Rautatieliikenteen simuloinnin merkitys ... - Liikennevirasto

106Turengissa. Junan myöhästyminen ei ollut niin suuri, että se olisi häirinnyt Intercityä, jakoska Intercity oli ajoissa, tavarajunakin pääsi mallin loppuun ajoissa.Ensimmäisessä vaihtoehdossa aikatauluvälin 4000x juna 40004 ei päässyt lähtemäänLempäälästä ajoissa, koska perässä tuleva Intercity oli myöhässä. Se joutui odottamaanvielä vastaantulevaa junaa, joka oli ehtinyt varata kulkutien ennen tavarajunanliikkeellelähtöä. Saman aikatauluvälin juna 40006 joutui pysähtymään ennen Toijalanohitusta, koska Turun juna oli matkalla pohjoiseen. Turun juna oli myöhässä jokaisessavaihtoehdossa. Juna joutui odottamaan Pendolinoa, joka myös oli myöhässä yhtä paljonkaikissa vaihtoehdoissa. Junan 40006 perässä ollut 100010 joutui hiemanjarruttelemaan, koska se tuli liian lähelle junaa 40006, ja oli sen vuoksi hiemanmyöhässä ohittaessaan Hämeenlinnan.Aikatauluvälin 7000x junan 70003 lähtö Hämeenlinnasta myöhästyi myöhässä olleenIntercityn takia. Koska perässä saapunut Pendolinokin oli myöhässä, eimyöhästymisellä ollut haittaa henkilöjunien tai tavarajunan loppumatkan kannalta.Myös junalle 70005 kävi vastaavalla tavalla, tosin sen lähtö viivästyi Turengissa janäkyi Hämeenlinnan ohituksena myöhässä.Juna 50006 joutui hieman jarruttelemaan Toijalaan saapuessa, sillä Toijalastavastakkaiseen suuntaan lähtevä tavarajuna oli myöhässä. Tämä tavarajuna odottitaajamajunaa, ja tilanne oli sama kaikissa vaihtoehdoissa. Juna 50006 joutui myöslähtemään myöhässä perässä tulevan ja myöhässä olevan Intercityn takia.Ensimmäisessä vaihtoehdossa myöhästyi vielä yksi juna, 80001. Se ei päässytlähtemään Sammalistosta liikkeelle heti, koska sen edellä ajava Pendolino oli myöhässä.Myös junan 20002 lähtö Sääksjärveltä viivästyi, koska vastaantuleva taajamajuna varasiitäistä raidetta, eikä juna päässyt heti siirtymään kolmannelta raiteelta läntiselle raiteelle.Kolmas vaihtoehto oli selvästi paras, koska siinä myöhästyi vain yksi juna.Ensimmäisessä vaihtoehdossa myöhästyi useampi juna ja keskimääräisetmyöhästymiset olivat toista vaihtoehtoa suuremmat. Myöhästymissumma oli selvästisuurin. Ensimmäinen vaihtoehto oli siten kaikista vaihtoehdoista huonoin.6.4 Aikatauluehdotusten lopullinen vertailuHäiriötilannemallinnusten tarkastelu yksittäin osoitti, että mikään aikataulu ei ollutparas tai huonoin jokaisessa häiriötilanteessa, vaan aikataulujen pysyvyys vaihteliongelmasta riippuen. Esimerkiksi häiriötilanteessa, jossa opastin P173 oli punaisella,ensimmäinen vaihtoehto oli paras, sillä myöhästymissumma, maksimimyöhästyminen jakeskimääräinen myöhästyminen olivat alhaisimmat. Toinen vaihtoehto oli huonoin, sillävaihtoehdossa myöhästyi yksi juna enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa, ja sekämyöhästymissumma että maksimimyöhästyminen olivat korkeimmat. Sen sijaanmonissa muissa häiriötilanteissa ensimmäinen vaihtoehto oli huonoin.Opastimen E174 häiriötilanteessa, maaliskuun alkumyöhästymistilanteessa, kallistusmallissasekä häiriötilanteessa, jossa mallinnettiin toukokuun alkumyöhästymiset jakalusto-ongelmat, kolmas aikatauluvaihtoehto oli paras ja ensimmäinen aikatauluvaihtoehtohuonoin. Myös häiriötilanteessa, jossa mallinnettiin maaliskuun alku-