Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014
Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014
Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
dessä 4 . Edellinen tapahtuu sisäisenä psyykkisenä prosessina, mutta jälkimmäinen<br />
edellyttää myös aktiivista toimintaa suhteessa muihin ihmisiin. Siinä<br />
voidaan puhua samalla minuuden tuottamisesta, sillä vaikuttamalla toisiin<br />
ihmisiin ihminen voi vaikuttaa omiin psyykkisiin tiloihinsa 5 .<br />
Molemmissa identiteettiä rakentavissa prosesseissa on perimmältään kyse<br />
mielen sisäisestä itsesäätelystä, jota tapahtuu automaattisesti ilman tietoista<br />
pyrkimystä, sillä ihmisen psyyke on perustaltaan itseorganisoituva systeemi,<br />
joka pyrkii ylläpitämään sisäistä tasapainoa 6 (Vuorinen 1995, 116 ja 1998,<br />
12). Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös tietoista ponnistelua, jota Vuorinen<br />
(1995, 116) kutsuu psyykkiseksi työksi 7 . Hän käyttää käsitettä psykososiaalinen<br />
säätöpiiri viitatessaan niihin sosiaalisiin suhteisiin, joissa psyykkinen työ<br />
4 Individuaatioprosessissa muodostuu yksilön psyykkinen rakenne, jonka tehtävä<br />
on suojella hänen yksilöllistä olemassaoloaan ja kehittymistään. Sosialisaatioprosessi<br />
liittyy siihen ihmisenä olemisen kysymykseen, että koska ihminen ei selviä elämästä<br />
vain vaistojensa varassa kuten eläin, hän tarvitsee toisia ihmisiä turvakseen ja yhteistyökumppaneikseen.<br />
Siksi jokaisen ihmisen elämän jatkumisen edellytys on, että hän<br />
löytää itselleen paikan sosiaalisen yhteisön jäsenenä.<br />
5 Identiteetin sosiaalinen ilmiasu on toiminta, joka voi saada verbaalisen tai eiverbaalisen<br />
muodon. Koska identiteetti sisältää emootiot, uskomukset, arvot ja asenteet,<br />
se toimii toiminnan motivaatioperustana. Identiteetti siis ohjaa toimintaa mutta<br />
ei määrää sitä, koska identiteetti itsessään on jo vuorovaikutuksen tuote (Breakwell<br />
1986, 46).<br />
6 Daniel Stern (1985) katsoi, että Darwinin suuriin löydöksiin kuului tunnekielen<br />
universalismi. Eri kulttuurien ihmiset ilmaisevat kasvoillaan affektejaan niin, että toinen<br />
ihminen tunnistaa ne taustakulttuurista riippumatta. Nykyaikainen aivotutkimus<br />
pystyy sen osoittamaan. Teoksessaan Tapahtumisen tunne: Miten tietoisuus syntyy<br />
(2000, 31–32) neurologi Antonio Damasio kuvaa aivojen toimintaa piilotajuisena systeeminä,<br />
jonka tehtävänä on eliön elämän automaattinen ylläpito. ”Itsen” syvät juuret<br />
löytyvät aivojen ”laitteiden” kokoonpanosta, joka jatkuvasti ja piilotajuisesti pitää<br />
elimistön tilan eloon jäämisen kannalta olennaisella kapealla alueella ja suhteellisen<br />
vakaana. Nämä laitteet representoivat jatkuvasti ja piilotajuisesti elävän kehon tilan<br />
monine ulottuvuuksineen. Damasio nimittää tätä aivojen laitteiden kokoonpanotilaa<br />
esi-itseksi, piilotajuiseksi edeltäjäksi niille itsen tasoille, jotka ilmenevät aivoissamme<br />
tietoisuuden tietoisina pääosan esittäjinä: ydinitsenä ja omaelämäkerrallisena itsenä.<br />
7 Koska identiteetin kehityksessä on aina kyse henkilökohtaisesta kehitysprosessista,<br />
monet tutkijat kuvaavat tätä prosessia erilaisina kehitysvaiheina, joiden kautta<br />
yksilöllä on mahdollisuus saavuttaa kypsä ja tasapainoinen identiteetti, jossa hänellä<br />
on voittopuolisesti myönteinen mutta realistinen käsitys itsestään ja mahdollisuuksistaan<br />
ja kyky käsitellä sekä itsessä että ympäristössä tapahtuvaa muutosta (esim. Erik<br />
H. Erikson, James Marcia, Peter Blos, Donald W. Winnicott).<br />
<strong>Sopeutumisvalmennus</strong> postmodernissa yhteiskunnassa<br />
175