Rautatieliikenteen simuloinnin merkitys ... - Liikennevirasto

24tilanteiden, muuttuneiden tarpeiden ja kysynnän sekä turvallisuusseikkojen vuoksi.(Mäkitalo 2000.)2.2.5 VR:n aikataulusuunnitteluVR:n aikataulusuunnittelu lähtee periaatteessa liikkeelle henkilö- ja tavaraliikenteentarpeista. Henkilöliikenteen tarpeet ovat yleensä paremmin ennakoitavissa, minkävuoksi henkilöliikennejärjestelmä on perinteisesti toiminut suunnittelun pohjana.Tavaraliikenteen tarpeet ja toimintaedellytykset otetaan huomioon aikataulujenyhteensovituksessa, jossa yhtenä tavoitteena on myös resurssien tehokas käyttö.Normaalisti henkilöjunat kulkevat liikenteessä ykkösprioriteetilla, mutta varsinkin yöllätilanne voi olla päinvastainen, esimerkiksi yöpikajunat aikataulutetaan useastiväistämään nopeita tavarajunia. (Hovi ja Paasikivi 2007.)Henkilö- ja kalustoresurssit huomioidaan karkealla tasolla jo suunnittelun aikana, muttatarkempi resurssitarkastelu pystytään tekemään vasta, kun varsinainen aikataulu on jolaadittu. Tämän jälkeen tehdään tarvittaessa vielä pieniä muutoksia. Prosessia ei voidakuitenkaan iteroida montaa kertaa läpi, koska koko Suomen rataverkonaikataulusuunnittelu on iso ja työläs prosessi. Aikaisemmin junakalusto liikkui pääosinsamoja reittejä, esimerkiksi tietty kalusto ajoi Helsinki–Turku-suunnalla ja tietty kalustoidässä. Etenkin vuosien 2002 ja 2006 aikataulu-uudistusten yhteydessä henkilöliikennekalustonliikkuvuutta eri puolille verkkoa on lisätty ja samalla kääntöaikojaasemilla lyhennetty. Muutosten pelättiin aiheuttavan häiriöiden heijastumisia rataosiltatoisille, mutta järjestelmä on toiminut normaaliolosuhteissa hyvin. Häiriöitä on tulluthieman lisää, mutta toisaalta muun muassa Helsingin ratapihan kuormitus on tiettyinäaikoina vähentynyt, kun junien kääntöajat lyhenivät ja kalustokierto tehostui. (Hovi jaPaasikivi 2007.)Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen aikataulusuunnittelussa on tarkat reunaehdot, jotkamuodostuvat muun muassa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV)toiveista ja linja-autojen aikatauluista. Henkilökaukoliikenteen aikataulut on rajattulöyhemmin. Liikenne- ja viestintäministeriöllä (LVM) on jonkin verran ostoliikennettä,mutta LVM ei juuri rajaa esimerkiksi kellonaikoja. Tavaraliikenne on puolestaan osalogistista ketjua. Muun muassa asiakkaan tarpeet ja satamien aikataulut saattavat sanellatiukkojakin ehtoja kuljetusten aikatauluille. Myös monet muut ehdot, kutenhenkilöresurssit ja kuljettajan lepotarpeet, säätelevät suunnittelua. (Hovi ja Paasikivi2007.)Aikataulut määritellään yleensä maksimikokoonpanoille, mutta junakokoonpanojenvaihtelu on suurta. Aikatauluja muutetaan yleensä 2–3 kertaa vuodessa. Säännöllisentavaraliikenteen ja ei-kaupallisten junien muutosajankohtia on noin kuuden viikonvälein. Silloin määritellään tarkemmin, mitkä vuorot ajetaan. Normaalin runkokuljetuksensisältö voi vaihdella paljonkin päivittäin. Junakokoonpanon vaihtelusta voiseurata etuajassakulkua, mikä joissakin tilanteissa aiheuttaa ongelmia. (Hovi ja Paasikivi2007.)Raiteiden käytön suunnittelu ratapihoilla on pitkä prosessi. Ensimmäiseksi laaditaanjunien aikataulu, jonka jälkeen sovitellaan junat ratapihalle. Ongelmatilanteissasaatetaan muuttaa aikataulua, mutta tähän turvaudutaan harvemmin. Raiteiden käytön