46Junat pyrkivät noudattamaan simulointiajon aikana annettuja aikatauluja. Junienliikkeitä laskiessa lähtökohtana ovat nopeuden ja etäisyyden differentiaaliyhtälöt.Verkon ohjausjärjestelmä asettaa ehdot liikkumiselle. Varatut raiteet ja pysähtymiskäskyänäyttävät opasteet rajoittavat junien kulkua. (OpenTrack 2007.)Simuloinnin aikana jokaisesta junasta tallennetaan nopeus, kiihtyvyys, sijainti, virrankulutusja muut vastaavat tiedot. Käyttäjä voi myös tarkastella simulointia animaatiomallissa,joka esittää junien liikkumisen verkolla. Käyttäjä voi näin arvioida silmämääräisestikuormittuneita tai varattuja raiteita ja opastimien toimivuutta. (OpenTrack2007.)Simuloinnin jälkeen OpenTrackista on mahdollista saada paljon erilaista tietoa junista,linjoista ja asemista. Junien osalta voidaan saada kuvaajia, kuten kiihtyvyys–etäisyys tainopeus–etäisyys. Reitiltä saa tietoa junien liikkeistä ja reitin varauksista. Asemientietoon kuuluu kaikki asemaa käyttäneet junat mukaan lukien saapumis-, lähtö- japysähtymisajat. (OpenTrack 2007.)OpenTrackissa on rajapinta yleisimpiin tiedostomuotoihin kuten ASCII ja XML sekäjoihinkin rautateihin liittyviin ohjelmistoihin kuten Simu VII ja Viriato. OpenTrackillaon lisäohjelma OpenTimeTable, joka on tarkoitettu usean simulointiajon tulostenanalysointiin ja visualisointiin. (OpenTrack 2007.)OpenTrackilla laadittu simulointimalli muodostuu yksittäisistä tiedostoista. Yhdessätiedostossa voidaan kuvata yksinkertaista rataverkkoa useita kilometrejä. Isojen asemienmallintamisessa on paljon yksityiskohtia, kuten vaihteita ja opastimia, joten isommatasemat kuvataan yleensä omissa tiedostoissa. Tiedostot voidaan yhdistää tarkasteltavanalueen mukaan. Simulointiohjelmalla voidaan rakentaa isompi malli, jota voidaankäyttää myös osissa. Junien reitit ja aikataulut tulee määrittää uudelleen joka kerta, kuntutkimusalue muuttuu, mutta raideinfrastruktuuria ei tarvitse mallintaa kuin kerran, josinfrastruktuuriin ei tule muutoksia.4.4.2 RailPlan ja sen lisäohjelmatRailPlan simuloi infrastruktuurin, aikataulun ja kaluston yksityiskohtaisesti. Se onalkujaan ruotsalainen simulointiohjelma, jota kehittää ja myy tällä hetkellä kansainvälinenkonsulttiyritys Funkwerk Information Technologies (entinen VosslohInformation Technologies). Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ohjelmaa käyttävät pääosinkonsultointiyritykset. Ohjelman suurin ongelma on graafisen käyttöliittymänpuuttuminen. Ohjelmassa ei siis voida tarkastella toimintoja, joita junat tekevät<strong>simuloinnin</strong> aikana. Tämä on tosin mahdollista tehdä jälkiprosessina erillisen työkalunavulla. (Watson 2005.)Ohjelman lähtötiedoissa määritellään rataominaisuuksista raidekaaviot, kaltevuudet,kaarteet ja nopeusrajoitukset, liikennepaikoittain laiturit, pysähdysajat junatyypinmukaan ja junakohtausehdot. Lisäksi tulee määrittää opastinjärjestelmä ja opastimiensijainnit, junien aikataulut, kalusto, kulkureitit ja prioriteetit. Kalustosta määritetäänveturityyppi, junapaino- ja pituus sekä vetovoima- ja jarruominaisuudet. Lähtötietoihinsisältyvät myös jakaumataulukot satunnaisten myöhästymisten ja junapainojen luontiin.(Hovi ja Ronni 1997.)
47RailPlan muodostaa yhdessä lisäohjelmiensa kanssa suunnittelutyökalun, jolla voiyhdistää eri rautatieoperaatioiden suunnittelua aina pitkän aikavälin strategisestasuunnittelusta jokapäiväisen liikenteen toteuttamiseen. Lisätyökalut ovat RailPlaniinliitettävät TrainPlan ja PowerPlan, sekä TrainPlaniin liitettävät The TimetableRobustness Analyser (TTRA) ja ResoursePlan. Suoraan RailPlaniin yhteydessä olevaPowerPlan on liikenteen vaatiman energiantarpeen laskemista varten kehitettyapuohjelma. (Funkwerk 2007.)RailPlanin lisäohjelma TrainPlan on aikataulusuunnitteluohjelma, jossa on mukanamahdollisuus häiriöiden havainnointiin ja ratkaisemiseen. Sen lisäohjelma TTRAsimuloi aikatauluja makrotason verkolla ja testaa aikataulun pysyvyyttä häiriötilanteissa.TTRA on linkki-solmu-tason simulointimalli, joka mahdollistaa karkeidentulosten saamisen tarkan aikataulun toimivuudesta. Malli ilmaisee täsmällisestiongelma-alueet, mutta mallin laskemat viivytykset sisältävät kuitenkin paljon pelkkiäarvioita. (Funkwerk 2007, Watson 2005.)TrainPlanin toinen lisäohjelma, ResoursePlan luo työvuorolistat ja kalustonkäyttökaaviotaikataulutietojen mukaan. Ohjelmassa on mahdollista huomioida myös junienkulkuun liittymättömät tapahtumat, kuten vaunujen siivoaminen vuorojen välissä.Suunnittelussa on mahdollista lähteä sekä resursseista että valmiista aikatauluista. Josvuorojen aikataulut on laadittu, yksittäisten junien aikatauluja voidaan muokata, kunneslöydetään sopiva reitti. Jos aikataulu laaditaan ensin, ohjelman avulla voi rakentaapysyvän ja täsmällisen kalustonkäyttökaavion. (Funkwerk 2007.)4.4.3 RailSysRailSys on aikataulun- ja infrastruktuurin hallintaohjelma, joka on tarkoitettu erikokoistenraidelähtöisten kuljetusverkkojen toiminnan ja laitteiston analysointiin,suunnitteluun ja optimointiin. Ohjelmalla voidaan tutkia joko järjestelmääkokonaisuutena tai tarkkoja, paikallisia ongelmia. Ohjelma sopii sekä strategiseensuunnitteluun että yksityiskohtaiseen lyhyen aikavälin suunnitteluun. (RmCon 2007.)RailSysin sovellusalueet ovat aikataulusuunnittelu- ja hallinta, ajoaikalaskut,kapasiteettilaskennat, infrastruktuurin suunnittelu, erikoiskuljetuksien aikataulusuunnittelu,logististen konseptien suunnittelu laajan skaalan projekteissa, valtakunnallistenvakioaikataulujen tarkastelu, rataverkon toiminnallisen laadun, täsmällisyydenja jatkoyhteyksien tutkiminen sekä hyöty-kustannusanalyysit. Aikataulunpysyvyyttä ja laatua voidaan tarkastella simuloimalla ja vertaamalla normaalitilannettakäyttäjän määrittelemiin häiriötilanteisiin. (RmCon 2007.)RailSysia markkinoivat yhteistyössä Rail Management Consultants (RmCon) jaInstitute for Transport, Railway Construction and Operation (IVE). Ohjelmaa käyttävätraideliikenneyritykset, konsulttiyritykset sekä yliopistot ja korkeakoulut eri puolillamaailmaa. Käyttäjätahoja on yli 50. Ohjelmalla on simuloitu muun muassa Müncheninkaupunkirata, suurnopeusrata Sydney–Canberra sekä Melbournen rautatieverkko.RailSys on käytössä myös Ruotsissa. (IVE 2007, Wahlborg 2007.)Junien sijainti verkolla lasketaan samanaikaisesti, jolloin kaikki junat kulkevat opastusjärjestelmänja muiden junien vuorovaikutuksessa kuten todellisuudessa. Ohjelmassa
- Page 3 and 4: Ratahallintokeskuksenjulkaisuja A 2
- Page 6 and 7: 4Musto, Maija: Betydelsen av simule
- Page 8 and 9: 6ALKUSANATTutkimuksessa käsiteltä
- Page 10: 83.2.3 Muutoksenhaku ..............
- Page 14 and 15: 12TYÖSSÄ KÄYTETYT MÄÄRITELMÄT
- Page 16 and 17: 141 JOHDANTO1.1 Työn taustatLiiken
- Page 18 and 19: 161.2 Työn tavoitteet ja rajaukset
- Page 20 and 21: 182 RAUTATIELIIKENTEEN SUUNNITTELU
- Page 22 and 23: 20radan sähköistäminen, turvajä
- Page 24 and 25: 22Kuva 2.Symmetria vakioaikatauluss
- Page 26 and 27: 24tilanteiden, muuttuneiden tarpeid
- Page 28 and 29: 26Suomi on jaettu liikenteenohjausp
- Page 30 and 31: 28täsmällisyystavoite on 97,5 pro
- Page 32 and 33: 303 RATAKAPASITEETTIHAKEMUSTEN YHTE
- Page 34 and 35: 32Turvallisuustodistus voi koskea y
- Page 36 and 37: 343.2 Ratakapasiteetin jakamisprose
- Page 38 and 39: 36hylkääminen aiheuttaa hakijalle
- Page 40 and 41: 384 SIMULOINTI RAUTATIELIIKENTEEN S
- Page 42 and 43: 40Liikennetekniikassa käytetyt sim
- Page 44 and 45: 424.3.2 Rautatiesimuloinnin ominais
- Page 46 and 47: 44ohjelma arvioi, saapuuko myöhäs
- Page 50 and 51: 48voi käyttää annettuja vetureit
- Page 52 and 53: 50TrackAttk on yksinkertaistettu si
- Page 54 and 55: 52tuolloin oli liikennemäärältä
- Page 56 and 57: 54Ratakapasiteettihakemusten yhteen
- Page 58 and 59: 56Erilaisista tavarajunavaihtoehdoi
- Page 60 and 61: 58Taulukko 4. Mallinnusalueen liike
- Page 62 and 63: 60hidastuvuudeksi -0,6 m/s 2 . Lis
- Page 64 and 65: 62vuoksi tässä työssä Intercity
- Page 66 and 67: 64Kuvassa 9 on esitetty henkilöjun
- Page 68 and 69: 66Kuva 10.Tehokertoimen vaikutus ju
- Page 70 and 71: 68Myös muiden junien aikatauluajoi
- Page 72 and 73: 70varata kulkutietä asemalle asti,
- Page 74 and 75: 726 TAPAUSTUTKIMUKSEN TULOKSET6.1 T
- Page 76 and 77: 74Taajamajuna ei saa kurottua aikat
- Page 78 and 79: 76Intercity oli reilusti ajoissa ja
- Page 80 and 81: 78Kuva 16.Henkilöjunan ja tavaraju
- Page 82 and 83: 80Taulukko 9. Tavarajunien ajoajat
- Page 84 and 85: 82Taulukko 10. Tavarajunat pohjoise
- Page 86 and 87: 84Kuva 17.Graafinen aikataulu henki
- Page 88 and 89: 86Taulukossa 12 on esitetty myöhä
- Page 90 and 91: 88Taulukko 13. Myöhästymiset Samm
- Page 92 and 93: 90Vinnilän puolenvaihtopaikkaHäme
- Page 94 and 95: 92Taulukko 14.Alkumyöhästymiset s
- Page 96 and 97: 94Taulukko 16. Simulointitulokset,
- Page 98 and 99:
96Ensimmäisessä vaihtoehdossa oli
- Page 100 and 101:
98Taulukko 19. Myöhästymiset Paro
- Page 102 and 103:
100paljon myöhästymisiä, jotka o
- Page 104 and 105:
102Kuva 23.Tilannekuva Toijalasta (
- Page 106 and 107:
104Taulukko 22. Simulointitulokset
- Page 108 and 109:
106Turengissa. Junan myöhästymine
- Page 110 and 111:
108Taulukko 24. Kooste etelään ku
- Page 112 and 113:
110Tässä tutkimuksessa häiriöti
- Page 114 and 115:
112alueen, sekä kahdelle Toijalan
- Page 116 and 117:
114Viriaton ja OpenTrackin välille
- Page 118 and 119:
116aikatauluvaihtoehtoja liikenteel
- Page 120 and 121:
118vaihtoehdot. Tämän jälkeen ki
- Page 122 and 123:
120LÄHTEETBlomqvist, E. (2007a). T
- Page 124 and 125:
122Mäkitalo M. (2007a). Diplomi-in
- Page 126 and 127:
124Wolf H. (2007). RNE-yhdyshenkil
- Page 129:
LIITE 2Pohjoiseen kulkevien henkil
- Page 133:
LIITE 4Pohjoiseen kulkevien kuvitte
- Page 137:
Ensimmäisen aikatauluvaihtoehdon g
- Page 141:
Kolmannen aikatauluvaihtoehdon graa
- Page 145:
Julkaisija:RatahallintokeskusKeskus