Rautatieliikenteen simuloinnin merkitys ... - Liikennevirasto

59− Toijala: Pääradan raiteet ovat kolmas (länsiraide, etelään) ja neljäs raide (itäraide,pohjoiseen). Pohjois-eteläsuunnassa kulkevat junat käyttävät pääraiteita. Turunsuunnan junat lähtevät Toijalasta Turun suuntaan ensimmäiseltä raiteelta ja saapuvatTurun suunnasta toiselle raiteelle.− Hämeenlinna: Pääradan raiteet ovat toinen (länsiraide, etelään) ja kolmas raide(itäraide, pohjoiseen). Pohjois-eteläsuunnassa kulkevat junat käyttävät pääraiteita.Ensimmäistä raidetta käyttävät etelästä saapuvat ja etelään lähtevät junat, joidenpääteasema on Hämeenlinna.Myös tavaraliikenne kulkee liikennepaikoilla pääraiteita pitkin, ellei pysähtyminen taijokin muu syy edellytä ohjaamaan junia toisille raiteille. Tavaraliikenteen osaltakäytetään seuraavia toimintaperiaatteita (Mikkola ja Nieminen 2007.):− Toijala: tavarajunat ohjataan yleensä viidennelle raiteelle odottamaan ohittavaajunaa, koska se on pisin sivuraide. Turun suunnan tavarajunat ohjataan henkilöliikenteentavoin toisen raiteen kautta.− Hämeenlinna: Tampereelta tulevat tavarajunat ohjataan raiteille neljä tai viisitilanteen mukaan ja junakohtaisesti. Riihimäen suunnasta tulevat junat ohjataanpääsääntöisesti raiteelle kuusi. Myös ensimmäiselle raiteelle saatetaan ohjatapohjoisesta tulevia junia, koska raiteella neljä on usein paljon vaihtotöitä.− Turenki: kolmatta raidetta käytetään etuajassa ajavien tavarajunien odotuspaikkana,mikäli tuleva liikennetilanne sitä edellyttää.− Parola, Lempäälä, Turenki: Tavarajuna voidaan määrittää aikataulussa pysähtymäänsivuraiteelle päästäkseen takaa tulevan nopeamman henkilöjunan ohitseen. Tavarajunaaei kuitenkaan voi laittaa pysähtymään sivuraiteelle, mikäli asemalle onsaapumassa etelästä pohjoiseen matkalla oleva taajamajuna, joka käyttää raidettapysähtyäkseen matkustajien takia.Jokaiselle junalle on laadittu tarkat kulkutiet jo suunnitteluvaiheessa. Liikenteenohjaajatmyöntävät suunnitellut kulkutiet junille, mikäli liikennetilanne sen sallii. Junille ei olelaadittu kauko-ohjausjärjestelmään valmiiksi vaihtoehtoisia reittejä, vaan poikkeustilanteissauusi kulkutie tulee laatia manuaalisesti. (Mikkola ja Nieminen 2007.)5.3 Mallinnetut junatyypit5.3.1 Junien ominaisuudetMallinnusalueella liikkuvat henkilöjunat mallinnettiin kuuden erilaisen mallinnustyypinmukaan: Pendolinot, Intercity-junat, Intercity2-junat, taajamajunat, yöpikajunat japäiväpikajunat. Tavarajunat mallinnettiin kahdessa eri tyypissä: etelä-pohjoissuunnassakulkevat tavarajunat sekä Turun tavarajunat. Malliin määritettiin junien kulkuunvaikuttavat ominaisuudet, kuten junien kiihtyvyys, hidastuvuus ja paino. Simuloinnittoteutettiin normaaleissa kitkaolosuhteissa.Henkilöjunien kiihtyvyyttä joudutaan rajoittamaan matkustajamukavuuden vuoksi.Kaikille henkilöjunille asetettiin maksimikiihtyvyydeksi 0,8 m/s 2 . Hidastuvuus vaihtelijunatyypeittäin. Pendolinojen hidastuvuudeksi määritettiin -1,1 m/s 2 , Intercity- jaIntercity2-junien sekä taajamajunien hidastuvuudeksi -0,51 m/s 2 ja pikajunien