arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vielä sisällytetty arkeologisia inventointeja, mutta Museovirasto<br />
päätti toteuttaa omalla rahoituksellaan Vieremän inventoinnin<br />
selvittääkseen lähinnä sitä, kuinka hyvin maakuntakaavassa<br />
määritellyillä maa-aineksenottoalueilla olevat muinaisjäännökset<br />
on kartoitettu.<br />
Inventoinnissa keskityttiin etsimään ennestään tuntemattomia<br />
muinaisjäännöksiä maakuntakaavaan merkittyjen maaainestenottoalueitten<br />
tuntumasta. Maasto käytiin läpi jalkaisin<br />
ja havaintoja tehtiin rikkoutuneesta maanpinnasta ja koepistoista.<br />
Peruskartan avulla hahmotettiin muinaisia rantalinjoja ja<br />
etsittiin kohteita erityisesti Muinais-Saimaan ja Ancylus-järven<br />
rantatörmiltä, jotka sijaitsevat 105–130 metrin korkeudella<br />
meren pinnan yläpuolella.<br />
Inventoinnissa löytyi kolme kivikautista asuinpaikkaa ja laaja,<br />
yhteensä 145 kuoppajäännettä käsittävä, pyyntikuoppaverkosto.<br />
Vieremän esimerkki osoittaa, että kulttuuriperinnön suojelemisen<br />
kannalta arkeologiset inventoinnit ovat tärkeitä jo<br />
maakuntakaavavaiheessa.<br />
Löydöt: KM 38071–38075<br />
Kenttätyöaika: 28.9.–8.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n<br />
osasto<br />
Tutkimusraportti: Vesa Laulumaa 8.2.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
VIROLAHTI<br />
Ks. inventoinnit <strong>2009</strong>: Hamina ja Virolahti, valtatie 7,<br />
tielinjainventointi<br />
VIROLAHTI VAALIMAA, VALTATIE 7<br />
-TIESUUNNITELMA-ALUE<br />
Sotahistoriallisten kohteiden inventointi<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Inventoija: John Lagerstedt<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto inventoi Virolahden<br />
Vaalimaalla valtatien 7 tiesuunnitelma-alueen sotahistorialliset<br />
kohteet. Alueella sijaitsee toisen maailmansodan aikana<br />
rakennettuja nk. Salpalinjan oikaisulinjaan kuuluvia linnoitteita,<br />
jotka rakennettiin Suomen itärajan suojaksi vuosina 1940–<br />
1944. Tutkimuksen kustansi Tiehallinto.<br />
Inventoinnissa tutkittiin neljä aluetta, joiden kohdalla suunniteltu<br />
tielinja leikkasi puolustuslinjoja. Tielinjauksen ulkopuolelle<br />
jääviä linnoitettuja alueita ei tutkittu. Inventoiduilta alueilta<br />
löytyneet linnoitteet koostuivat kenttälinnoitetuista yhdys- ja<br />
taisteluhaudoista sekä niiden varsilla olevista ampumapesäkkeistä,<br />
kenttälinnoitetuista konekivääri- ja panssaritorjuntatykin<br />
asemista, panssarivaunun kiviesteestä sekä imubetonimenetelmällä<br />
muotilla valetuista miehistökorsuista eli nk. pallokorsuista.<br />
Betonikorsut olivat säilyneet hyvin, mutta maarakenteiset<br />
kenttälinnoitteet olivat kohtalaisessa kunnossa.<br />
Toisen maailmansodan aikaiset sotahistorialliset kohteet eivät<br />
ole toistaiseksi muinaismuistolain määrittämiä kiinteitä muinaisjäännöksiä,<br />
mutta ne on otettava huomioon maankäytön<br />
suunnittelussa historiallisen merkityksensä takia.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 17.–21.8.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Tiehallinto<br />
Tutkimusraportti: John Lagerstedt 4.9.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
VIRRAT KESKUSTA<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Virtain keskustan ja sen ympäristön kaavoitettava alue inventoitiin<br />
kesäkuun alussa kahden arkeologin voimin. Maastotöiden<br />
pääpaino oli alueilla, joissa ei ole 2000-luvulla suoritettu<br />
inventointeja.<br />
Inventointi keskittyi pääosin nykyisille ja muinaisille rantaalueille.<br />
Näsijärven korkein ranta 6400 eKr. on alueella noin<br />
108 metrin tasolla. Potentiaalisin korkeusväli esihistoriallisille<br />
asuinpaikoille on 98–108 metriä merenpinnan yläpuolella,<br />
Toisvedellä nykyranta +1 metriä eli 99 metriä. Alueelta on<br />
periaatteessa mahdollista löytää myös Itämeren Ancylusvaiheen<br />
aikaisia asuinpaikkoja 109 ja 130 metrin korkeusväliltä.<br />
Ylempiä korkeustasoja tutkittiin satunnaisemmin.<br />
Alueelta tunnettiin ennen inventointia kuusi kivikautista asuinpaikkaa,<br />
joista yksi on tutkittu, sekä yksi mahdollinen lapinraunio<br />
tai kiuas. Inventoinnissa löytyi viisi aiemmin tuntematonta<br />
kivikautista asuinpaikkaa. Alueelta tunnettiin myös neljä<br />
terva/hiilihautaa, inventoinnissa havaittiin kuusi ennestään<br />
tuntematonta kohdetta. Lisäksi tarkastettiin seitsemän 1700-<br />
luvun talonpaikkaa, joista Heikkilän autioitunut talotontti on<br />
jo aiemmin todettu muinaisjäännökseksi, muut ovat enemmän<br />
tai vähemmän tuhoutuneita nykyisen asutuksen alla – kaikkia<br />
ei voitu paikantaa luotettavasti tai tarkasti. Kahden aiemmin<br />
kartoitetun ensimmäisen maailmansodan linnoitusalueen lisäksi<br />
dokumentoitiin kolmas linnoitusalue.<br />
Löydöt: KM 38024–38028<br />
Kenttätyöaika: 8.–16.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Virtain kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 15.11.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
VIRRAT KILLINKOSKI<br />
Asemakaavan muutos- ja laajennusalueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Killinkosken asemakaavan muutos- ja laajennusalue inventoitiin<br />
toukokuussa <strong>2009</strong>.<br />
Killinkoski sijaitsee ”pirkkalaisten” Näsijärvestä Ähtärinjärven<br />
kautta Ähtävänjoen vesistöön Pohjanlahdelle johtaneen<br />
vesireitin varrella. Alueen etelärajan takana sijaitseva Kaunelan<br />
kivikautinen asuinpaikka on sijainnut muinaisen Näsijärven<br />
koillispohjukassa 115 metrin korkeudessa, Näsijärven korkeimman<br />
rannan tuntumassa. Killinkoski on muotoutunut Ancylusjärvivaiheen<br />
lopulla. Kosken uoman varrelta, alajuoksulta,<br />
etsittiin mesoliittisia asuinpaikkoja koekuopittamalla rakentamattomia<br />
alueita.<br />
Alueen luoteisosassa, Metterinjärven rannalla on vuonna 2003<br />
tehty vesijohtolinjauksen inventointi, jossa kiinnitettiin huomiota<br />
ainoastaan esihistoriallisiin muinaisjäännöksiin. Alue tarkastettiin<br />
nyt vain historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta.<br />
126
Change language