Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014

jotka kykenevät ajattelemaan itsenäisesti ja panemaan kovan kovaa vastaan,
jotta tilanteeseen saataisiin muutos (emt., 124). Siltalan näkemyksiä
tukee Ulrich Beck, joka (1999, 203–204) muistuttaa, että globalismi
saa valtansa enemmän uhkan esittämisestä kuin siitä, miten asiat tosiasiassa
ovat. Julkinen puhetapa lietsoo pelkoja. Beckin mukaan globalismi
on ajatusvirus, joka nykyään on tarttunut kaikkiin puolueisiin, kaikkien
viestimien toimittajiin ja kaikkiin instituutioihin.
Mitä tämä tarkoittaa yksilön kannalta Se tarkoittaa sitä, että hänen ihmisarvonsa
mitataan sillä, minkä verran hän osallistuu taloudellisen kasvun rattaitten
pyörittämiseen. Toisin kuin ennen, nykyään enää harvoin toisen ihmisen
identiteettiä kartoitetaan kysymyksillä ”kuka olet” ja ”mistä olet kotoisin”
Jälkimmäinen osio on nykyisin korvattu kysymyksellä ”mitä teet työksesi”
Ja voi kamala, jos kysymykseen joutuukin vastaamaan ”en mitään”. Jos joku
jostakin syystä kuitenkin sattuu kysymään ”mistä olet kotoisin”, kysymys
herättää hämmennystä. Ihmisarvonsa jo menettäneelle ensimmäiseksi mieleen
tuleva vastaus kuuluu nimittäin: ”en ole mistään kotoisin!”
Oravanpyörässä juoksemisesta on tullut tämän ajan ihmisen osa (vrt. Ruokanen
1997). Ellei hän sopeudu osaansa, hänet siirretään yhteiskunnalliseen
reservaattiin eli varhaiseläkkeelle, työttömyyskortistoon, mielisairaalaan,
vankilaan tai sosiaalitoimen luukulle. Ihmisarvoon olennaisesti kuuluva
oikeus tehdä työtä on otettu häneltä pois. Kun taloudellisen kasvun ideologian
ympärille rakenteistetut instituutiot määrittävät työksi vain sellaisen
toiminnan, joka tuottaa taloudellista lisäarvoa, pidetään muuta työtä arvottomana
puuhasteluna. Fraaseissa ylistetty länsimainen yksilönvapaus merkitsee
käytännössä vapautta tehdä valinta kahdesta tarjolla olevasta vaihtoehdosta:
sopeutua taloudellisen kasvun ideologiaan tai pudota yhteiskunnan
reuna-alueille.
Tarve identiteettiin kuuluu ihmisen perustarpeisiin
Sigmund Freudin tutkimukset lapsen seksuaalisesta kehityksestä havahduttivat
maailmaa omana aikanaan sen vuoksi, että hän puhui suoraan asioista,
joista siihen aikaan oli sopimatonta puhua. Tutkimuksissaan Freud tuli samalla
osoittaneeksi, miten tärkeä rooli kulttuurilla on ihmisen psyyken kehitykselle.
Kulttuuri määritteli, milloin seksuaalinen tyydytys on sallittua ja
milloin se on kiellettyä. Kulttuuri määrittää paljon muutakin yksilöä koskevaa.
Se on värvännyt palvelukseensa joukon instituutioita (esim. valtio, kirkko, ar-
190