112alueen, sekä kahdelle Toijalan ja Sääksjärven välillä kulkevalle Turun tavarajunallemolempiin suuntiin. Yhteensovittamisprosessi perustui kuvitteelliseen tilanteeseen, sillätutkimuksen toteutusvaiheessa VR Osakeyhtiö oli edelleen ainut säännöllistä liikennettäharjoittava kuljetusyritys valtion rataverkolla.Tavarajunien aikataulut laadittiin aikataulusuunnitteluohjelma Viriatolla. Varsinainentapaustutkimus aloitettiin simuloimalla OpenTrackilla yksittäisiä junia ja varmistamalla,että tavarajunien aikataulut on laadittu niin, että ne voivat pysyä aikataulussaan. Junilletulee varata riittävästi aikaa esimerkiksi pysähdyksiä varten. Mikäli tavarajunanaikataulu oli laadittu liian tiukaksi, aikataulua muokattiin. Aikataulujen muokkaustajatkettiin, kunnes kaikki junat pystyivät liikkumaan niin, että ne pysyivät aikataulussaaneivätkä häirinneet muiden junien kulkua.Kun tavarajunien aikataulut oli tarkistettu, muodostettiin kolme aikatauluvaihtoehtoa.Jokaisessa vaihtoehdossa oli viisi pohjoiseen ja viisi etelään kulkevaa tavarajunaa, jotkaolivat samat kaikissa vaihtoehdoissa. Lisäksi jokaisessa vaihtoehdossa oli kolmepohjoiseen ja kolme etelään kulkevaa junaa, jotka poikkesivat toisistaan erivaihtoehdoista. Myös Turun tavarajunat olivat samat kaikissa vaihtoehdoissa.Aikatauluehdotuksia tutkittiin simuloimalla erilaisia häiriötilanteita ja vertailemallahäiriötilanteiden seurauksia viivytysten avulla. Vertailuun otettiin mukaan vain ne junat,joiden viivytyksissä oli eroja vaihtoehtojen välillä. Koska suurin osa junista oli samojakaikissa vaihtoehdoissa, ei aikatauluvaihtoehtojen välille noussut kovin suuria eroja.Yksi vaihtoehdoista oli hieman muita vaihtoehtoja parempi, sillä se oli pysyvinsuurimmassa osassa tutkituissa tapauksissa. Ero ei ollut kuitenkaan kovin selkeä, silläkyseinen aikatauluvaihtoehto ei ollut pysyvin kaikissa tutkituissa häiriötilanteissa.Muiden aikatauluvaihtoehtojen heikkoudet perustuivat lähinnä muutamiin juniin, jotkaolivat usein myöhässä erilaisissa häiriötilanteissa.Voitiin kuitenkin todeta, että häiriötilanteiden avulla onnistuttiin löytämään kolmestavaihtoehtoisesta aikataulusta stabiilein. Simuloinnista oli siten hyötyä yhteensovittamisprosessissa.Simuloinnilla voitiin tarkistaa laaditut aikataulut ja asettaa aikataulutparemmuusjärjestykseen liikenteellisen sujuvuuden kannalta.7.2 Työn tavoitteet ja niiden toteutuminen7.2.1 Simuloinnin hyödytTyössä etsittiin vastauksia kahteen keskeiseen tutkimuskysymykseen. Työntarkoituksena oli selvittää, mitä hyötyjä simuloinnista on ratakapasiteettihakemustenyhteensovittamisessa. Lisäksi työssä oli tarkoitus selvittää, miten simulointi soveltuisikiinteäksi osaksi yhteensovittamisprosessia.Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että simuloinnista on hyötyjä useassa erivaiheessa yhteensovittamisprosessin aikana. Ensinnäkin, simuloimalla voitiin tarkistaayksittäisten junien aikataulut. Mikäli aikataulusuunnitteluvaiheessa ei ole huomioitupysähtymiseen ja kiihdyttämiseen tarvittavaa aikaa, tavarajunan aikataulu saattaa jäädäliian tiukaksi ja juna saattaa häiritä muiden junien kulkua. Niiden junien, joiden
113aikatauluissa on liian vähän pelivaraa, ajoaikoihin tulee lisätä aikaa esimerkiksipysähtymisiä varten. Mikäli ajan lisäämiseen ei ole riittävästi tilaa muiden junien takia,junalle tulisi etsiä joku toinen reitti. Aikataulun tarkistamisella on erittäin tärkeä rooliyhteensovittamisessa, sillä mikäli aikatauluvirheitä ei havaita yhteensovittamisvaiheessa,virheet tulevat esille vasta liikenteessä. Jos junat eivät pysy aikataulussaan,myöhästymiset voivat heijastua eri puolille rataverkkoa.Yksittäisten tavarajunien aikataulujen tarkistamisen jälkeen tavarajunat tulee sijoitellaaikatauluun niin, että vastakkaiseen suuntaan kulkevat junat eivät joudu konfliktiinkeskenään. Vastakkaisiin suuntiin kulkevat junat voivat joutua kaksiraiteisilla osuuksillakonflikteihin, mikäli junat poikkeavat pääraiteilta sivuraiteille ja joutuvat tuolloinvaraamaan vastakkaiseen suuntaan kulkevien junien raidetta. Simulointi auttoinäkemään, milloin vastakkaisiin suuntiin kulkevien junien kulkureitit kohtasivat. Ilmansimulointia on vaikeampaa arvioida, miten pitkään junat varaavat tiettyjä kulkuteitä,esimerkiksi kuinka kauan asemalta lähtevä juna varaa tiettyä vaihdekujaa.Simuloinnin avulla nähtiin myös, että aikatauluvaihtoehdot oli laadittukokonaisuudessaan oikein ja ne toimivat perustilanteessa ilman viivytyksiä. Häiriötilanteiden<strong>simuloinnin</strong> avulla nähtiin myös, miten aikataulut toimivat lievissähäiriötilanteissa. Sen lisäksi että simuloinnilla voitiin tarkistaa laadittujen aikatauluvaihtoehtojentoimivuus, <strong>simuloinnin</strong> avulla voitiin myös järjestää aikatauluvaihtoehdotliikenteelliseltä kannalta paremmuusjärjestykseen. Simuloinnin avulla saatiin aikataulujenpysyvyydestä tunnuslukuja, joiden avulla voidaan perustella ratakapasiteetinjakamispäätöksiä.Simuloinnin avulla voidaan myös vaihtoehtoisesti etsiä vähiten häiriöherkkiä junia.Näistä junista voidaan muodostaa kokonaan uusi aikataulu, mikäli se on mahdollistakun otetaan huomioon muut seikat, kuten liikennöitsijöiden toiveet.7.2.2 Simulointi osana yhteensovittamisprosessiaKirjallisuuskatsauksen perusteella yhdeksi pääkriteeriksi <strong>simuloinnin</strong> soveltuvuudestayhteensovittamisen osana nousi se, että simulointiprosessin tulee tapahtua nopeasti.Mallin tulisi olla nopeasti muodostettavissa tai valmiin mallin tulisi olla nopeastimuokattavissa ja tulosten käsittelyn tulisi olla yksinkertaista. Vuosittainen ratakapasiteetinhakemusprosessikestää lain mukaan vain neljä kuukautta, tosinRatahallintokeskuksen pyrkimys on, että prosessi kestäisi vain 2,5 kuukautta. Tästäajasta aikataulusuunnittelu vie suurimman osan, joten simuloinnille saattaa olla aikaakäytettävissä vain muutama viikko.Mallin rakentaminen on hidasta, joten kokonaan uuden alueen mallin rakentaminen jasimulointi tuskin onnistuu ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamiseen käytettävissäolevan ajan puitteissa. OpenTrackia voidaan kuitenkin rakentaa osissa, ja esimerkiksinyt muodostettu malli voidaan liittää muihin pääradan malleihin. Mikäli simulointejatoteutetaan muiden suunnitteluprojektien yhteydessä eri puolella Suomen rataverkkoa,voidaan vähitellen paloittain etenemällä rakentaa vaikka koko Suomen kattava malli.Tulosten käsittely tapahtuu nopeasti, joten sen kannalta simulointi soveltuu hyvin myösnopeasti suoritettavaan tarkasteluun. Mikäli rajapinta aikataulusuunnitteluohjelma
- Page 3 and 4:
Ratahallintokeskuksenjulkaisuja A 2
- Page 6 and 7:
4Musto, Maija: Betydelsen av simule
- Page 8 and 9:
6ALKUSANATTutkimuksessa käsiteltä
- Page 10:
83.2.3 Muutoksenhaku ..............
- Page 14 and 15:
12TYÖSSÄ KÄYTETYT MÄÄRITELMÄT
- Page 16 and 17:
141 JOHDANTO1.1 Työn taustatLiiken
- Page 18 and 19:
161.2 Työn tavoitteet ja rajaukset
- Page 20 and 21:
182 RAUTATIELIIKENTEEN SUUNNITTELU
- Page 22 and 23:
20radan sähköistäminen, turvajä
- Page 24 and 25:
22Kuva 2.Symmetria vakioaikatauluss
- Page 26 and 27:
24tilanteiden, muuttuneiden tarpeid
- Page 28 and 29:
26Suomi on jaettu liikenteenohjausp
- Page 30 and 31:
28täsmällisyystavoite on 97,5 pro
- Page 32 and 33:
303 RATAKAPASITEETTIHAKEMUSTEN YHTE
- Page 34 and 35:
32Turvallisuustodistus voi koskea y
- Page 36 and 37:
343.2 Ratakapasiteetin jakamisprose
- Page 38 and 39:
36hylkääminen aiheuttaa hakijalle
- Page 40 and 41:
384 SIMULOINTI RAUTATIELIIKENTEEN S
- Page 42 and 43:
40Liikennetekniikassa käytetyt sim
- Page 44 and 45:
424.3.2 Rautatiesimuloinnin ominais
- Page 46 and 47:
44ohjelma arvioi, saapuuko myöhäs
- Page 48 and 49:
46Junat pyrkivät noudattamaan simu
- Page 50 and 51:
48voi käyttää annettuja vetureit
- Page 52 and 53:
50TrackAttk on yksinkertaistettu si
- Page 54 and 55:
52tuolloin oli liikennemäärältä
- Page 56 and 57:
54Ratakapasiteettihakemusten yhteen
- Page 58 and 59:
56Erilaisista tavarajunavaihtoehdoi
- Page 60 and 61:
58Taulukko 4. Mallinnusalueen liike
- Page 62 and 63:
60hidastuvuudeksi -0,6 m/s 2 . Lis
- Page 64 and 65: 62vuoksi tässä työssä Intercity
- Page 66 and 67: 64Kuvassa 9 on esitetty henkilöjun
- Page 68 and 69: 66Kuva 10.Tehokertoimen vaikutus ju
- Page 70 and 71: 68Myös muiden junien aikatauluajoi
- Page 72 and 73: 70varata kulkutietä asemalle asti,
- Page 74 and 75: 726 TAPAUSTUTKIMUKSEN TULOKSET6.1 T
- Page 76 and 77: 74Taajamajuna ei saa kurottua aikat
- Page 78 and 79: 76Intercity oli reilusti ajoissa ja
- Page 80 and 81: 78Kuva 16.Henkilöjunan ja tavaraju
- Page 82 and 83: 80Taulukko 9. Tavarajunien ajoajat
- Page 84 and 85: 82Taulukko 10. Tavarajunat pohjoise
- Page 86 and 87: 84Kuva 17.Graafinen aikataulu henki
- Page 88 and 89: 86Taulukossa 12 on esitetty myöhä
- Page 90 and 91: 88Taulukko 13. Myöhästymiset Samm
- Page 92 and 93: 90Vinnilän puolenvaihtopaikkaHäme
- Page 94 and 95: 92Taulukko 14.Alkumyöhästymiset s
- Page 96 and 97: 94Taulukko 16. Simulointitulokset,
- Page 98 and 99: 96Ensimmäisessä vaihtoehdossa oli
- Page 100 and 101: 98Taulukko 19. Myöhästymiset Paro
- Page 102 and 103: 100paljon myöhästymisiä, jotka o
- Page 104 and 105: 102Kuva 23.Tilannekuva Toijalasta (
- Page 106 and 107: 104Taulukko 22. Simulointitulokset
- Page 108 and 109: 106Turengissa. Junan myöhästymine
- Page 110 and 111: 108Taulukko 24. Kooste etelään ku
- Page 112 and 113: 110Tässä tutkimuksessa häiriöti
- Page 116 and 117: 114Viriaton ja OpenTrackin välille
- Page 118 and 119: 116aikatauluvaihtoehtoja liikenteel
- Page 120 and 121: 118vaihtoehdot. Tämän jälkeen ki
- Page 122 and 123: 120LÄHTEETBlomqvist, E. (2007a). T
- Page 124 and 125: 122Mäkitalo M. (2007a). Diplomi-in
- Page 126 and 127: 124Wolf H. (2007). RNE-yhdyshenkil
- Page 129: LIITE 2Pohjoiseen kulkevien henkil
- Page 133: LIITE 4Pohjoiseen kulkevien kuvitte
- Page 137: Ensimmäisen aikatauluvaihtoehdon g
- Page 141: Kolmannen aikatauluvaihtoehdon graa
- Page 145: Julkaisija:RatahallintokeskusKeskus