12.05.2015 Views

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Kaivausten tavoitteena oli toisaalta selvittää Ontelan kivikautisen<br />

asuinpaikan laajuus sekä toisaalta pyrkiä selvittämään,<br />

onko peltoalueella sijaitsevan kohteen kulttuurikerrosta tai<br />

rakenteita jäljellä muokkauskerroksen alapuolisessa maassa.<br />

Tieteellisenä tavoitteena oli löytää kohteesta jotain ajoitettavaa<br />

materiaalia, kuten hiiltä tai palanutta luuta radiohiiliajoituksia<br />

varten. Kohteeseen liittyy poikkeuksellisen suuri mielenkiinto<br />

juuri ajoituksen kannalta, koska on esitetty tulkintoja joiden<br />

mukaan asuinpaikka voisi olla Yoldiameren aikainen, noin<br />

9500–8900 eKr. Toistaiseksi maastamme ei tunneta aivan näin<br />

vanhoja kivikautisia asuinpaikkoja.<br />

Kokonaan peltoalueella sijaitsevalle asuinpaikalle kaivettiin<br />

81 neliömetrin kokoista koekuoppaa ja lisäksi tehtiin kaksi<br />

kaivausaluetta. Kaivausten yhteispinta-ala oli 94 neliömetriä<br />

ja koekaivauksilla katettiin noin 13000 neliömetrin laajuinen<br />

alue. Koekaivauksissa havaittiin kaksi eri korkeustasolla olevaa<br />

löytöaluetta, joista alempi on törmällä ja osittain myös sen<br />

rinteessä 69–70 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella.<br />

Ylempään ei näytä liittyvän selkeää rantatörmää, vaan se<br />

on loivasti kaltevalla rinteellä noin 71,5 metrin korkeudella<br />

merenpinnan yläpuolella. Kaikkiaan asuinpaikkalöytöjä on<br />

Ontelan asuinpaikalta saatu noin 4700 neliömetrin alueelta.<br />

Alempi löytöalue on laajuudeltaan noin 60 x 20 metriä ja<br />

ylempi noin 50 x 40 metriä. Alueiden välillä on löytöjä<br />

yksittäisistä koekuopista. Koko muinaisjäännöksen laajuudeksi<br />

rajattiin 85 x 85 metrin kokoinen alue.<br />

Alemmalla löytöalueella ei peltomultakerroksen alla havaittu<br />

säilyneitä kerroksia, mutta ylemmällä löytöalueella sellainen<br />

todettiin koekuopassa, jonka ympärille laajennetusta kaivausalueesta<br />

suurin osa kaivauslöydöistäkin saatiin talteen. Kaivauksen<br />

löydöt ovat kvartsia, palanutta luuta ja hiilinäytteitä. Ylemmältä<br />

löytöalueelta on lähetetty ajoitettavaksi hiekkakerroksesta<br />

löytynyttä hiiltä, alemmalta löytöalueelta puolestaan koekuopan<br />

multakerroksesta löytynyttä palanutta hirven luuta.<br />

Mikäli tielinjaus meluvalleineen toteutuu suunnitellulla tavalla,<br />

täytyy kohteen ylemmällä löytöalueella tehdä laajempia<br />

kaivaustutkimuksia.<br />

Löydöt: KM 37990:1–47<br />

Ajoitus: kivikausi<br />

Tutkitun alueen laajuus: kaivausala 91 m ² ,<br />

tutkimusala 13000 m ²<br />

Kenttätyöaika: 14.–25.9.<strong>2009</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Tiehallinto<br />

Tutkimusraportti: Petro Pesonen 15.2.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />

arkistossa.<br />

Löydöt olivat aiempia vuosia niukemmat: kvartsi-iskoksia,<br />

pari kivilaji-iskosta ja kolme pientä palaneen luun fragmenttia.<br />

884 ± 31 BP (Ua-38154) eli 1030–1220 cal AD on toistaiseksi<br />

nuorin kohteesta saatu ajoitus.<br />

Löydöt: TYA 857:1–49<br />

Ajoitus: moniperiodinen<br />

Tutkitun alueen laajuus: 15 m ²<br />

Kenttätyöaika: 16.–17.5.<strong>2009</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Pargas hembygdsförening,<br />

Väståbolands vuxeninstitut, Turun yliopisto<br />

Tutkimusraportti: Henrik Asplund 8.3.<strong>2010</strong><br />

Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaineen arkistossa,<br />

kopio Museoviraston arkistossa.<br />

MIEHIKKÄLÄ KOLMIKANNANKANGAS<br />

Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />

Pk 304402 Vaalimaa<br />

P: 6723264, I: 3548968<br />

N: 6720443, E: 548778<br />

z: 21–27<br />

Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 2<br />

Kaivaustenjohtaja: Simo Vanhatalo<br />

Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 2 tutki<br />

Kolmikannankankaan kivikautiselle asuinpaikan läheisyyteen<br />

suunnitellun soranottoalueen koekuoppien avulla.<br />

Löytöaineisto koostui yhdestä koristelemattomasta saviastian<br />

palasta ja kvartsista, joiden joukossa oli retusoituja savukvartsista<br />

tehtyjä esineitä. Mitään kiinteitä kivikautiseen<br />

asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei havaittu. Tutkitulla<br />

alueella oli muutamia sotahistoriallisia rakenteita, ampumahautoja<br />

ja mahdollisesti myös juoksuhautojen jäänteitä.<br />

Tutkimuksissa saatiin selville kivikautisen asuinpaikan laajuus<br />

ja rajattua suunniteltu soranottoalue muinaisjäännöksen<br />

ulkopuolelle.<br />

Löydöt: KM 37960:1–87<br />

Ajoitus: kivikausi<br />

Tutkitun alueen laajuus: 10000 m ² , kaivaus 20 m ²<br />

Kenttätyöaika: 17.–28.8.<strong>2009</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n<br />

osaston koekaivausryhmä<br />

Tutkimusraportti: Simo Vanhatalo 27.2.<strong>2010</strong><br />

Museoviraston arkistossa.<br />

LÄNSI-TURUNMAA KOUPO RÖSBACKEN<br />

Röykkiökohteen kaivaus<br />

Pk 104307 Lillmälö<br />

P: 6696480, I: 3230490<br />

N: 6693668, E: 230428<br />

z: 22–26<br />

Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />

Kaivaustenjohtaja: Henrik Asplund<br />

Kaivaus oli jatkoa vuosina 2007 ja 2008 tehdyille tutkimuksille,<br />

joiden tavoitteena oli Rösbackenin alueella sijaitsevien<br />

kivirakenteiden ja niiden ympäristön kartoittaminen sekä<br />

koekaivaminen. Vuoden <strong>2009</strong> keväällä kaivettiin kaksi<br />

koeruutua sekä neljäs koekaista paikalla sijaitsevan pitkän<br />

kivirakenteen poikki.<br />

MIKKELI KONNUNSUO<br />

Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />

Pk 314204 Porrassalmi<br />

P: 6837140, I: 3514600<br />

N: 6834273, E: 514423<br />

z: 87–88<br />

Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />

Tutkija: Esa Mikkola<br />

Konnunsuon kivikautisen asuinpaikan tutkimukset liittyivät<br />

Tuukkalan–Kyyhkylän kaukolämpöhankkeeseen ja ne toteutettiin<br />

Tuukkalan kalmiston kaivausten yhteydessä. Tutkimusten<br />

tarkoituksena oli selvittää, ulottuuko Surnuintien eteläpuolella<br />

sijaitseva muinaisjäännös myös tien pohjoispuolella kulkevalle<br />

kaukolämpöputkilinjalle.<br />

64

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!