arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
(Rautia [Rautio], Kerppola [Kerppola] ja Leipi [Leifwi]), yksi<br />
ajoittamaton asuinpaikka (Uotila 2), yksi historiallisen ajan<br />
yksinäistalon tontti (Wihtinen [Vihtinen]) ja kaksi Liuksialan<br />
kartanon torppia (Suontaka ja Leru).<br />
Irtolöytöpaikkoja paikannettiin yhteensä yhdeksän. Kaikki yhtä<br />
lukuun ottamatta käsittivät historiallisen ajan löytöjä. Kivikautisia<br />
löytöjä tehtiin Liuksialan haan löytöpaikalta. Inventoinnissa<br />
paikannettiin myös 13 muuta kohdetta. Nämä ovat kohteita,<br />
jotka eivät itsessään täytä kiinteille muinaisjäännöksille<br />
asetettuja kriteerejä, mutta joilla kuitenkin on kulttuurihistoriallista<br />
arvoa. Kohteiden joukkoon on muun muassa luetteloitu<br />
Liuksialan kartanon torpanpaikkoja, joille ei inventoinnin<br />
yhteydessä tehty maastotarkastusta.<br />
Löydöt: KM <strong>2009</strong>096:1, KM 38098:1 ja 2, KM <strong>2009</strong>097:<br />
1–3, KM <strong>2009</strong>098:1, KM <strong>2009</strong>099: 1, KM <strong>2009</strong>100:1,<br />
KM <strong>2009</strong>101: 1 ja 2, KM <strong>2009</strong>102:1 ja 2<br />
Kenttätyöaika: 10.–30.11.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Gasum Oy<br />
Tutkimusraportti: Kirsi Luoto Pirkanmaan maakuntamuseon<br />
arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
KANGASNIEMI SYNSIÖ<br />
Rantayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Timo Jussila<br />
Inventointi liittyi Kangasniemen Synsiön rantayleiskaavan<br />
laatimiseen. Synsiön järven kaakkoispuolella olevan Kaijanlammen<br />
rannat tarkastettiin rannasta noin 200 metriä sisämaahan<br />
ulottuvalta vyöhykkeeltä.<br />
Vesistöhistorian perusteella Synsiön järven eteläosasta ei ole<br />
löydettävissä rantasidonnaisia pyyntikulttuurin asuinpaikkoja.<br />
Ne lienevät veden alla. Käsitys vahvistui maastohavainnoilla:<br />
Maastotyössä kävi selväksi, että järven eteläosasta tuskin on<br />
löydettävissä rantasidonnaisia muinaisjäännöksiä ja pohjoispuoliskosta<br />
vain nykyrannan tuntumasta, 2–3 metriä vedentason<br />
yläpuoliselta alueelta. Kuten usein muuallakin maassamme,<br />
arkeologin näkökulmasta ”parhaat” rantapaikat ovat lähes<br />
rakennettuja – mökkiläisellä on samanlaiset kriteerit paikan<br />
valinnalle kuin esihistoriallisella ihmisellä.<br />
Alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä,<br />
vain yksi kiviesineen löytöpaikka, jonka löytötiedot olivat<br />
epätarkat. Inventoinnissa löytyi kaksi kivikautista asuinpaikkaa.<br />
Toinen asuinpaikoista, Helkimänniemi, on suhteellisen laajaalainen<br />
ja se voisi olla yksi alueen pitkä aikaisista pääasuinpaikoista.<br />
Lisäksi havaittiin tervaränni, hiilihauta ja viljely-/<br />
kaskiraunioalue.<br />
Löydöt: KM 38029–38030<br />
Kenttätyöaika: 26.9.–2.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kangasniemen kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 21.11.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KAUHAVA YLIHÄRMÄN TAAJAMA<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueelta ei tunnettu<br />
ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella sijaitsee<br />
neljä 1500–1600-luvuilla perustettua talo-/kylätonttia, jotka<br />
paikannettiin vain karkeasti vuoden 1709 maakirjakartalta.<br />
Paikoilla ei näyttänyt olevan mitään rakentamatonta, säilynyttä<br />
osaa.<br />
Kaava-alueen läpi kulkee sen itäosassa hiekkapohjainen harju,<br />
jonka delta on Kaupinkankaan ja Pöyhösenkankaan alueella.<br />
Harju on kauttaaltaan kaivettua ja myllättyä, sen liepeiden<br />
pellot olivat avoimina. Mitään esihistoriaan viittaavaa ei<br />
havaittu.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 17.–18.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kauhavan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 7.7.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KEMIJÄRVI ISOKERO–PELKOSENNIEMI<br />
Voimajohtolinjan inventointi<br />
Lapin maakuntamuseo<br />
Inventoija: Hannu Kotivuori<br />
Isokeron–Pelkosenniemen 110 kilovatin voimajohtohankkeen<br />
muinaisjäännösten inventointi toteutettiin tarkastusmenetelmällä,<br />
jossa maastotyö kohdentui suunnitellun linjan eteläpäähän.<br />
Tällä alueella ei ole aikaisemmin tehty muinaisjäännöksiä<br />
koskevaa inventointia.<br />
Tarkastuksen yhteydessä löytyi kaksi kohdetta Kemijoen<br />
itäpuolelta, Varriovaaran kaakkoisreunan pyyntikuopparyhmä<br />
ja kaksi mahdollista pyyntikuoppajäännettä Ylimmäinenlampinimisen<br />
pienen järven kaakkoispuolelta. Jälkimmäinen kohde<br />
jää suunniteltavan linjan alle tai sen välittömään läheisyyteen.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 27.–28.9.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: ei ilmoitettu<br />
Tutkimusraportti: Hannu Kotivuori 14.10.<strong>2009</strong> Lapin<br />
maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
KEMINMAA KALLINKANGAS<br />
NATURA 2000 -ALUE<br />
Kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
Metsähallitus, Lapin luontopalvelut<br />
Inventoija: Pirjo Rautiainen<br />
Keminmaalla sijaitsevalle Kallinkankaan Natura 2000 -alueelle<br />
tehtiin vuonna <strong>2009</strong> hoito- ja käyttösuunnitelma. Koska<br />
Natura-alueen pohjoispuolelta on löydetty muutamia muinaisjäännöskohteita,<br />
päätettiin Kallinkankaalla tehdä kulttuuriperintökohteiden<br />
inventointi hoito- ja käyttösuunnitelman<br />
tausta-aineistoksi.<br />
Kallinkankaan 57 hehtaarin laajuinen Natura-alue sijaitsee<br />
Keminmaan uudemmasta kirkosta noin kilometrin länteen.<br />
Alueelta ei tunnettu muinaisjäännöksiä, eikä arvokkaita<br />
rakennusperintökohteita.<br />
Kallinkankaalla kierrettiin yksi työpäivä, eikä alueelta löytynyt<br />
mitään muinaisjäännökseksi tulkittavaa, ei irtolöytöjä eikä<br />
rakennusperintökohteita.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 27.5.<strong>2009</strong>.<br />
Tutkimuskustannukset: Metsähallitus<br />
Tutkimusraportti: Pirjo Rautiainen Metsähallituksen<br />
arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
96
Change language