Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014

töön 1.2.1989. Rakennus maksoi n. 30 miljoonaa markkaa. Sopeutumisvalmennuskeskuksen
juhlalliset vihkiäiset pidettiin elokuussa. Vihkiäispuheen
piti eduskunnan puhemies Kalevi Sorsa, ja läsnä oli yli 200 kutsuvierasta.
Toiminnan lähtökohtana oli, ettei kyseessä ole laitos vaan resurssikeskus,
jonne asiakkaat tulevat eripituisille jaksoille. Esimerkkiä haettiin amerikkalaisista
itsenäisen elämän keskuksista, italialaisista mielenterveystyön
avoimista yhteisöistä ja Englannissa kehitetystä terapeuttisesta yhteisöstä.
Lähtökohtana oli tasa-arvoinen, demokraattinen ja salliva yhteisö, jossa asiakkaat
ja henkilökunta työskentelevät yhdessä asiakkaiden ongelmien voittamiseksi.
Sopeutumisvalmennuskeskuksen tehtäväksi määriteltiin järjestää sopeutumisvalmennuskursseja
lääkinnällisenä ja sosiaalisena kuntoutuksena, yksilöllistä
sopeutumis- ja asumisvalmennusta, sosiaalista lomatoimintaa ja
koulutuspalveluja sekä tutkimustoiminta. Sopeutumisvalmennuskeskuksen
tehtäväksi määriteltiin tuottaa ja kehittää kuntoutuspalveluja, jotka tukevat
vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään elämään koti- ja asuinympäristössään
tasa-arvoisina ja itsenäisinä yhteiskunnan jäseninä.
Sopeutumisvalmennusta toteutettiin moniammatillisissa vastuuryhmissä.
Henkilökuntaan kuului 30 kuntoutuksen ja hoitotyön ammattilaista. Henkilökuntaan
kuuluivat lastentarhanopettaja, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja,
ohjaajia, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, ryhmätyöntekijä, perheterapeutti
ja päivittäisten toimien avustamisesta huolehtivia lähihoitajia. Luovan toiminnan
ohjaajana toimi kuvataitelija tai muusikko. Lääkäri ei alussa kuulunut
vakituiseen henkilökuntaan. Lääkäripalvelut hankittiin ostopalveluna samoin
kuin fysioterapiapalvelut silloin, kun kursseilla oli ohjelmassa yksilöllistä fysioterapiaa,
esim. pitkillä vaikeasti vammaisten henkilöiden kursseilla. Henkilökunnan
osaamisessa ja koulutuksessa panostettiin ryhmädynamiikan
ymmärtämiseen ja sen ohjaamisen taitoihin. Hyvään ammattitaitoon kuuluivat
kyky suvaita ja hyväksyä erilaisuutta ja uskoa, että ihminen itse pystyy
kohtaamaan ja ratkaisemaan ongelmansa. Oman hyvän elämänsä määrittelee
jokainen asiakas itse. Terapeuttisen yhteisön toimintaperiaatteen mukaisesti
jokainen työntekijä osallistui sopeutumisvalmennustyöhön omasta
tehtävästään käsin. Alussa päivittäin järjestettäviin yhteisökokouksiin osallistuivat
kaikki asiakkaat ja henkilökunta.
”Meidän talossamme sopeutumisvalmennustoiminta perustuu ryhmän käyttöön.
Ideana on, että jokainen kurssi muodostaa yhteisön, joka toimii yh-
84