arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Satakunnan Museo teki inventointityötä useassa eri kenttäjaksossa<br />
Porissa Toukarin ja Noormarkun alueilla huhti- ja<br />
syyskuun välisenä aikana yhteensä vajaan kahden kuukauden<br />
ajan. Työ liittyi Noormarkun osayleiskaavan laadintaan.<br />
Tunnettujen kohteiden kunto tarkastettiin ja informanttien sekä<br />
kartta-analyysien avulla etsittiin ennestään tuntemattomia<br />
muinaisjäännöksiä. Työ käsitti sekä esihistoriallisen että<br />
historiallisen ajan kohteet.<br />
Aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä löydettiin runsaasti,<br />
enin osa niistä on uusia röykkiöitä tunnettujen läheisyydestä,<br />
mutta niitä löydettiin myös aivan uusilta alueilta. Viimeksi<br />
mainituista muutama on kymmenmetrinen hiidenkiuas.<br />
Historiallisen ajan kohteet olivat pääasiassa rakennuksen<br />
jäännöksiä tai louhosalueita, mutta mm. yksi vuoden 1776<br />
rajankäyntiin liittyvä iso rajakivi tarkastettiin.<br />
Löydöt: KM 38364–38365<br />
Kenttätyöaika: yhteensä kaksi kuukautta huhti–syyskuussa<br />
<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Porin kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Jouko Pukkila 28.9.<strong>2010</strong> Satakunnan<br />
Museon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
PORI TAHKOLUOTO JA PAAKARIT<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Satakunnan Museo<br />
Inventoija: Jouko Pukkila<br />
Satakunnan museo teki kaavoitustyöhön liittyvän inventoinnin<br />
Porin Tahkoluodossa kesäkuussa <strong>2010</strong>. Kenttätyöhön<br />
käytettiin yksi työpäivä ja sen aikana tarkastettiin yleisöilmoituksena<br />
tulleita melko nuoria rakenteita. Ne liittyivät<br />
asutus- ja elin keinohistoriaan, mutta myös yksi toisen<br />
maailmansodan aikainen ilmatorjuntatykin suojavarusteen<br />
paikka tarkastettiin.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 10.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Porin kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Jouko Pukkila 28.9.<strong>2010</strong> Satakunnan<br />
Museon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
PORVOO JA SIPOO, SUOMEN ALUEVESI<br />
JA TALOUSVYÖHYKE, ESTLINK 2<br />
-SÄHKÖNSIIRTOYHTYEYS<br />
Hankealueen arkeologinen vedenalaisinventointi<br />
Museoviraston meri<strong>arkeologia</strong>n yksikkö<br />
Inventoija: Mari Salminen<br />
Fingrid Oyj suunnittelee Estlink 2 -sähkökaapelin asentamista<br />
Suomen ja Viron välille. Kaapeli kulkee Suomen puolella<br />
merenpohjalla Porvoon ja Sipoon kuntien, Suomen aluemeren<br />
ja talousvyöhykkeen läpi noin 70 kilometriä ennen Viron<br />
puolelle jatkumista.<br />
Muinaismuistolain 13 pykälän mukaan yleistä työhanketta<br />
suunniteltaessa on rakennuttajan otettava selko siitä, tuleeko<br />
hankkeen toimeenpaneminen koskemaan muinaisjäännöksiä.<br />
Kulttuuriperintöselvitys huomioidaan myös ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelystä annetussa laissa sekä vesilaissa.<br />
Museovirastolla ei ole kattavaa tietoa kaapelireitillä sijaitsevista<br />
vedenalaisista muinaisjäännöksistä, joten alue katsottiin<br />
tarpeelliseksi inventoida. Merenpohjalla kulkeva kaapelireitti<br />
inventoitiin vedenalaisten muinaisjäännösten havaitsemiseksi<br />
tarkastamalla FUGRO OSAEN:n sekä Alleco Oy:n kaapelireitillä<br />
aiemmin tekemät viistokaikuluotaukset.<br />
Kaapelireitillä ei havaittu muinaismuistolain mukaisia vedenalaisia<br />
muinaisjäännöksiä eli hylkyjä, joiden uppoamisesta<br />
voidaan olettaa kuluneen yli 100 vuotta. Kaapelireitille osuu<br />
kuitenkin jo ennen em. viistokaikuluotauksia löydetty, vuonna<br />
1924 uponnut höyryalus Ulf Jarl (kohdenumero 2501). Hylky<br />
sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä, hiukan aluevesirajan<br />
ulkopuolella. Hylky ei ole sota-alus, eikä se siis kuulu Suomen<br />
puolustusvoimille. Rahtialuksen hylkyyn saattaa mahdollisella<br />
omistajalla/vakuutuslaitoksella olla vielä intressejä, ja Museoviraston<br />
näkemyksen mukaan hylkyyn ei tule kajota ilman<br />
omistajan lupaa.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 1.–22.1.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Fingrid Oyj<br />
Tutkimusraportti: Mari Salminen 22.1.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
POSIO JA RANUAN KOILLISOSA<br />
Talousmetsien kulttuuriperinnön inventointi<br />
Metsähallitus<br />
Inventoija: Taisto Karjalainen<br />
Metsähallituksen metsätalous teki Posion talousmetsien kulttuuriperinnön<br />
inventoinnin kesällä <strong>2010</strong>. Tutkimus oli osa hanketta,<br />
jolla pyritään selvittämään Metsähallituksen hallinnoimien<br />
metsätalousmetsien kulttuuriperintöä. Projekti kuuluu Kansalliseen<br />
metsäohjelmaan, joka edellytti kulttuuriperintökohteiden<br />
inventointia. Tutkimusalueeseen kuului Posion kunta kokonaan<br />
ja Ranuan kunnan koillisosat Simojärven koillis- ja itäpuolella.<br />
Muutamia kohteita tarkastettiin myös Kemijärven kunnan<br />
kaakkoisosasta. Inventointialue oli kooltaan 87500 hehtaaria.<br />
Se oli metsätalousmaata, johon kuului myös jouto- ja kitumaita<br />
kuten kallioita, kivirakkaa ja soita.<br />
Käytännössä työ tehtiin siten, että inventoija kulki maastossa<br />
joko suunnittelumetsurin tai harjoittelijan kanssa ja havaitut<br />
kohteet paikannettiin gps-menetelmällä ja dokumentoitiin kirjallisesti<br />
maastotietokoneella. Reitit valittiin ennakkoselvitysten<br />
perusteella ja tarkastamalla etukäteen ilmoitettuja kohteita.<br />
Ennakkoselvityksissä saatiin tausta-aineistoa Museoviraston<br />
<strong>arkeologia</strong>n ja rakennushistorian osastojen arkistoista, sekä<br />
muinaisjäännösrekisteristä. Inventoinnin esityönä tilattiin myös<br />
vanhoja karttoja Kansallisarkistosta. Inventoinnista ilmoitettiin<br />
etukäteen ja paikalliset ihmiset ja etenkin Metsähallituksen<br />
Posion konttorin henkilökunta oli kerännyt valmiiksi tietoa<br />
kohteista. Ilmoitetut kohteet olivat pääasiassa kulttuuriperintökohteita.<br />
Esihistorialliset kohteet paikannettiin joko arkistomateriaalin<br />
perusteella tai löydettiin inventoinnin yhteydessä. Inventoinnissa<br />
otettiin huomioon kohteet esihistorian alusta noin<br />
1950–60-luvuille saakka. Nuorimmissa kohteissa käytettiin<br />
inventoijan harkintaa ja kohteita valittiin esimerkiksi niiden<br />
harvinaisuuden ja kunnon perusteella<br />
Suurin osa Posion aikaisemmista esihistoriallisista kohteista on<br />
löytynyt 1990-luvulla Hannu Kotivuoren tekemissä inventoinneissa.<br />
Kohteet sijaitsevat pääasiallisesti suurten vesistöjen<br />
varsilla. Metsätalousmaat sijaitsevat puolestaan kaukaisimmissa<br />
erämaissa ja kesän inventoinnissa käytiinkin läpi alueita,<br />
jotka ovat aikaisemmissa inventoinneissa jääneet vähäisemmälle<br />
huomiolle.<br />
188
Change language