30.12.2014 Views

Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014

Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014

Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

dessä 4 . Edellinen tapahtuu sisäisenä psyykkisenä prosessina, mutta jälkimmäinen<br />

edellyttää myös aktiivista toimintaa suhteessa muihin ihmisiin. Siinä<br />

voidaan puhua samalla minuuden tuottamisesta, sillä vaikuttamalla toisiin<br />

ihmisiin ihminen voi vaikuttaa omiin psyykkisiin tiloihinsa 5 .<br />

Molemmissa identiteettiä rakentavissa prosesseissa on perimmältään kyse<br />

mielen sisäisestä itsesäätelystä, jota tapahtuu automaattisesti ilman tietoista<br />

pyrkimystä, sillä ihmisen psyyke on perustaltaan itseorganisoituva systeemi,<br />

joka pyrkii ylläpitämään sisäistä tasapainoa 6 (Vuorinen 1995, 116 ja 1998,<br />

12). Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös tietoista ponnistelua, jota Vuorinen<br />

(1995, 116) kutsuu psyykkiseksi työksi 7 . Hän käyttää käsitettä psykososiaalinen<br />

säätöpiiri viitatessaan niihin sosiaalisiin suhteisiin, joissa psyykkinen työ<br />

4 Individuaatioprosessissa muodostuu yksilön psyykkinen rakenne, jonka tehtävä<br />

on suojella hänen yksilöllistä olemassaoloaan ja kehittymistään. Sosialisaatioprosessi<br />

liittyy siihen ihmisenä olemisen kysymykseen, että koska ihminen ei selviä elämästä<br />

vain vaistojensa varassa kuten eläin, hän tarvitsee toisia ihmisiä turvakseen ja yhteistyökumppaneikseen.<br />

Siksi jokaisen ihmisen elämän jatkumisen edellytys on, että hän<br />

löytää itselleen paikan sosiaalisen yhteisön jäsenenä.<br />

5 Identiteetin sosiaalinen ilmiasu on toiminta, joka voi saada verbaalisen tai eiverbaalisen<br />

muodon. Koska identiteetti sisältää emootiot, uskomukset, arvot ja asenteet,<br />

se toimii toiminnan motivaatioperustana. Identiteetti siis ohjaa toimintaa mutta<br />

ei määrää sitä, koska identiteetti itsessään on jo vuorovaikutuksen tuote (Breakwell<br />

1986, 46).<br />

6 Daniel Stern (1985) katsoi, että Darwinin suuriin löydöksiin kuului tunnekielen<br />

universalismi. Eri kulttuurien ihmiset ilmaisevat kasvoillaan affektejaan niin, että toinen<br />

ihminen tunnistaa ne taustakulttuurista riippumatta. Nykyaikainen aivotutkimus<br />

pystyy sen osoittamaan. Teoksessaan Tapahtumisen tunne: Miten tietoisuus syntyy<br />

(2000, 31–32) neurologi Antonio Damasio kuvaa aivojen toimintaa piilotajuisena systeeminä,<br />

jonka tehtävänä on eliön elämän automaattinen ylläpito. ”Itsen” syvät juuret<br />

löytyvät aivojen ”laitteiden” kokoonpanosta, joka jatkuvasti ja piilotajuisesti pitää<br />

elimistön tilan eloon jäämisen kannalta olennaisella kapealla alueella ja suhteellisen<br />

vakaana. Nämä laitteet representoivat jatkuvasti ja piilotajuisesti elävän kehon tilan<br />

monine ulottuvuuksineen. Damasio nimittää tätä aivojen laitteiden kokoonpanotilaa<br />

esi-itseksi, piilotajuiseksi edeltäjäksi niille itsen tasoille, jotka ilmenevät aivoissamme<br />

tietoisuuden tietoisina pääosan esittäjinä: ydinitsenä ja omaelämäkerrallisena itsenä.<br />

7 Koska identiteetin kehityksessä on aina kyse henkilökohtaisesta kehitysprosessista,<br />

monet tutkijat kuvaavat tätä prosessia erilaisina kehitysvaiheina, joiden kautta<br />

yksilöllä on mahdollisuus saavuttaa kypsä ja tasapainoinen identiteetti, jossa hänellä<br />

on voittopuolisesti myönteinen mutta realistinen käsitys itsestään ja mahdollisuuksistaan<br />

ja kyky käsitellä sekä itsessä että ympäristössä tapahtuvaa muutosta (esim. Erik<br />

H. Erikson, James Marcia, Peter Blos, Donald W. Winnicott).<br />

<strong>Sopeutumisvalmennus</strong> postmodernissa yhteiskunnassa<br />

175

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!