arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KERIMÄKI RAIKUUNKANGAS<br />
Hankealueen inventointi<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Kreetta Lesell<br />
Kerimäen Raikuunkankaalle ollaan rakentamassa panimoa.<br />
Tontilta ei tunnettu muinaisjäännöksiä, mutta sen läheisyydessä<br />
on kivikautinen asuinpaikka. Tontti tutkittiin koekuopittamalla.<br />
Tontilta ei löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä,<br />
mutta aivan tontin läheisyydessä on Salpalinjaan liittyviä<br />
rakenteita, joita täytyy suojella rakentamisen aikana.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 13.–15.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Panimoravintola Huvila<br />
Tutkimusraportti: Kreetta Lesell 25.11.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KEURUU KEURUSSELKÄ<br />
Rantaosayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Jussila ja Tapani Rostedt<br />
Kaavoitusta varten tehtävä täydennysinventointi kattoi Keurusselän<br />
länsirannan pohjoisesta Vassinlahdelta etelään kunnan<br />
rajalle. Inventointi suoritettiin elokuussa neljän päivän aikana<br />
kahden arkeologin voimin. Peltoalueita ei tutkittu, koska kaikki<br />
pellot olivat nurmella tai viljalla paikalla käytäessä.<br />
Maastotyön pääpaino oli rannan tuntumassa, ja kauempana<br />
rannasta olevia alueita tarkasteltiin tarkemmin vain valikoiden<br />
sopivia maastonkohtia. Milloin topografia ja maaperä vaikuttivat<br />
suotuisilta muinaisjäännöksille, alue inventoitiin tarkemmin<br />
Keurusselän muinaisrantojen (8000–0 eKr.) – noin 107 ja 115<br />
metrin – korkeusvälillä. Pihamaita ei katsottu eikä saarissa<br />
käyty, koska saaret on inventoitu vuonna 1990.<br />
Alueelta tunnettiin ennestään kaksi kivikautista asuinpaikkaa.<br />
Inventoinnissa löydettiin neljä kivikautista asuinpaikkaa ja<br />
yhden ennestään tunnetun paikan rajausta muutettiin huomattavasti<br />
uusien havaintojen perusteella. Lisäksi todettiin yksi<br />
historiallisen ajan talonpaikka.<br />
Löydöt: KM 38037–38041<br />
Kenttätyöaika: 10.–14.8.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Keuruun kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 2.12.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KIRKKONUMMI<br />
Inventointikurssi<br />
Helsingin yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Inventoijat: Paula Kouki, Antti Lahelma, Teemu Mökkönen ja<br />
opiskelijat<br />
Kirkkonummen inventointi muodosti Helsingin yliopiston<br />
Kulttuurien tutkimuksen laitoksen <strong>arkeologia</strong>n oppiaineen<br />
inventointikurssin maastotyöharjoittelun. Inventointi keskitettiin<br />
Kirkkonummen kuntakeskuksen pohjoispuolelle kunnan<br />
keskiosien järvialueelle ja kunnan eteläosa jätettiin käytännössä<br />
inventoinnin ulkopuolelle. Kenttätutkimuksiin oli aikaa yksi<br />
viikko, 4.–8.5.<strong>2009</strong>. Opiskelijat liikkuivat kentällä 3–4 hengen<br />
ryhmissä, joista kullakin oli mukana opettaja. Inventoinnin<br />
jälkityöt, joihin kuuluivat mm. löytöjen puhdistus ja luettelointi,<br />
kohdekuvausten kirjoittaminen ja valokuvaluetteloiden<br />
laatiminen, suorittivat pääasiallisesti opiskelijat Paula Koukin ja<br />
Antti Lahelman ohjauksessa. Opiskelijat osallistuivat myös<br />
inventoinnin valmisteluvaiheeseen keräämällä inventoitavaa<br />
aluetta koskevia arkistotietoja.<br />
Inventoinnin valmistelussa tehtiin yhteistyötä Kirkkonummen<br />
kunnan kulttuuritoimenjohtaja Maaret Elorannan kanssa.<br />
Ennen inventointia lähetettiin tiedote Kirkkonummen sanomiin<br />
ja yleisöltä pyydettiin yhteydenottoja. Lehti-ilmoituksen tuloksena<br />
yhteydenottoja ei tullut, mutta kenttätöiden aikana tuli<br />
jonkin verran ilmoituksia ja inventoijille luovutettiin löytöjä.<br />
Ilmoitettuja kohteita myös tarkastettiin maastossa.<br />
Inventoinnin ensisijaisena tavoitteena oli opettaa <strong>arkeologia</strong>n<br />
opiskelijoille arkeologisen inventoinnin valmistelun, maastotöiden<br />
ja raportoinnin perusteet. Lisäksi tavoitteena oli pyrkiä<br />
paikallistamaan uusia muinaisjäännöskohteita ja tarkastaa<br />
entuudestaan tunnettuja löytöpaikkoja sekä kiinteitä muinaisjäännöksiä,<br />
joista useita ei Veikko Lehtosalon vuonna 1963<br />
suorittamassa inventoinnissa ollut pystytty tarkastamaan.<br />
Tunnettujen muinaisjäännösten osalta tavoitteena oli selvittää<br />
mahdollisuuksien mukaan kohteiden laajuutta ja säilyneisyyttä.<br />
Alueelta tunnettiin entuudestaan 25 kiinteäksi muinaisjäännökseksi<br />
luokiteltua kohdetta, pääasiassa kivikautisia asuinpaikkoja,<br />
sekä useita kivikautisia löytöpaikkoja. Koska Kauhalan<br />
Loojärven ympäristössä on erittäin tiheä kivikautisten asuinpaikkojen<br />
keskittymä, oli odotettavissa, että myös muiden<br />
Kirkkonummen järvien ympäristössä olisi mahdollista löytää<br />
kivikautista asutusta. Alueelta tunnettiin asiakirjalähteiden<br />
perusteella myös historiallisen ajan asutusta mm. Smedsbystä<br />
ja Volsista sekä Lapinkylästä.<br />
Inventoinnissa dokumentoitiin 98 kohdetta, joista 61 oli<br />
entuudestaan tunnettuja. Varsinaiselta tutkimusalueelta löytyi<br />
yhteensä 24 uutta kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltavaa<br />
kohdetta sekä 13 löytöpaikkaa. Lisäksi varsinaisen inventointialueen<br />
ulkopuolelta kunnan eteläosista dokumentoitiin kaksi<br />
uutta kiinteää muinaisjäännöstä ja yksi löytöpaikka.<br />
Löydöt: KM 38122–38144 ja KM <strong>2010</strong>04–<strong>2010</strong>013<br />
Kenttätyöaika: 5.–8.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Helsingin yliopisto<br />
Tutkimusraportti: Paula Kouki, Antti Lahelma ja<br />
Niko Latvakoski Helsingin yliopisto, <strong>arkeologia</strong>n oppiaine,<br />
kopio Museoviraston arkistossa.<br />
KIRKKONUMMI GESTERBY–SEPÄNKYLÄ<br />
JA KYLMÄLÄ<br />
Osayleiskaava-alueiden inventointi<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Vesa Laulumaa<br />
Inventoinnin tavoitteena oli etsiä kaava-alueilta ennestään<br />
tuntemattomia esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä<br />
sekä selvittää tunnettujen muinaisjäännösten kunto<br />
ja määrittää niiden laajuus.<br />
Gesterbyn ja Sepänkylän kaava-alueen inventointi:<br />
Inventoinnissa käytiin ensisijaisesti läpi alueet, joille kaavamuutoksia<br />
on luvassa. Alueelta tunnettiin ennestään kaksi<br />
kivikautista irtolöytöpaikkaa, jotka myös tarkastettiin. Lisäksi<br />
käytiin koeluontoisesti läpi Hemträsketin luonnonsuojelualueen<br />
länsiosan rinnettä. Omana kokonaisuutenaan voidaan pitää<br />
venäläisten Porkkalan vuokra-aikana vuosina 1944–56<br />
rakentamien linnoitteiden paikallistamista.<br />
97
Change language