arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ekokem oli varannut tankkauspisteen maan puhdistukseen<br />
viikon verran aikaa ja arkeologiselle valvonnalle oli varattu<br />
kolme kenttätyöpäivää. Pilaantuneen maan poisto Niemenrannan<br />
vanhan tankkauspisteen alueelta vei kauemmin kuin oli<br />
suunniteltu. Tämä johtui lähinnä pohjaveden noususta kaivantoon.<br />
Lisäksi pilaantunut maa oli laajemmalla kuin alun perin<br />
arvioitiin. Niemen kylän tontilta, varsinaisen polttoainesäiliöiden<br />
täyttömaan pohjoispuolelta, jouduttiin kaivamaan noin<br />
viiden metrin leveydeltä peltokerrosta pois. Muutamat peltokerroksesta<br />
talteen otetut löydöt liittyvät Niemen kylään.<br />
Dokumentointi suoritettiin lähinnä kuvaamalla.<br />
Löydöt: KM 2030036:1–5<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 855 m ²<br />
Kenttätyöaika: 7.–10.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: M-Real Oyj<br />
Tutkimusraportti: Ulla Tupala 13.9.<strong>2010</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
TAMPERE PAPPULANMÄKI<br />
Rautakautisen polttokenttäkalmiston koekaivaus<br />
Pk 212312 Aitolahti<br />
P: 6824015, I: 3333108<br />
N: 6821152, E: 333004<br />
z: 106–107<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Kaivaustenjohtaja: Vadim Adel<br />
Koekaivausten yhteydessä kaivettiin 12 koekuoppaa. Kaikissa<br />
koekuopissa oli yhtenäinen moderni multakerros tai useita<br />
päällekkäisiä, moderneja multa- ja täyttömaakerroksia.<br />
Pohjakerroksena suurimmassa osassa koekuopista oli tummankeltainen<br />
hiekka. Neljässä kuopassa tuli vastaan peruskallio.<br />
Rautakautista keramiikkaa, ns. yleis- tai käyttökeramiikkaa,<br />
löytyi koekuopista 35, 79, 11 ja 12.<br />
Saviastianpalojen lisäksi rautakaudelle ajoittuu ainakin osa<br />
muista luetteloiduista löytölajeista (palanut luu, palanut savi,<br />
rauta- ja savikuona). Myös palanut luu keskittyi tontin 2:44<br />
länsikulman tuntumaan (koekuopat 3, 1, 4). Vähiten löytöjä<br />
tuli koekuopasta 12, joka oli kaikista koillisin ja kauimpana<br />
kalmiston mäeltä.<br />
Rautakautisen kulttuurikerroksen jäännöksiä tai muuten<br />
suhteellisen häiriintymättömiä, vain rautakautisia löytöjä<br />
sisältyviä konteksteja todettiin neljässä koekuopassa. Mahdollisia<br />
rautakaudelle ajoittuvia rakenteita tai niiden jäännöksiä<br />
havaittiin vain yhdessä koekuopassa (koekuoppa 9). Kyseessä<br />
on kolme pientä, 10–20 x 10–30 senttimetrin kokoista ja<br />
enintään 15–20 senttimetriä multakerroksen alapuolelle<br />
ulottuvaa, rautakautisen kulttuurimaan täyttämää kuoppaa<br />
pohjahiekassa. Niiden tarkoitus/alkuperä on epäselvä.<br />
Mahdollisesti ne ovat syntyneet asumiseen tai kalmiston<br />
käyttöön liittyvän toiminnan tuloksena tai ovat vain kulttuurikerroksen<br />
täyttämiä luontaisia painaumia.<br />
Löydöt: KM 38576<br />
Ajoitus: rautakausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 3 m ²<br />
Kenttätyöaika: 11.–15.5.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Rakennus Omera Oy ja<br />
yksityinen rahoitus<br />
Tutkimusraportti: Vadim Adel 18.3.2011<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa,<br />
kopio Museoviraston arkistossa.<br />
TAMPERE PISPA<br />
Kivikautisen asuinpaikan arkeologinen valvonta ja koekaivaus<br />
Pk 212309 Tampere<br />
P: 6826453, I: 3324305<br />
N: 6823589, E: 324205<br />
z: 90–95<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Kaivaustenjohtaja: Ulla Tupala<br />
Pättiniemenpuisto sijaitsee Tampereen Pispan kivikautisen<br />
asuinpaikan alueella Ala-Pispalan kaupunginosassa. Välittömästi<br />
Pispan asuinpaikan itäpuolella on sijainnut historiallisella<br />
ajalla Pispan talo ja mahdollisesti varhaiskeskiajalta lähtien kylä.<br />
Puiston leikkivälineiden uudistaminen tuli ajankohtaiseksi<br />
vuonna <strong>2010</strong>. Siksi Pirkanmaan maakuntamuseo teki 14.–<br />
21.5.<strong>2010</strong> arkeologisen valvontatutkimuksen ja koekaivauksen<br />
puiston alueella. Tutkimuksen rahoitti Tampereen kaupungin<br />
kaupunkiympäristön kehittäminen. Kaivinkone oli apuna<br />
alueen tarkastamisessa – osa koekuopista tehtiin kaivinkoneella,<br />
osa käsin. Koekuopat sijoitettiin pääosin uusien leikkivälineiden<br />
ja istutusten sijaintikohtiin.<br />
Alue on ollut voimakkaan pellonmuokkauksen kohteena<br />
vuosikymmenten, jopa vuosisatojen ajan. Pelto on ollut<br />
maanviljelykäytössä ainakin 1960-luvulle asti. Tästä kertovat<br />
ilmakuvat ja runsaat resentit löydöt, mm. muoviroskat. Kivikautisen<br />
asutuksen merkkejä, palaneita luita ja iskoksia, tuli<br />
esiin lähes jokaisesta koekuopasta. Ohuen peltokerroksen alta<br />
ei kuitenkaan löytynyt kivikautisia kulttuurikerroksia tai rakennelmia.<br />
Muutamat syvemmät tumman maan kuopat osoittautuivat<br />
moderneiksi paalunjäljiksi tai vastaaviksi.<br />
Kivikautisen asuinpaikan merkit Pättiniemenpuiston alueella<br />
olivat sen verran vähäisiä, että uusien leikkivälineiden pystytys<br />
ja puiden istutus voitiin suorittaa arkeologisten tutkimusten<br />
jälkeen.<br />
Löydöt: KM 38264:1–15<br />
Ajoitus: kivikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 14.–21.5.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Tampereen kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Ulla Tupala 13.9.<strong>2010</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
TERVO MÄNTYRANTA, KESKIKOULU JA<br />
HUTTULA 2<br />
Kivikautisten asuinpaikkojen koekaivaus kevyenliikenteenväylän<br />
kohdalla<br />
Pk 331307 Tervo<br />
Mäntyranta:<br />
P: 6983480, I: 3487520<br />
N: 6980554, E: 487354<br />
Keskikoulu:<br />
P: 6983101, I: 3487720<br />
N: 6980175, E: 487554<br />
Huttula 2:<br />
P: 6982860, I: 3487766<br />
N: 6979934, E: 487600<br />
Mikroliitti Oy<br />
Tutkijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Tervon keskustan alueelle suunnitellun kevyenliikenteenväylän<br />
alueelta tunnettiin ennestään kaksi kivikautista asuinpaikkaa,<br />
157
Change language