arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Pirkanmaan maakuntamuseo teki arkeologisen inventoinnin<br />
Oriveden Kössinpellon alueella siihen kohdistuneiden kaavoitus-<br />
ja kaavamuutossuunnitelmien vuoksi. Inventoinnissa<br />
selvitettiin, sijaitseeko kaava-alueella kiinteää muinaisjäännöstä.<br />
Inventoinnin kenttätyöt tehtiin 14. toukokuuta ja siihen<br />
liittyvät jälkityöt välittömästi kenttätöiden päätyttyä. Hankkeen<br />
rahoitti Oriveden kaupunki.<br />
Kaava-alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä,<br />
mutta historiallisen lähdeaineiston, 1560-luvun Suomen<br />
asutuksen kyläluettelon ja vuoden 1778 isojakokartan,<br />
perusteella siellä on sijainnut Oriveden kylän vanha tonttimaa.<br />
Lähistöltä on myös tehty kivikautinen irtolöytö (tasataltta KM<br />
2214:735), minkä vuoksi kaava-alueeseen kuuluva pelto oli<br />
myös syytä tutkia.<br />
Inventoinnin perusteella voidaan todeta, että tutkimusalueelle<br />
rajautuvan Orivedenkylän alue sijaitsee täysin nykyisen<br />
asutuksen alla. Alueella sijaitsevat rakennukset ovat kuitenkin<br />
pääosin peräisin 1800-luvun loppupuolelta tai 1900-luvun<br />
alkupuolelta ja perustuksiltaan kevyitä. Tutkimusalueella onkin<br />
säilynyt useita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia, joilla<br />
jo itsessään on kulttuurihistoriallista arvoa. Kössintien varrella<br />
sijaitsevat rakennukset muodostavat yhä ryhmäkylämäisen<br />
miljöön; isojako ei ole hajottanut kylää, vaan osa tiloista on<br />
siirretty vasta 1900-luvun loppupuoliskolla keskustan kasvaessa<br />
ja osa jäänyt yhä paikoilleen. Inventoinnin tulosten ja alueeseen<br />
liittyvien historiallisten tietojen perusteella voidaan siellä katsoa<br />
sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen. Siellä on asuttu läpi<br />
koko historiallisen ajan, talojen paikat ovat vaihdelleet ja<br />
maankäyttö ollut aktiivista. Kevyesti perustetut rakennukset<br />
eivät ole kuitenkaan välttämättä tuhonneet allaan mahdollisesti<br />
säilyneitä kulttuurikerroksia. Muinaisjäännösalueella voi<br />
kuitenkin olla myös heikkolöytöisempiä kohtia, mikä kävi ilmi<br />
muutamista koekuopista.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 14.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Oriveden kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Kirsi Luoto 19.5.<strong>2009</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
ORIVESI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEET<br />
Kaava-alueen inventointi<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Inventoija: Vadim Adel<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo teki vuonna <strong>2009</strong> arkeologisen<br />
inventoinnin Oriveden kaupungin rantaosayleiskaava-alueella.<br />
Inventoinnin aikana tarkastettiin yhteensä 43 arkeologista<br />
kohdetta ja useita muita, topografian perusteella potentiaalisiksi<br />
arvioituja alueita.<br />
Inventoinnin tuloksena selvitysalueella todettiin tai varmistettiin<br />
ja alustavasti rajattiin 25 ennestään tuntematonta muinaisjäännöstä,<br />
joista yksi on kivikautinen asuinpaikka ja muut<br />
historiallisia kylänpaikkoja. Lisäksi yhden ennestään tunnetun<br />
kylänpaikan rajaus tarkistettiin.<br />
Löydöt: KM 38056 – 38060<br />
Kenttätyöaika: 11.–28.5. ja 22.–23.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Ympäristösuunnittelu Oy<br />
Tutkimusraportti: Vadim Adel Pirkanmaan<br />
maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
ORIVESI ROVASTINTIEN ETELÄPÄÄ<br />
Asemakaavamuutosalueen inventointi<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Inventoija: Kirsi Luoto<br />
Tampereen museoiden kulttuuriympäristöyksikkö (Pirkanmaan<br />
maakuntamuseo) teki kesäkuussa <strong>2009</strong> arkeologisen inventoinnin<br />
Oriveden Rovastintien eteläpään asemakaavamuutosalueella.<br />
Inventointi tehtiin kaavamuutossuunnitelmien vuoksi,<br />
ja siinä selvitettiin sijaitseeko tutkimusalueella kiinteää muinaisjäännöstä.<br />
Hankkeen rahoitti Oriveden kaupunki. Inventointiajankohtana<br />
kesällä <strong>2009</strong> käytössä olleiden kirjallisten lähteiden perusteella<br />
pääteltiin, että Oriveden pappilan paikalla olisi sijainnut<br />
pappila jo ainakin 1700-luvun alusta alkaen. Myöhemmin<br />
alueella tehtiin rakennustutkimus (Palttala <strong>2010</strong>), jonka mukaan<br />
Oriveden pappila olisi siirretty vanhan pappilan nykyiselle<br />
sijaintipaikalle vasta 1800-luvun alussa ja että se olisi tätä<br />
ennen sijainnut etelämpänä kaavamuutos alueella. Koska<br />
Palttalan tutkimuksen yhteydessä oli tullut esiin lähteitä, joita ei<br />
vuoden <strong>2009</strong> arkeologisessa inventoinnissa ollut käytetty, oli<br />
syytä tehdä asiaan liittyviä lisäselvityksiä. Inventointiraporttia<br />
on täten korjattu ja täydennetty vielä vuonna <strong>2010</strong> käyttäen<br />
apuna Palttalan (<strong>2010</strong>) löytämiä ja Oriveden pappilan<br />
sijaintipaikan tulkinnan kannalta oleellisia lähteitä.<br />
Inventoinnissa ei löydetty kiinteään muinaisjäännökseen<br />
viittaavia merkkejä. Huomionarvoista kuitenkin on, että<br />
kaavamuutosalueella on todennäköisesti sijainnut Oriveden<br />
vanha pappila kohdassa, jossa Orivedeltä Kangasalle johtava<br />
maantie ylittää Teerijoen. Aluetta ei ole tarkastettu maastossa<br />
vuoden <strong>2009</strong> inventoinnin yhteydessä. Tämän vuoksi maakuntamuseo<br />
tekee paikalla maastotarkastuksen keväällä <strong>2010</strong>.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 8.–9.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Oriveden kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Kirsi Luoto 18.3.<strong>2010</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
OULU KIIMINKIJOKIVARSI<br />
Kaava-alueen inventointi<br />
Oulun kaupunki<br />
Inventoija: Mika Sarkkinen<br />
Kiiminkijoen osayleiskaava kattaa Kiiminkijokivarren Ouluun<br />
nykyisin kuuluvan entisen Ylikiimingin kunnan kirkonkylältä<br />
länteen Kiimingin kunnan rajalle. Alueen pituus on noin 14<br />
kilometriä ja leveys kolmesta neljään kilometriä, korkeus<br />
vaihtelee 57,5 ja 80 metrin välillä. Alueella on runsaasti soita<br />
ja kosteikkoja. Kuivat kankaat ovat pääosin pienehköjä ja<br />
yleensä kivikkoisia moreeniharjanteita. Länsiosassa joen<br />
eteläpuolella on laaja soraa ja hiekkaa oleva osin maa-ainesten<br />
oton tuhoama harjumuodostuma.<br />
Inventoinnin aikana tarkastettiin kaikki tunnetut kohteet:<br />
seitsemän kiinteää muinaisjäännöstä ja 10 löytöpaikkaa.<br />
Inventoinnissa tavattiin kolme uutta, ennestään tuntematonta<br />
asuinpaikkaa, joista yksi vanhan löytöpaikan tarkastuksen<br />
yhteydessä, sekä yksi pyyntikuoppakohde, tosin juuri kaavaalueen<br />
ulkopuolelta. Yksi aiempi röykkiökohdetieto osoittautui<br />
virheelliseksi. Kaava-alueella on yhdeksän kohdetta, jotka<br />
kaikki ovat kivikautisia asuinpaikkoja. Näistä Jäkälämaan<br />
kohteeseen liittyy kiviröykkiö/kivirakenteita. Alueen kohteista<br />
109
Change language