Rautatieliikenteen simuloinnin merkitys ... - Liikennevirasto

116aikatauluvaihtoehtoja liikenteellisen sujuvuuden kannalta. Lisäksi työssä voitiin todeta,että simulointi soveltuu osaksi yhteensovittamisprosessia. Työtä voidaan siten pitääonnistuneena ja työn tuloksia luotettavana. Toisaalta työssä havaittiin myös joitainheikkouksia tai rajoituksia, jotka tulee ottaa huomioon, kun simulointia käytetääntodellisessa tilanteessa yhteensovittamisen apuvälineenä.Työssä käytetyn simulointimallin yhtenä heikkoutena oli se, että malli päättyi juuriennen Riihimäen ja Tampereen asemia. Mikäli juna saapui mallin loppuun myöhässä,myöhästymisen todellisia seurauksia ei nähty, koska ei voitu mallintaa sitä, mitenmyöhästyminen vaikutti kyseisten ratapihojen muuhun liikenteeseen. Junanmyöhästyminen saattaisi esimerkiksi myöhästyttää jonkun toisen junan lähtöä. Lisäksijos junan on määrä lähteä lyhyen pysähtymisen jälkeen takaisin, paluulähtö olisisaattanut myöhästyä, jos kääntymiselle ei ole varattu riittävää pelivaraa jatulomyöhästyminen on suuri. Nyt junien vuorovaikutuksia ja kytkentöjä paluujuniin eivoitu huomiota.Tässä tutkimuksessa ohitusajat asetettiin vain isoimmille asemille Hämeenlinnaan jaToijalaan sekä mallin päihin Sammalistoon ja Sääksjärvelle. Lisäksi pysähtyville junilleasetettiin saapumis- ja lähtöajat pysähdysasemille. Tässä menettelyssä haittana olikuitenkin se, että vain hieman myöhässä ollut juna ajoi korkeammalla teholla pitemmänmatkan kuin olisi ollut tarvetta, sillä juna ei saanut tietoa jokaisella liikennepaikallasiitä, kulkeeko se aikataulussaan. Mikäli ohitusaika olisi asetettu kaikille asemille,ohjelma olisi saanut jokaisella liikennepaikalla tiedon siitä, kulkeeko juna aikataulussaan.Jotkut liikennepaikkavälit ovat kuitenkin hyvin lyhyitä, joten ajoajatlyhyille väleille olisi pitänyt määrittää lähes sekunnin tarkkuudella. Tutkimuksessaajateltiin, että ohitusajat isoimpien asemien kohdalla riittävät, koska junakuljettajatkaaneivät todellisuudessakaan seuraa junankulkua sekunnin tarkkuudella. Tarkempaa ajoaikojenmäärittämistä kannattaa kuitenkin harkita jatkossa.Ohitusaikojen lisäksi tavarajunien pysähtymisajat olisi voinut määrittää toisin. Nytpysähtyville tavarajunille määritettiin saapumis- ja lähtöaika asemalle. Junille olisivoinut määrittää myös pelkän arvioidun saapumisajan, pakollisen pysähtymisen sekäehdon, että tavarajunan tulee odottaa sitä henkilöjunaa, joka on tarkoitus päästää ohi.Tällöin tavarajuna pääsisi lähtemään heti, kun henkilöjuna on ohittanut aseman. Kuntavarajunalle asetettiin myös lähtöaika, tavarajuna joutui odottamaan asemallalähtöaikaan asti, vaikka ohittava juna olisi jo mennyt aiemmin. Simulointi ilman lähtöaikojaolisi saattanut vastata paremmin todellisuutta, sillä todellisuudessa tavarajunatvoivat mahdollisesti lähteä asemalta nopeammin ohittavan junan perään, jos muita syitäpysähtymiselle ei ole. Lähtöaikoja käyttämällä saatiin kuitenkin tuloksia tilanteesta,jossa junilla on selkeä aikataulu, jota ne pyrkivät noudattamaan.Työssä saatiin numeerisia tuloksia junien viivytyksistä eri tilanteissa, kuten lähtö- jasaapumisviivytykset ja ohitusviiveet. Osa junien häiriötilanteen viivytyksistä olikuitenkin hyvin pieniä. Simulointimalli ei jäljittele todellisuutta sekunnin tarkkuudella,joten alhaiset myöhästymiset pitäisi jättää tuloksista huomioimatta. Pienetkin viiveetkuitenkin kertovat hieman aikataulun pysyvyydestä ja siitä, onko junan aikataulu hyvinhäiriöherkkä. Esimerkiksi lähes joka häiriötilanteessa hieman myöhästyvän junanaikatauluun kannattaa lisätä vähän pelivaraa.