Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014

hin. Yhteiskunta on sadan vuoden kuluessa muuttunut radikaalisti, ja muutostahti
vain kiihtyy. Elämisestä on tullut yhä vaikeammin ennustettavaa 1 .
Olemme siirtyneet modernista postmoderniin aikakauteen. Tämän päivän
nuori on aikuistumisensa kynnyksellä aivan erilaisessa yhteiskunnallisessa
tilanteessa kuin hänen vanhempansa vain muutama vuosikymmen sitten.
Hänellä on vastassaan paljon enemmän mahdollisuuksia mutta myös uhkia.
Nuori joutuu astumaan epävarmuutta täynnä olevaan maailmaan. Näyttää
siltä, että osa nuorista näkee internetin tarjoavan rajattomia mahdollisuuksia
luovaan toimintaan ja unelmien täyttymiseen, mutta osa heistä pakenee
kauhuissaan omaan sisäiseen maailmaansa, seuranaan ehkä vain internet.
Mitä siitä seuraa (Ks. Siltala 1996 ja 2013.) Myös aikuisen elämä on kokenut
myllerryksen, kun työelämä ei enää tarjoa samalla tavalla elämän mielekkyyden
kokemusta, sosiaalisia suhteita ja taloudellista turvaa kuin ennen.
Yksilön identiteetti on joutunut koetukselle.
Vaikka yhteiskunta on uuden teknologian myötä pitkälle kehittynyt, tuottanut
paljon aineellista hyvää ja antanut uutta tietoa maailmasta, se ei näytä tehneen
ihmisiä onnellisemmiksi.
Sosiaalipsykologin silmin katsottuna näyttää siltä, että on käynyt päinvastoin.
Pahoinvointi näyttää lisääntyneen. Se näkyy paitsi Kelan tilastoissa
myös ihmisten käyttäytymisessä. Itsekkyys näyttää lisääntyneen. Ihmiset
eivät jaksa välittää toisistaan ja ympäristöstään. Itsestä välittämisestäkin on
monilla tullut pakonomaista ja väkivaltaista. Se tapa, miten toimitaan, ei tuota
sitä hyvinvointia, josta on pula. Mitä on olla tässä kulttuurissa vammainen
tai sairas, jonka oikeus ihmisarvoiseen elämään edellyttää toisten ihmisten
tukea Millaiseksi muotoutuu hänen identiteettinsä Näihin kysymyksiin etsin
tässä artikkelissa vastauksia.
Identiteetti on tähän saakka ollut tieteellekin hankala tutkimuskohde, sillä
jatkuvasti uudelleen muotoutuvana siitä on perinteisillä tieteen menetelmillä
ollut vaikea saada otetta. Tiede ei ole riittävästi pystynyt lisäämään ymmär-
1 Postmodernille yhteiskunnallemme on tyypillistä yksilöllisyyden ja yksilön omien
valintojen korostaminen, arvojen suhteellisuus ja sosiaalisten systeemien mureneminen
ja uudelleen organisoituminen. Tällainen toimintaympäristö on identiteetin muodostamisen
kannalta aiempaa vaativampi. Lyhytaikaisten työsuhteiden vaihtuminen,
läpi elämän kestävä opiskelu, muutot, parisuhteiden kariutuminen tai uusperheen
perustaminen edellyttävät omien arvojen, valintojen ja sitoutumisen – siis identiteetin
– jatkuvaa pohdintaa (Fadjukoff 2007).
172