastava ja myös kesän lämmin ja<br />
kuiva sää hankaloitti eri maakerroksien erottamista toisistaan.<br />
Alue 6 sijaitsi jo edellisenä kesänä avatun alueen 4 itäpuolella.<br />
Alueen 6 itäpäässä sijaitsi kolikkolöytöjen perusteella<br />
1300–1400-luvuille ajoitettu rakennus. Osa rakennuksen<br />
uunista tutkittiin sekä saatiin paikallistettua sen läntinen<br />
seinälinja. Rakennuksen yhteydestä tuli runsaasti löytöjä.<br />
Alueella 4 tutkittiin loppuun edellisenä vuonna kesken jäänyt<br />
kaivausalue. Alueelta löytyi keskiajan loppuun, todennäköisesti<br />
1500-luvulle, ajoittuvan uunin lisäksi viitteitä myös muista<br />
rakenteista. Liittyivätkö rakenteet tutkittuun uunin, vai olivatko<br />
ne eriaikaisia, jäi vielä epäselväksi. Asia selvinnee kun<br />
rakenteista otetut näytteet saadaan ajoitettua.<br />
Koeojan 7 tarkoituksena oli selvittää kylän mahdollisia<br />
peltokerroksia. Koeoja 8 puolestaan avattiin maastossa<br />
havaitun kivetyn terassin päälle. Ojan 8 avulla selvisi,<br />
että terassi ei ollut luontainen, vaan se on ihmisen tekemä.<br />
Kesän <strong>2010</strong> kaivaukset olivat toistaiseksi viimeiset, jotka<br />
Vantaan kaupunginmuseo järjesti Gubbackan tonttimaalla.<br />
Vantaan keskiaikaprojektin tiimoilta on tarkoitus siirtyä<br />
vuoden 2011 aikana tutkimaan keskiaikaa jossakin läntisellä<br />
Vantaalla.<br />
Löydöt: KM <strong>2010</strong>077:1–681<br />
Ajoitus: keskiaika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 241 m ²<br />
Kenttätyöaika: 5.7.–18.8.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Vantaan kaupunki/<br />
historiatoimikunta & Central Baltic INTERREG IV A Programme<br />
2007–2013<br />
Tutkimusraportti: Andreas Koivisto 11.3.2011 Vantaan<br />
kaupunginmuseossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
VESILAHTI KOSKENKYLÄ<br />
Kylätontin arkeologinen kartoitus ja koekaivaus<br />
Pk 211409 Hulausjärvi<br />
P: 6796607, I: 3215370<br />
N: 6793755, E: 215314<br />
Mikroliitti Oy<br />
Tutkijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Koskenkylän kylätontin<br />
säilyneisyys, muinaisjäännösstatus sekä muinaisjäännösrajaus,<br />
sekä se, ulottuuko tontti ja mahdollinen muinaisjäännös<br />
historialliselta kartalta paikannetun rajauksen ulkopuolelle.<br />
Aiemmin kartalta paikannettu kylätontti on suurimmaksi osaksi<br />
tuhoutunut arkeologisesti katsottuna. Keskiosassa, vanhassa<br />
pellossa, on kuitenkin jäljellä fragmentaarisesti kulttuurikerrosta.<br />
Muualla alueella ei havaittu muinaisjäännöstä.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 4.–5.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Vesilahden kunta<br />
Tutkimusraportti: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt,<br />
Museoviraston arkistossa.<br />
VIHTI KIRKKONIEMI PYHÄN BIRGITAN<br />
KIRKONRAUNIOIDEN<br />
MUINAISMUISTOALUE<br />
Keskiaikaisen kirkon kellotapulin koekaivaus<br />
Pk 204106 Vihti<br />
P: 6703691, I: 3351994<br />
N: 6700877, E: 351883<br />
z: 42,50<br />
Vihdin museo<br />
Kaivaustenjohtaja: Tiia Salo<br />
Yleisökaivauksina järjestetyissä koekaivauksissa avattiin maata<br />
yhden neliömetrin kokoisina koeruutuina Pyhän Birgitan<br />
kirkonrauniolle johtavan hiekkatien molemmin puolin yhteensä<br />
10 neliömetriä. Koeruudut tehtiin 40 metrin korkeuskäyrän<br />
yläpuolelle, jolloin vältyttiin kajoamasta kirkkomaahan.<br />
Tutkimusten tavoitteena oli löytää historiallisista lähteistä<br />
tunnettu kellotapulin sijaintipaikka sekä merkkejä varhaisemmasta<br />
ihmistoiminnasta. Niitä löydettiinkin esihistorialliselta<br />
ajalta nykypäivään asti. Selkeitä todisteita tapulin sijaintipaikasta<br />
ei sen sijaan löytynyt. Historiallisiin karttoihin merkityn<br />
tapulinpaikan kohdalta tuli kuitenkin esiin palokerros, joka<br />
saattaa viitata tapuliin. Asian selvittämiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia.<br />
Löydöt: <strong>2010</strong>048:1–83<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 10 m ²<br />
Kenttätyöaika: 5.–16.7.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Vihti-seura ja Vihdin museo<br />
Tutkimusraportti: Tiia Tiainen 29.4.2011 Vihdin museossa,<br />
kopio Museoviraston arkistossa.<br />
VIROLAHTI MESKÄÄRTTY<br />
Myöhäiskivikautisen asumuspainanteen kaivaus<br />
Pk 304207 Klamila<br />
P: 6712880, I: 3527676<br />
N: 6710063, E: 527495<br />
z: 17,0–19,5<br />
Helsingin yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Kaivaustenjohtaja: Teemu Mökkönen<br />
Meskäärtty valittiin vuoden <strong>2010</strong> Helsingin yliopiston opetuskaivauksen<br />
kohteeksi. Tavoitteena oli tutkia hiekkakuopan<br />
reunalta sortumavaarassa olevaa osaa asumuspainanteesta.<br />
Keskeisinä kysymyksinä oli selvittää asumuksen asutusvaiheita<br />
ja viimeisen rakennusvaiheen aikaisen talon rakennetta.<br />
Tutkimuksen rahoitti Helsingin yliopisto. Kenttätyöt tehtiin<br />
heinäkuussa <strong>2010</strong>. Kahden viikon aikana tutkittiin yhteensä<br />
23,3 neliömetriä. Kaivausten lopussa jouduttiin kiirehtimään,<br />
sillä paikoin noin metrin kulttuurikerrokset yllättivät paksuudellaan.<br />
Asuinpaikan käyttö on alkanut todennäköisesti jo tyypillisen<br />
kampakeramiikan (noin 4000–3400 cal BC) aikana, jolloin<br />
asuinpaikka on sijainnut pienen merenlahden rannalla,<br />
mahdollisesti vielä pienenä saarena. Tyypillistä kampakeramiikkaa<br />
löydettiin vain muutama pala. Suurin osa kohteen<br />
162
Change language