Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014

kentää luonnollisen tuen saannin mahdollisuuksia. Toisin sanoen on toisaalta
mahdollisuus tuen mobilisointiin, jolloin tuen tarve tulee näkyväksi ja käynnistää
tuen pyytämisen ja saamisen, mutta toisaalta myös tuen rapautumiseen
(Chronister ym. 2006). Esimerkiksi työpaikoilta tiedetään, että tukea tarvitseva
työntekijä voi tulla suljetuksi ulos työtoverien tai esimiesten sosiaalisista verkostoista.
Tukea tarvitsevan voi olla tavallista vaikeampi kääntyä muiden puoleen,
ja myös tuen antaminen voi olla vaativampaa silloin, kun tarvittava tuki
on pidempiaikaista eikä välttämättä perustu vastavuoroisuuteen.
Yksittäisten tutkimusten mukaan sosiaalinen tuki näyttää tuottavan psyykkistä
hyvinvointia ja vähentävän pitkäaikaiseen sairauteen tai vammaan liittyvää
masennusta. Toisinaan sillä näyttää olevan merkitystä myös sairauden
etenemisen tai sen fyysisten haittojen kannalta. Sosiaalinen tuki oli yhteydessä
psyykkiseen sopeutumiseen tai psyykkiseen hyvinvointiin, mahdollisesti
myös taudin etenemiseen syöpäsairautta potevilla (Lehto-Järnstedt
2000). Heikko sosiaalinen tuki oli yhteydessä heikompaan hoito-orientaatioon,
huonompaan elämänlaatuun ja kuolleisuuteen hemodialyysipotilailla
(Untas ym. 2011). Viime vuosina sosiaalisen tuen merkityksestä on tehty
myös systemaattisia katsauksia. Sepelvaltimotautia sairastavilla sosiaalinen
tuki parantaa psyykkistä hyvinvointia, ja sillä näyttää olevan merkitystä myös
sairauden etenemisen ehkäisyssä (Lett ym. 2005, Barth ym. 2010). Stromin
ja Egeden (2012) katsaukseen sisältyneiden tutkimusten mukaan sosiaalinen
tuki merkitsi parempia kliinisiä tuloksia, psyykkistä vakautta ja hyvinvointia
tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Yhteys näytti säilyvän riippumatta
siitä, oliko tuki luonteeltaan vertaistukea, puolisolta saatua tukea vai hoitajalta
saatua tukea. Suuri osa tarkastelluista tutkimuksista perustui kuitenkin
poikkileikkausasetelmaan, joten tutkijat toivovat lisää paremmilla asetelmilla
tehtyjä tutkimuksia. Chronisterin ym. (2008) tekemä meta-analyysi antoi tukea
olettamukselle, että sosiaalisella tuella on vaikutusta sopeutumiseen ja
kuntoutumiseen myös kuntoutuksen kontekstissa.
Vaikka yleistulokset sosiaalisen tuen merkityksestä ovat positiiviset, on myös
vastakkaisia kokemuksia. Sosiaalista tukea annettaessa on aina muistettava
tuen kontekstisidonnaisuus ja situationaalisuus. Annetun ja saadun tuen
hyvinvointivaikutukset voivat olla erisuuntaiset (positiiviset tai negatiiviset)
erilaisista kontekstitekijöistä riippuen: siitä, millaisissa olosuhteissa ja millä
tavoin tukea annetaan. Tuen antamisessa on aina vaarana valtasuhteen
epätasapaino: tuen saaja voi kokea olevansa alistetussa asemassa verrattuna
tuen antajaan, jolloin tuki voi herättää silloin saajassaan huonommuuden
tunteita ja heikentää koettua hallinnan mahdollisuutta. Jos tuki on kovin
122