arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
valmistus. Tehtaan palossa vuonna 1906 tuhoutuivat lasihytti,<br />
paja ja varastorakennukset.<br />
Koekaivausalueet määriteltiin maastoon maatutkauksessa<br />
saatujen tulosten perusteella. Tontin etelä- ja pohjoisreunat<br />
voitiin jättää tutkimusalueen ulkopuolelle, koska sieltä ei ollut<br />
havaittu rakenteita. Koekaivauksessa alueelta paikannettiin<br />
kaksi lasiuunia ja viitteitä kahdesta muusta lasiuunista tai<br />
upokkaiden kuumennusuunista. Laajimmat rakenteet, toinen<br />
lasiuuneista ja mahdollinen uuninsija, sijaitsevat tontin itäreunalla<br />
ja todennäköisesti rakenteet ulottuvat myös viereiselle<br />
tontille. Uunien pohjat sijaitsevat paikoin lähes kahden metrin<br />
syvyydessä ja ne ovat melko ehjiä. Alueella tavattiin suhteellisen<br />
vähän lopputuotteiden sirpaleita. Ne ovat pääosin tasolasin<br />
sirpaleita, ikkunalasia. Pullolasia havaittiin vain vähän<br />
tehtaan itäosan pohjoisreunoilla. On oletettavaa, että nyt<br />
havaitut uuninjäänteet ovat peräisin tehtaan viimeisestä<br />
vaiheesta, jolloin tehdas valmisti yksinomaan ikkunalasia.<br />
Löydöt: KM <strong>2010</strong>89<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 25.10.–5.11.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kauppahuone Laakkonen Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 22.1.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KAARINA RAVATTULA MATTILA 1<br />
Muinaisjäännösalueen kartoitus ja koekaivaus<br />
Pk 104312 Littoinen<br />
P: 6715816, I: 3243742<br />
N: 6712997, E: 243676<br />
z: 25–35<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 2<br />
Kaivaustenjohtaja: Simo Vanhatalo<br />
Museoviraston koekaivausryhmä selvitti Aurajoen pohjoispuolella<br />
sijaitsevan Kaarinan Ravattulan (Mattilan) tilan<br />
metsäalueen muinaisjäännösten sijainnit. Mattilan tontin<br />
pohjoisosaan oli suunniteltu uusi pientaloalue.<br />
Peltoalueiden pohjoispuolella on kaksi 1940-luvun alussa tutkittua<br />
rautakautista röykkiötä, Turku Pähkinämäki Kankare ja<br />
Turku Pähkinämäki/Pompo/Mattilan kotimetsä. Myöhemmin<br />
1950-luvulla alueelta on löytynyt kolme röykkiöiksi määriteltyä<br />
kivirakennelmaa. Röykkiöiden rakenteen ja sijaintiympäristön<br />
perusteella rakennelmat tulkittiin vuoden <strong>2010</strong> tutkimuksissa<br />
peltoraunioiksi. Peltoalueen pohjoispuolen metsän maaperässä<br />
ja kasvillisuudessa oli merkkejä kaskeamisesta.<br />
Mattilan röykkiöiden 1 ja 2 pohjoispuolella, rinteen taitteessa,<br />
oli kaarimainen vallirakennelma, jonka keskellä oli kosteikko.<br />
Maavalli erottui selvästi vain kosteikon eteläpuolella, itä- ja<br />
pohjoispuolella maaston kohoava muoto on korvannut vallin.<br />
Vallin länsiosassa on aukko. Vallin sisäosan itänurkassa oli<br />
poraamalla halkaistu kivi. Muita kiviä ei rakenteessa tai sen<br />
läheisyydessä ollut. Tämän rakennelman ikää ja käyttötarkoitusta<br />
ei saatu selville.<br />
Löydöt: KM 38281:1–2<br />
Ajoitus: –<br />
Tutkitun alueen laajuus: 15000 ha, kaivettu 4 m ²<br />
Kenttätyöaika: 4.–6.8.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n<br />
osasto<br />
Tutkimusraportti: Simo Vanhatalo 25.1.2011<br />
Museoviraston arkistossa.<br />
KAARINA RAVATTULA RISTIMÄKI<br />
Kivikautisen asuinpaikan ja rautakautisen ruumiskalmiston<br />
kaivaus<br />
Pk 104312 Littoinen<br />
P: 6715690, I: 3244140<br />
N: 6712871, E: 244073<br />
z: 22–24<br />
Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Kaivaustenjohtaja: Juha Ruohonen<br />
Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaineen opetuskaivaus<br />
järjestettiin 15.–26.9.<strong>2010</strong> Kaarinan Ravattulan Ristimäellä.<br />
Paikalta oli vuoden 1998 inventoinnissa havaittu soikeita<br />
hautamaisia painanteita sekä löydetty yhteen painanteeseen<br />
tehdystä koekuopasta palanutta savea ja pronssirengas.<br />
Vuoden <strong>2010</strong> kaivauksissa paikalle tehtiin kaksi koeojaa ja<br />
kuusi koekuoppaa. Yhteensä Ristimäelle avattiin kaivausalueita<br />
32,5 neliömetriä, josta noin 21 neliömetriä kaivettiin pohjaan.<br />
Tutkimuksissa alueelta tavoitettiin vähintään kaksi eri esihistorian<br />
aikahorisonttia. Varhaisin toiminta liittyy löytyneen<br />
keramiikan perusteella kivikauden loppuvaiheeseen Kiukaisten<br />
kulttuuriin. Intensiivisin maankäyttövaihe paikalla on ollut<br />
rautakauden ja historiallisen ajan vaihteessa, jolloin Ristimäkeä<br />
on käytetty ruumiskalmistona. Vuonna <strong>2010</strong> paikalta tutkittiin<br />
yksi hauta.<br />
Löydöt: TYA 863:1–269<br />
Ajoitus: kivikausi, rautakausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 32,5 m ²<br />
Kenttätyöaika: 15.–25.9.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n<br />
oppiaine<br />
Tutkimusraportti: Juha Ruohonen 12.7.2011 Turun<br />
yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaineen arkistossa, kopio<br />
Museoviraston arkistossa ja Turun Museokeskuksen arkistossa.<br />
KAJAANI VÄLIKATU 24<br />
Kaupunkiarkeologinen koekaivaus<br />
Pk 343112 Kajaani<br />
P: 7125532, I: 3535664<br />
N: 7122549, E: 535478<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Riikka Väisänen<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto suoritti huhtikuussa<br />
<strong>2010</strong> koekaivaukset Kajaanin Välikatu 24:n rakentamattomalla<br />
tontilla. Tutkimukset tulivat ajankohtaiseksi RPK Rakennus ja<br />
Peltirakenne Kemppainen Ky:n suunnitellessa kerrostalon<br />
rakentamista alueelle. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää,<br />
onko kyseisellä tontilla säilynyt vanhoja kaupunkikerrostumia<br />
tai -rakenteita jotka vaatisivat lisätutkimusta, vai voidaanko<br />
alue vapauttaa rakentamiselle. Museovirasto on tehnyt kaupunkiarkeologisen<br />
inventoinnin alueella 2001, jonka perusteella<br />
kyseinen tontti oli arvioitu tutkimuk sellisesti mielenkiintoiseksi<br />
alueeksi (2. luokka), jolla saattaa sijaita säilyneitä kiinteitä<br />
muinaisjäännöksiä. Tontin kohdalla ei ole tehty arkeologisia<br />
tutkimuksia.<br />
Koekaivauksissa tontille avattiin neljä koeojaa. Kolmessa<br />
koeojassa havaittiin vain eriaikaisia purku- tai täyttökerroksia.<br />
Koeoja 2:sta tuli esille rakennuksen perustus sekä jo maanpinnalle<br />
näkyneen kellarin kattorakenteita. Kyseiset rakenteet<br />
ajoittuivat todennäköisimmin 1900-luvulle. Alueelta ei löytynyt<br />
134
Change language