Sopeutumisvalmennus_suomalaisen kuntoutuksen oivallus_RAY2014

moilla. Mistä he saavat identiteettinsä rakennusainekset Kun sama jatkuu
päivästä ja vuodesta toiseen ja usein jatkuessaan pahenee, ei tarvitse ihmetellä,
että masennustilastot osoittavat jatkuvaa kasvua. Mutta onko tällaisessa
masennuksessa kyse kyseisen yksilön sairaudesta Itse nimittäisin sitä
mieluummin yhteisön sairaudeksi.
Moderni yhteiskunta rakennettiin elämän hallintavälineeksi
Modernin ajan yhteiskunnan rakenteille on ollut tyypillistä, että ne on tarkoituksellisesti
luotu hallintavälineiksi. Ryynäsen ja Myllykankaan (2000, 206)
mukaan terveydenhuollosta muodostui yksi modernin yhteiskunnan keskeisimmistä
instituutioista. Sitä osoittaa terveydenhuoltomenojen jatkuva kasvu
länsimaissa ohi kansantuotteen. Mainittujen kirjoittajien mukaan tämä selittyy
medikalisaatioksi kutsutulla kulttuurisella ilmiöllä. Sillä tarkoitetaan kulttuurin
lääketieteellistymistä, jonka osatekijöinä ovat toisaalta lääketieteen
edistyminen ja toisaalta elämäntapahtumien ja poikkeavuuksien lääketieteellistäminen.
Lääkärit on valjastettu elämän hallinnan manipulaattoreiksi.
Medikalisaatioksi nimetyssä kulttuurisessa prosessissa lääketieteen valta
laajenee aiemmin ei-lääketieteellisinä pidetyille alueille. Raimo Tuomainen
ym. (1999) kuvaavat medikalisaatiota ”ajallemme tyypillisenä sairautena”.
Miten tällainen ”sairaus” syntyy Tuomainen ym. (1999) arvioivat, että lääketiede
poikkeaa muista tieteenaloista siinä, että sille on annettu laillinen
oikeus tutkia ja hoitaa sekä kehoa että psyykeä ja määritellä niiden poikkeavuuksia.
Lääketieteelliseksi ongelmaksi voidaan tarjota mitä tahansa ilmiötä,
jolla on jotakin tekemistä ihmisruumiin tai mielen kanssa. Niinpä lääketiede
on vähitellen vallannut piiriinsä sellaisiakin elämän alueita, jotka eivät kuulu
sen piiriin: lisääntymisen, kasvun, vanhenemisen, ulkonäön ja inhimillisen
vuorovaikutuksen. Kuten kaikilla tieteenaloilla, myös lääketieteellä on oma
käsitejärjestelmänsä, jonka pohjalta se luokittelee tutkimansa ilmiöt. Niinpä
myös ihmisten erilaisista elämäntilanteisiin liittyvistä huolista esiin kumpuava
ahdistus tulee lääketieteen piirissä nähdyksi sairauden oireena ja luokitelluiksi
sairauskategoriaan.
Ahdistus kuuluu ihmisen elämään, sillä se auttaa ihmistä orientoitumaan aikaan
ja paikkaan. Filosofit pitävät sitä perusvirittyneisyytenä elämään, jonka
voimakkuus määrittää ihmisen suhdetta elämäntilanteeseensa. Maailmassa
oleminen on aina latentisti ahdistuksen määrittämää (Heidegger 2000,
230–231, 234; Kierkegaard 1964). Ahdistus on siis ihmiselle ominainen elä-
182