arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 2<br />
Kaivaustenjohtaja: Simo Vanhatalo<br />
Rautalammin Hämeenniemen laajan kivi- ja rautakautisen<br />
asuinpaikan eteläosaan oli suunniteltu loma-asunto ja sen<br />
tontille johtava tielinja. Museoviraston koekaivausryhmä 2 tutki<br />
tontin ja tielinjan koekuoppien avulla. Hämeenniemen eteläkärki<br />
oli enimmäkseen soistunutta metsää.<br />
Tontille kaivetuista koekuopista ei löytynyt mitään esihistorialliseen<br />
asuinpaikkaan liittyvää. Sen sijaan tontille suunnitellun tielinjan<br />
pohjoisosasta, muinaisen rantatörmän ja rantavallin väliseltä<br />
alavammalta alueelta löytyi saviastian paloja (varhaiskampakeramiikkaa),<br />
tököttiä eli koivupihkaa ja muutamia kiviesineen<br />
katkelmia. Löytöalueen koekuoppaa laajennettiin 15 neliömetrin<br />
suuruiseksi tasokaivausalueeksi. Kaivausalueella maaperä<br />
oli hienoa, kivetöntä hiekkaa, joka oli muinaisten rantavoimien<br />
huuhtomaa, eikä mitään maavärjäytymiä ollut säilynyt.<br />
Kaivauslöytöjen takia suunniteltua tielinjaa siirrettiin lännemmäksi,<br />
alueelle, jossa ei oletettavasti ole muinaisjäännöstä.<br />
Löydöt: KM 37919:1–279<br />
Ajoitus: kivikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 20000 m ² ,<br />
kaivausalue ja koekuopat 44 m ²<br />
Kenttätyöaika: 8.–18.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n<br />
osaston koekaivausryhmä<br />
Tutkimusraportti: Simo Vanhatalo 27.2.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
RUOTSINPYHTÄÄ TESJOKI<br />
SKÅRBÄCKSMOSSEN<br />
Mahdollisen 1700-luvun sotilasleiripaikan kartoitus ja<br />
koekaivaus<br />
Pk 302303 Tesjoki<br />
P: 6709142, I: 3468336<br />
N: 6706326, E: 468178<br />
z: 40<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Ulrika Köngäs<br />
Ruotsinpyhtään Skårbäckmossenin 1700-luvun sotilasleiri<br />
-kohteella suoritettiin arkeologiset koekaivaukset ja kartoitus<br />
22.–26.6.<strong>2009</strong>. Tutkimukset liittyivät valtatien 7 uuteen<br />
linjaukseen, joka tulee kulkemaan sotilasleirin läpi. Tutkimuksissa<br />
kartoitettiin alueella havaittavat maanpäälliset rakenteet<br />
sekä tutkittiin kaivauksin kohteelta tunnettu yksi majanpohja.<br />
Kartoituksessa löydettiin sotilasleirin ympäristöstä arkeologisesti<br />
mielenkiintoinen kivilatomus ja mahdollinen rakennuksen<br />
pohja. Lisäksi havaittiin kivikehiä, jotka tulkittiin mahdollisiksi<br />
majanpohjiksi.<br />
Kaivauksin tutkittu, ennakkoon majanpohjaksi tulkittu kiveys<br />
osoittautui kivivarastoksi tai raivausröykkiöksi, ks. Kaivaukset<br />
<strong>2009</strong>. Löytöjen, muutaman pullolasin kappaleen, avulla<br />
rakennetta ei pystytty ajoittamaan.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 33 m ²<br />
Kenttätyöaika: 22.–26.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Tiehallinto, Kaakkois-Suomen<br />
tiepiiri<br />
Tutkimusraportti: Ulrika Köngäs Museoviraston arkistossa.<br />
RUOTSINPYHTÄÄ TESJOKI<br />
SKÅRBÄCKSMOSSEN<br />
Mahdollisen 1700-luvun sotilasleirin kaivaus<br />
Pk 302303 Tesjoki<br />
P: 6709110, I: 3468320<br />
N: 6706294, E: 468162<br />
z: 40<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Ulrika Köngäs<br />
Ruotsinpyhtään Skårbäcksmossenin muinaisjäännöskohteella<br />
suoritettiin arkeologiset koekaivaukset ja kartoitus 22.–<br />
26.6.<strong>2009</strong> ja jatkotutkimukset 17.–28.8.<strong>2009</strong>. Tutkimukset<br />
liittyivät valtatien 7 uuteen linjaukseen, joka tulee kulkemaan<br />
1700-luvun sotilasleiriksi tulkitun muinaisjäännöskohteen läpi.<br />
Kohteelta kartoitettiin maanpäälle erottuvat rakenteet ja<br />
paikalle avattiin neljä kaivausaluetta rakenteiden tarkemman<br />
luonteen selvittämiseksi.<br />
Paikalta havaitun majanpohjan paikalle avattiin kaivausalue 1.<br />
Majanpohja osoittautui tutkimusten aikana mahdolliseksi<br />
raivausröykkiöksi. Vallien ympäröimän suorakaiteenmuotoisen<br />
mahdollisen majanpohjan paikalle avattiin kaivausalue 2.<br />
Rakenne osoittautui todennäköiseksi maa-aineksenottopaikaksi.<br />
Uunikiveystä muistuttavan kivilatomuksen paikalle avattiin<br />
kaivausalue 3. Kiveys osoittautui sähkö- tai puhelintolpan<br />
paikaksi. Merkkejä sotilasleiristä paikalla ei havaittu.<br />
Jatkotutkimusten aikana tutkittiin myös keskiaikaisen Suuren<br />
Rantatien mahdollista vanhaa linjausta, joka kulkee kohteen<br />
itäreunalla. Tie oli perustettu soraiselle maanpinnalle, jonka<br />
päältä havaittiin ainakin kolme erillistä tienpohjan kerrosta.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen<br />
Tutkitun alueen laajuus: 85 m ²<br />
Kenttätyöaika: 17.–28.8.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Tiehallinto, Kaakkois-Suomen<br />
tiepiiri<br />
Tutkimusraportti: Ulrika Köngäs 4.2.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SALO HALIKKO KIRKKOMÄKI<br />
Rautakautisen kalmistomäen kaivaus<br />
Pk 202108 Halikko<br />
P: 6705068, I: 3283677<br />
N: 6702253, E: 283594<br />
z: 32–41<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Esa Mikkola<br />
Salon Halikon Kirkkomäen kaivaustutkimukset liittyivät uudelle<br />
hautausmaalle vievän huoltotien leikkauksen maisemointiin.<br />
Aiemmissa kaivaustutkimuksissa 2003 alue oli todettu sekoittuneeksi.<br />
Tien leikkauksessa havaittiin kesällä 2008, jolloin<br />
Kirkkomäen itärinnettä tutkittiin kirkkotallien rakentamishankkeen<br />
vuoksi, mm. yksi palokuoppahauta sekä kaksi liettä sekä<br />
likamaa-alue merkkeinä kiinteästä muinaisjäännöksestä.<br />
Kesän <strong>2009</strong> kaivaustutkimuksissa huoltotien pohjoisreunalta<br />
löytyi useita rivissä olevia ruumishautakuoppia, joista ehdittiin<br />
tutkia osittain vain kaksi. Toinen niistä oli löydötön ja toisesta<br />
saatiin talteen viikinkiaikaan ajoittuva hopearaha sekä rautainen<br />
veitsi. Tutkimuksia ei pystytty jatkamaan saman kesän aikana<br />
76