arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
OULU ISOKATU 11, TONTTI I-28-1<br />
Kaupunkiarkeologinen kaivaus<br />
Pk 244409 Oulu<br />
P: 7213926, I: 3428356<br />
N: 7210907, E: 428213<br />
z: 7,73<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Teija Oikarinen<br />
Oulussa kesällä <strong>2010</strong> koe- ja pelastuskaivausten kohteena oli<br />
Isokatu 11:n (I-28-1) tontin piha-alue. Kyseessä oli muinaismuistolain<br />
15 §:n kaivaus, koska tontille suunniteltiin rakennettavaksi<br />
maanalaista paikoitustilaa. Kohde on luokiteltu<br />
Museoviraston kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa (2002,<br />
2007) luokkaan I, eli se on erittäin todennäköisesti säilynyt<br />
ja/tai tutkimuksellisesti erityisen kiinnostava alue.<br />
Syitä laajamittaiseen arkeologiseen mielenkiintoon oli useita.<br />
Kohde sijaitsi historiallisten tietojen mukaan 1600–1700-lukujen<br />
Oulun kaupungin alueella, eikä siellä ollut tehty kulttuurikerroksia<br />
tuhoavia kunnallisteknisiä toimenpiteitä. Kohde<br />
sijaitsi siis Oulun vanhimman kaupungin ydinalueella, jossa on<br />
ajallisesti pitkä asutusjatkumo ainakin kaupungin perustamisvuosisadalta<br />
nykypäivään saakka. Alue sijaitsi myös vanhojen<br />
kosteikkoalueiden läheisyydessä, joten odottavissa oli paksuja<br />
kulttuurikerroksia sekä paljon orgaanista löytöaineistoa ja<br />
erilaisia monikerroksisia puurakenteita. Lisäksi rakennustöitä<br />
suunniteltaessa tehty pohjatutkimus kertoi alueesta, jossa<br />
kulttuurikerrokset saattoivat olla yli kolmekin metriä paksuja.<br />
Oulun Aleksanterinkatu 15:n kaivauksissa löytynyt kaivo on rakennettu<br />
dendrokronologisen ajoituksen perusteella 1700-luvun puolessavälissä.<br />
Kuva: Tiia Ikonen, Museovirasto.<br />
Brunnen som hittades vid utgrävningarna vid Aleksanterinkatu 15 i<br />
Uleåborg har utifrån en dendrokronologisk datering byggts vid mitten<br />
av 1700-talet. Foto: Tiia Ikonen, Museiverket.<br />
jolla saattaa sijaita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Koekaivaukset<br />
tehtiin pihaa koskevien kunnostussuunnitelmien vuoksi.<br />
Pihalle avattiin kaivinkoneella kolme koeojaa arkeologien<br />
valvonnassa, mutta kiinteitä muinaisjäännöksiä ei löytynyt.<br />
Myöhemmin syksyllä kaivutöissä tuli esiin hirsikaivo, joka<br />
dokumentoitiin. Kaivosta löytyi puusaavi, jossa oli vuosiluku<br />
1747. Kaivon rakentamisajankohta ajoitettiin puunäytteiden<br />
dendrokronologisella iänmäärityksellä 1700-luvun puoleenväliin.<br />
Löydöt: <strong>2010</strong>064:1–9<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 44 m ²<br />
Kenttätyöaika: 12.7., 16.–20.9., 10.11.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: As Oy Aleksanterinkatu 15<br />
Tutkimusraportti: Marika Hyttinen 21.3.2011<br />
Museoviraston arkistossa.<br />
Kaivauksissa tutkittiin muun muassa 12–13 rakennuksen<br />
perustusta kokonaan tai osittain, maakellari, pihakiveys, puisia<br />
pihakatteita, purkujätettä rakennuksista tai muista rakenteista,<br />
kosteikon täyttö- ja kuivikekerroksia, vesisammio, paaluja ja<br />
useita palokerroksia. Valtaosa orgaanisista löydöistä oli<br />
nahkaesineiden osia kuten kenkiä. Lisäksi otettiin talteen<br />
erilaisia puu- ja metalliesineitä sekä tyypillistä kaupunkiarkeologista<br />
löytömateriaalia. Kaivauksilta kaivettiin esille<br />
myös paljon, noin 470 kiloa kuonaa sekä upokkaiden paloja.<br />
Kohteessa oli harvinaisen paksut, 2,2–2,4 metriset kulttuurikerrokset,<br />
rikas orgaaninen löytöaineisto ja ehyinä säilyneitä<br />
rakennekokonaisuuksia. Nämä kertovat tiiviistä kaupunkirakentamisesta.<br />
Vanhaa, taidokasta rakentamista on hyödynnetty<br />
uusissa rakennuksissa, ja lisäksi tallennettiin hyvin<br />
säilyneitä yksityiskohtia kivi- ja puurakentamistekniikoista.<br />
Löydöt ajoittuvat 1800-luvulta 1600-luvun puoleenväliin.<br />
1700-luvun rakennejäänteet kertovat piha- ja talousrakennuksista,<br />
ja löytöaineisto viittaa myös käsityöläis- ja kauppiasammatteihin.<br />
Mahdollinen pajatoiminta ja siihen liittyvä<br />
aineisto ajoittuu 1700-luvun alkuun ja sekä mahdollisesti<br />
1600-luvun loppuun. 1600-luvun puolessa välissä paikalla on<br />
sijainnut seppien asuinalue. 1600-luvun ja 1700-luvun alun<br />
rakennejäänteet kertovat eläinten pidosta, varasto- tai talousrakennuksista,<br />
asuinrakennuksista ja paalut rakennusten<br />
tukemisesta. Rakennejäänteet ja löydöt kertovat harvinaisen<br />
ehyen kertomuksen erään oululaisen tontin menneisyydestä.<br />
Löydöt: KM <strong>2010</strong>054:1–4835<br />
Ajoitus: historiallinen aika, 1600–1800-luvut<br />
Tutkitun alueen laajuus: 153 m ²<br />
Kenttätyöaika: 10.5.–24.8.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: As Oy Isokatu 11, Museovirasto,<br />
Oulun seudun TE-toimisto, opetus- ja kulttuuriministeriö<br />
Tutkimusraportti: Teija Oikarinen 20.3.2011<br />
Museoviraston arkistossa, kopio Asunto Oy Isokatu 11, Oulun<br />
seudun ELY-keskus, Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n laboratorio,<br />
opetus- ja kulttuuriministeriö, Pohjois-Pohjanmaan museo.<br />
OULU KAUPPURIENKATU 5, TONTTI I-6-6<br />
Kaupunkiarkeologinen valvonta<br />
Pk 244409 Oulu<br />
P: 7213800, I: 3427900<br />
N: 7210781, E: 427757<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Marika Hyttinen<br />
143
Change language