arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SIMO ONKALO JA PUTAANKANGAS<br />
Tuulivoimahankealueiden inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Janne Kinnunen<br />
Työ suoritettiin TuuliWatti Oy:n toimeksiannosta kahdella<br />
erillisellä voimala-alueella, joista kummallekin on suunnitteilla<br />
kolmen tuulivoimalan pylväät sekä niille johtavat huoltotiet.<br />
Onkalon kolmen voimalan alue sijoittuu pääosin 15–17,5<br />
metrin korkeustasoille. Alue on alkanut paljastua Itämerestä<br />
ajanlaskun alun tienoilla. Lähin tunnettu muinaisjäännös,<br />
Simon Karipalon maakuoppa, sijaitsee voimala-alueesta<br />
1,3 kilometriä pohjoiseen.<br />
Putaankankaan kolme voimalaa sijoittuvat 10–12,5 metrin<br />
korkeustasoille. Alue on alkanut paljastua Itämerestä vasta<br />
rautakauden lopulla. Lähin tunnettu muinaisjäännös, Isoharjun<br />
rakkakuoppa, sijaitsee yli kolmen kilometrin etäisyydellä kaakossa.<br />
Maaperä on kallioista, soista ja niiden välillä kivikkoista<br />
moreenia. Maasto on sellaista, että siellä tuskin voi sijaita<br />
rautakautisen tai keskiaikaisen maanviljelykulttuurin muinaisjäännöksiä.<br />
Voimala alueilla voisi sijaita rautakautisia ja<br />
historiallisen ajan pyyntiin, lähinnä meripyyntiin, liittyviä<br />
jäännöksiä kuten kummeleita, suppea-alaisia pyyntileirejä<br />
(ns. tomtiningien kaltaisia kivirakennelmia), säilytyskuoppia ja<br />
rakkakuoppia.<br />
Suunnitellun tuulipuiston alueella tarkastettiin suunnitellut<br />
voimaloiden paikat lähiympäristöineen sekä alueelle tulevien<br />
uusien tielinjojen urat ja liepeet. Alueella ei havaittu ennestään<br />
tuntemattomia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuurihistoriallisia<br />
jäänteitä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 13.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: TuuliWatti oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 1.11.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SIMO SUURHIEKAN MERITUULIPUISTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Haukipudas, Ii ja Simo,<br />
Suurhiekan merituulipuisto, hankealueen arkeologinen<br />
vedenalaisinventointi<br />
SIPOO, SUOMEN ALUEVESI JA<br />
TALOUSVYÖHYKE, ESTLINK 2<br />
-SÄHKÖNSIIRTOYHTYEYS<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Porvoo ja Sipoo, Suomen aluevesi ja<br />
talousvyöhyke Estlink 2 -sähkönsiirtoyhteys, hankealueen<br />
arkeologinen vedenalaisinventointi<br />
SIUNTIO KLOBBEN<br />
Osa-alueinventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Klobbenin saaren inventoinnin maastotyö suoritettiin<br />
31.8.<strong>2010</strong>. Alue tarkastettiin silmänvaraisesti varsin kattavasti.<br />
Kasvillisuus oli monin paikoin melko harvaa, joten näkyväisyys<br />
oli hyvä. Tutkimusalueelta ei ennestään tunnettu muinaisjäännöksiä.<br />
Lähialueella, mm. viereisessä Svinössä on sen<br />
sijaan useita pronssikautisia röykkiöitä.<br />
Saaren korkeimmat kohdat nousevat noin 13 metriä korkeuteen.<br />
Nämä mäet ovat paljastuneet veden alta noin 1200 eKr.<br />
eli keskisellä pronssikaudella. Suurin osa saaresta on yli viiden<br />
metrin korkeudella, mikä vastaa vedentasoa karkeasti noin<br />
300 jKr. Tuolloin ja vielä pitkään sen jälkeenkin, ilmeisesti<br />
ainakin 1500-luvulle saakka, saari on ollut kahtena erillisenä<br />
saarena. Periaatteessa saaressa voisi olla muinaisjäännöksiä<br />
rautakaudelta alkaen.<br />
Ainoat muinaisjäännökset, kaksi pientä kivirauniota, havaittiin<br />
saaren länsirannan pohjoispäässä. Kohteet tulkittiin mahdollisiksi<br />
ulkouunien jäännöksiksi.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 31.8.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Nokia Asset Management Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 12.10.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SIUNTIO, SIUNTION KOPULAN – VIHDIN<br />
HUHMARIN VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Siuntion Kopulan – Vihdin Huhmarin<br />
voimajohto, suunnittelualueen inventointi<br />
SIUNTION KOPULAN – VIHDIN<br />
HUHMARIN VOIMAJOHTO<br />
Suunnittelualueen inventointi<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Vesa Laulumaa<br />
Arkeologisessa inventoinnissa selvitettiin Siuntion Kopulan<br />
ja Vihdin Huhmarin välisen 110 kV voimajohtolinjauksen<br />
hankealueella sijaitsevat sekä esihistorialliset että historiallisen<br />
ajan kiinteät muinaisjäännökset.<br />
Inventointialue oli noin 4,5 kilometriä pitkä linja, jota tarkasteltiin<br />
noin 50 metrin leveydeltä linjan molemmin puolin.<br />
Linja kulkee pääasiassa Siuntion ja Vihdin kuntien alueella.<br />
Vain 160 metrin mittainen pätkä siitä sijaitsee Lohjan puolella,<br />
Mustamäen kohdalla, missä kaikkien kolmen kunnan rajat<br />
kohtaavat.<br />
Maastotyössä voimajohtolinja tarkastettiin jalkaisin kahteen<br />
kertaan, tavoitteena havaita mahdollisia merkkejä erityisesti<br />
historiallisen ajan asutuksesta tai varhaisemmista kivirakenteista.<br />
Inventoinnissa löytyi yksi muinaisjäännös, keskiaikaan tai<br />
historialliseen aikaan kuuluva rajamerkki. Mustamäen rajakivi<br />
sijaitsee noin 50 metriä nykyisen linjan kaakkoispuolella ja jää<br />
ilmeisesti voimajohtosuunnitelman ulkopuolelle.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 16.–18.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: HVC Lasse Karhunen Ky<br />
Tutkimusraportti: Vesa Laulumaa 8.3.2011 Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SODANKYLÄ, HAMMASTUNTURIN<br />
ERÄMAA-ALUE<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Inari ja Sodankylä, Hammastunturin<br />
erämaa-alue, kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
197
Change language