141 JOHDANTO1.1 Työn taustatLiikennepolitiikka on yksi Euroopan yhteisön varhaisimmista yhteisistä politiikoista. Sepainottuu esteiden poistamiseen jäsenvaltioiden rajoilta ihmisten ja tavaroiden vapaanliikkumisen helpottamiseksi. Liikennepolitiikan päätavoitteet ovat sisämarkkinoidentoteuttaminen, kestävän kehityksen takaaminen, Euroopan suurten liikenneverkostojenhyödyntäminen, alueiden suunnittelu ja hallinta, liikenneturvallisuuden parantaminensekä kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. (Europa 2006.)Yhtenäismarkkinoiden perustamisen myötä toteutettavien toimien, kuten rajojenpoistamisen myötä voidaan puuttua liikenteen jatkuvasti kasvavaan kysyntään ja torjuakasvuun liittyviä ruuhkautumisen ja ylikuormituksen ongelmia. Euroopassa rautatiekuljetusten,erityisesti tavarakuljetusten, osuus on ollut laskussa, koska rautatiekuljetukseteivät ole yhtä kilpailukykyisiä kuin maantiekuljetukset. EU:n rautatiepolitiikanavulla on pyritty helpottamaan rautateiden sopeutumista yhtenäismarkkinoidenvaatimuksiin ja lisäämään niiden tehokkuutta. (Europa 2006.)Rautateiden kehittämisdirektiivi tuli voimaan 1990-luvun alussa. Tällä direktiivilläerotettiin rataverkko ja verkolla operoivat kuljetusyritykset toisistaan. Erottaminentoteutettiin eri maissa eri tavoin. Direktiivin mukaan erottelu voi olla hallinnollinen,erilaisiin yritysjärjestelyihin perustuva tai organisaatioiden todellinen erottaminen.(Mäkitalo et al. 2004.)Suomessa direktiivivaatimus toteutettiin vuonna 1995, kun rataverkosta jaliikennöinnistä siihen asti vastannut liikelaitos Valtionrautatiet jakautui VR-YhtymäOy:ksi ja Ratahallintokeskukseksi. VR-Yhtymä Oy on kuljetusalan yritys, joka palveleetavaraliikenteen asiakkaita sekä joukkoliikenteen matkustajia rautateillä ja maantieliikenteessä.Konsernin suurin yhtiö, VR Osakeyhtiö, vastaa tavara- ja henkilöliikenteestärautateillä. Ratahallintokeskus (RHK) puolestaan on liikenne- ja viestintäministeriönalainen virasto, joka vastaa valtion rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä jaliikenteenohjauksesta. (Mäkitalo et al. 2004, RHK 2006, VR-Yhtymä Oy 2007a.)Vuonna 1996 Euroopan komissio julkaisi rautatieliikennettä koskevan valkoisen kirjan,jossa komissio määritteli strategian yhteisön rautateiden elvyttämiseksi. Vuonna 2001julkaistussa toisessa liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa esitettiin toimintasuunnitelma,jonka tarkoituksena on parantaa liikenteen laatua ja tehokkuuttaEuroopassa. Tavoitteeksi kirjattiin eri liikennemuotojen osuuksien tasapainottaminenvuoteen 2010 mennessä. (Europa 2006.)Vuonna 2001 komissio antoi ensimmäisen niin sanotun rautatiepaketin, jonkatarkoituksena oli avata tavaraliikenteen markkinat antamalla rautatieyrityksille pääsykansallisiin rautatieverkkoihin. Vuonna 2002 komissio antoi toisen toimenpidepaketin,jonka tarkoituksena oli elvyttää rautatieliikennettä luomalla yhdennetty eurooppalainenrautatiealue. Paketin lainsäädäntöehdotusten keskeinen sisältö koski tavaraliikenteenkansallisen kilpailun avautumista, Euroopan rautatieviraston perustamista,eurooppalaisen turvallisuussääntelyn muodostamista sekä yhteentoimivuussääntelynkehittämistä. Vuonna 2004 komissio hyväksyi kolmannen rautatiepaketin, jolla on
15tarkoitus jatkaa rautatiealan uudistusta. Kolmannen rautatiepaketin sisältö koski EU:nsisäisen henkilöliikenteen avaamista kilpailulle, matkustajien kansainvälistenoikeuksien vahvistamista, veturinkuljettajien yhtenäisen lupajärjestelmän luomista jarautateitse tapahtuvien rahtikuljetusten laadun parantamista. (Mäkitalo et al. 2004.)Toinen rautatiepaketti pantiin Suomessa kansallisesti täytäntöön syksyllä 2006, kunSuomessa astui voimaan uusi rautatielaki. Tässä laissa yhdistettiin voimassa olevarautatielaki ja Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annettu laki.Rautateiden kansallinen tavaraliikenne avautui kilpailulle toisen rautatiepaketinmukaisesti vuoden 2007 alussa. Tätä aikaisemmin VR Osakeyhtiöllä oli yksinoikeusharjoittaa kotimaista henkilö- ja tavaraliikennettä. Kotimaan henkilöliikenne sekäSuomen ja Venäjän välinen rautateiden yhdysliikenne jäivät edelleen pelkästään VROsakeyhtiön yksinoikeudeksi. (LVM 2006.)Kansallisen tavaraliikenteen vapautumisen myötä verkolle voi tulla VR Osakeyhtiönlisäksi myös muita liikenteenharjoittajia. Rataverkolle pääsy on kuitenkin tarkoinsäädeltyä. Liikennöinti edellyttää turvallisuustodistusta, toimilupaa, myönnettyä ratakapasiteettiaja rataverkon käyttösopimusta. Turvallisuustodistus haetaan kansalliseltaturvallisuusviranomaiselta, Suomessa Rautatievirastolta. Toimiluvat myöntää liikennejaviestintäministeriö. Ratahallintokeskus vastaa ratakapasiteetin myöntämisestä jarataverkon käyttösopimuksesta. (RHK 2006.)Ratakapasiteettia haetaan Ratahallintokeskukselta. Hakemuksessa tulee käydä ilmimuun muassa jokaisen sellaisen junan, jolla kuljetusyritys aikoo liikennöidä, kulkusuunnitelmaeli aikataulu. Ratahallintokeskus sovittaa yhteen hakijoiden laatimatratakapasiteettihakemukset, laatii liikennöitsijöille aikatauluehdotuksen, myöntääaikatauluehdotuksen perusteella rautatieyrityksille ratakapasiteettia ja solmii yritystenkanssa rataverkon käyttösopimukset. Menettelyä, jossa Ratahallintokeskus ratkaiseetilanteet, joissa eri yritysten ratakapasiteettihakemukset ovat keskenään päällekkäisiä,kutsutaan ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamiseksi. Päällekkäiset hakemuksetvoidaan asettaa etusijajärjestykseen kuljetusten tärkeyden mukaan. (RHK 2006.)Käytännössä ratakapasiteettihakemusten yhteensovittaminen tarkoittaa eriliikennöitsijöiden aikataulusuunnitelmien yhdistämistä yhdeksi, koko Suomen valtionrataverkon kattavaksi aikatauluksi, jossa on huomioitu mahdollisuuksien mukaantasapuolisesti kaikkien liikennöitsijöiden toiveet. Aikataulujen yhteensovittamisenapuna voidaan käyttää aikataulusuunnitteluohjelmia. Suomessa on käytössä muunmuassa aikataulusuunnitteluohjelma Viriato.Ratahallintokeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön toimesta on tehty useitaerilaisia selvityksiä liittyen rautatiesektorin toimintaympäristön muuttamiseen jakilpailun avautumiseen. Esimerkiksi Ratahallintokeskus on teettänyt julkaisut”Ratakapasiteetin jakamisen vaatimukset ja liikenteen suunnittelun nykytila” (Mäkitaloet al. 2004), ”Ratatietojen kuvaaminen – ratatietokanta ja verkkoselostus” (Mäkitalo etal. 2005), ”Rautatietavaraliikenteen kilpailun avautuminen ja rataverkon haltijanpalveluntuotanto” (Väänänen 2006) sekä ”Ratakapasiteetin jakamisen tietojärjestelmät”(Nyby 2005).
- Page 3 and 4: Ratahallintokeskuksenjulkaisuja A 2
- Page 6 and 7: 4Musto, Maija: Betydelsen av simule
- Page 8 and 9: 6ALKUSANATTutkimuksessa käsiteltä
- Page 10: 83.2.3 Muutoksenhaku ..............
- Page 14 and 15: 12TYÖSSÄ KÄYTETYT MÄÄRITELMÄT
- Page 18 and 19: 161.2 Työn tavoitteet ja rajaukset
- Page 20 and 21: 182 RAUTATIELIIKENTEEN SUUNNITTELU
- Page 22 and 23: 20radan sähköistäminen, turvajä
- Page 24 and 25: 22Kuva 2.Symmetria vakioaikatauluss
- Page 26 and 27: 24tilanteiden, muuttuneiden tarpeid
- Page 28 and 29: 26Suomi on jaettu liikenteenohjausp
- Page 30 and 31: 28täsmällisyystavoite on 97,5 pro
- Page 32 and 33: 303 RATAKAPASITEETTIHAKEMUSTEN YHTE
- Page 34 and 35: 32Turvallisuustodistus voi koskea y
- Page 36 and 37: 343.2 Ratakapasiteetin jakamisprose
- Page 38 and 39: 36hylkääminen aiheuttaa hakijalle
- Page 40 and 41: 384 SIMULOINTI RAUTATIELIIKENTEEN S
- Page 42 and 43: 40Liikennetekniikassa käytetyt sim
- Page 44 and 45: 424.3.2 Rautatiesimuloinnin ominais
- Page 46 and 47: 44ohjelma arvioi, saapuuko myöhäs
- Page 48 and 49: 46Junat pyrkivät noudattamaan simu
- Page 50 and 51: 48voi käyttää annettuja vetureit
- Page 52 and 53: 50TrackAttk on yksinkertaistettu si
- Page 54 and 55: 52tuolloin oli liikennemäärältä
- Page 56 and 57: 54Ratakapasiteettihakemusten yhteen
- Page 58 and 59: 56Erilaisista tavarajunavaihtoehdoi
- Page 60 and 61: 58Taulukko 4. Mallinnusalueen liike
- Page 62 and 63: 60hidastuvuudeksi -0,6 m/s 2 . Lis
- Page 64 and 65: 62vuoksi tässä työssä Intercity
- Page 66 and 67:
64Kuvassa 9 on esitetty henkilöjun
- Page 68 and 69:
66Kuva 10.Tehokertoimen vaikutus ju
- Page 70 and 71:
68Myös muiden junien aikatauluajoi
- Page 72 and 73:
70varata kulkutietä asemalle asti,
- Page 74 and 75:
726 TAPAUSTUTKIMUKSEN TULOKSET6.1 T
- Page 76 and 77:
74Taajamajuna ei saa kurottua aikat
- Page 78 and 79:
76Intercity oli reilusti ajoissa ja
- Page 80 and 81:
78Kuva 16.Henkilöjunan ja tavaraju
- Page 82 and 83:
80Taulukko 9. Tavarajunien ajoajat
- Page 84 and 85:
82Taulukko 10. Tavarajunat pohjoise
- Page 86 and 87:
84Kuva 17.Graafinen aikataulu henki
- Page 88 and 89:
86Taulukossa 12 on esitetty myöhä
- Page 90 and 91:
88Taulukko 13. Myöhästymiset Samm
- Page 92 and 93:
90Vinnilän puolenvaihtopaikkaHäme
- Page 94 and 95:
92Taulukko 14.Alkumyöhästymiset s
- Page 96 and 97:
94Taulukko 16. Simulointitulokset,
- Page 98 and 99:
96Ensimmäisessä vaihtoehdossa oli
- Page 100 and 101:
98Taulukko 19. Myöhästymiset Paro
- Page 102 and 103:
100paljon myöhästymisiä, jotka o
- Page 104 and 105:
102Kuva 23.Tilannekuva Toijalasta (
- Page 106 and 107:
104Taulukko 22. Simulointitulokset
- Page 108 and 109:
106Turengissa. Junan myöhästymine
- Page 110 and 111:
108Taulukko 24. Kooste etelään ku
- Page 112 and 113:
110Tässä tutkimuksessa häiriöti
- Page 114 and 115:
112alueen, sekä kahdelle Toijalan
- Page 116 and 117:
114Viriaton ja OpenTrackin välille
- Page 118 and 119:
116aikatauluvaihtoehtoja liikenteel
- Page 120 and 121:
118vaihtoehdot. Tämän jälkeen ki
- Page 122 and 123:
120LÄHTEETBlomqvist, E. (2007a). T
- Page 124 and 125:
122Mäkitalo M. (2007a). Diplomi-in
- Page 126 and 127:
124Wolf H. (2007). RNE-yhdyshenkil
- Page 129:
LIITE 2Pohjoiseen kulkevien henkil
- Page 133:
LIITE 4Pohjoiseen kulkevien kuvitte
- Page 137:
Ensimmäisen aikatauluvaihtoehdon g
- Page 141:
Kolmannen aikatauluvaihtoehdon graa
- Page 145:
Julkaisija:RatahallintokeskusKeskus