114Viriaton ja OpenTrackin välille saadaan toimimaan moitteettomasti, itse simulointiprosessinopeutuisi, mutta mallin rakentaminen veisi silti aikaa.Kirjallisuuskatsauksen perusteella arvioitiin myös, ettei kerralla tarvitse simuloida kokotutkittavaa aluetta. Myös osissa mallintaminen saattaa toimia riittävällä tarkkuudella, jostutkittavat alueet voidaan rajata järkevästi. Esimerkiksi reitin, joka on osin kaksi- ja osinyksiraiteinen, voisi simuloida kahdessa osassa simuloimalla yksi- ja kaksiraiteisetosuudet erikseen. Ensin tulisi simuloida se alue, jossa on suuremmat reunaehdot javähemmän pelivaraa. Tämän jälkeen toisen alueen voi simuloida siten, ettäensimmäisen alueen simulointitulokset huomioidaan asettamalla alkumyöhästymisiä taiaikaistamalla lähtöaikoja. Parasta kuitenkin olisi, jos tutkittavan ratakapasiteettihakemuksensaa kokonaisuudessaan malliin, jolloin voidaan tarkastella junan tai junienkulkua koko matkalta. Suomessa ei kuitenkaan ole simuloitu kovin suuria alueita, jotenei ole tietoa siitä, kuinka suurta verkkoa on käytännössä mahdollista tutkia yhdelläkerralla.Simulointi voisi soveltua myös kiireellisen ratakapasiteetin hakuprosessiin, mikälihakemus koskee yhtä tai muutamaa tavarajunaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että verkkoja säännöllisen liikenteen junat ovat valmiina mallissa. Muutaman junan syöttö sekätulosten tarkastelu on nopeaa valmiissa verkossa.Simulointia ei kannata käyttää selvien aikatauluvirheiden etsimiseen, sillä jokaisenylimääräisen junan lisääminen ja ylimääräinen simulointi vie aikaa. Jo ennensimulointia tulisikin tarkistaa, että esimerkiksi suunnitellut kohtaamis- ja ohitustilanteeton mahdollista toteuttaa suunnitelman mukaisilla liikennepaikoilla. Kun selvät virheeton poistettu aikataulusta, voidaan aloittaa simulointiprosessi.Simulointi kannattaa aloittaa yksittäisten junien simuloinnilla, jolloin voidaan tarkistaa,että aikataulusuunnittelussa laadituissa aikatauluissa on riittävästi pelivaraapysähtymisiä varten. Vuosia alalla toimineet liikennesuunnittelijat osaavat suunnitellapysähtymiset pitkän kokemuksen perusteella. Uudella liikennöitsijällä ei välttämättäkuitenkaan ole vastaavaa aikataulusuunnittelukokemusta. Liikennöitsijällä ei aina olemyöskään tietoa muiden tavarajunien kulusta. Liikennöitsijä saattaakin hakea suoraayhteyttä, jossa on mukana vain kuorman lastaukseen ja purkuun tarvittavat pysähdykset.Jää siis Ratahallintokeskuksen vastuulle huolehtia, että aikatauluihin lisätään riittävästiaikaa myös ohitustilanteiden pysähtymistoiminnoille.Simulointi soveltuu ajoaikalaskentoihin, mutta myös Viriatoon on mahdollista saadalisäominaisuus, jossa lasketaan ajoaika. Viriaton ajoaikalaskentaa varten ohjelmaantulee syöttää tiedot junien ominaisuuksista ja verkosta. Viriatolla suoritettavaa ajoaikalaskentaatullaan mahdollisesti käyttämään Suomessa tulevaisuudessa. Mikäli aikataulujenlaatiminen tapahtuu Viriatolla, saattaa <strong>simuloinnin</strong> käyttäminen ajoaikalaskentoihinolla turhaa, jos sen voi suorittaa Viriatolla riittävällä tarkkuudella.Vaikka Viriaton ajoaikalaskenta korvaisi <strong>simuloinnin</strong> ajoaikalaskennan, simuloinnillaon silti rooli yhteensovittamisprosessissa aikataulujen vertailussa. Häiriötilannesimulointienperusteella voidaan vertailla junien viivytyksiä eri aikatauluvaihtoehdoissaja valita aikataulu, joka on kaikkein stabiilein.
115Ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamisprosessissa häiriötilannemallinnukseensopivat parhaiten häiriötilanteet, jotka eivät edellytä muutoksia aikataulurakenteeseen jajoissa junien ajojärjestys säilyy likipitäen samana. Sopivimmiksi häiriötilanteiksisoveltuvat siten alkumyöhästymiset ja kalusto-ongelmien simuloinnit, sillä niidenmallintaminen on yksinkertaista. Tosin yksittäisten kalusto-ongelmien kohdistuessavain yhteen tai muutamaan junaan, ei välttämättä synny selviä eroja vaihtoehtojenvälille. Sen vuoksi kannattaa käyttää kalusto-ongelmia myös yhdistettynä alkumyöhästymisiin.Alkumyöhästymiset kannattaa perustaa todellisiin, toteutuneisiintilanteisiin.Tutkittavien vaihtoehtojen määrä riippuu vaihtoehtoisten junien määrästä jaliikennöitsijöiden toiveista. Kaikkia vaihtoehtoja ei kannata simuloida, jos aikatauluyhdistelmienmäärä on suuri. Tutkittavaksi tulisi valita vain ne vaihtoehdot, jotkavaikuttavat liikenteellisesti järkevimmiltä ja joissa samalla yhdistyvät mahdollisimmanhyvin eri kuljetusyritysten toiveet. Tutkittavien häiriötilanteiden määrä puolestaanriippuu yksittäisten häiriötilanteiden informaation määrästä. Mikäli eri häiriötilanteetantavat toisistaan poikkeavia tuloksia, tarvitaan häiriötilannesimulointeja enemmän,jotta tulokset tukisivat riittävästi parhaimman vaihtoehdon valintaa.Aikatauluvaihtoehtojen vertailussa mittareiksi sopivat parhaiten viivytykset, kutenkeskimääräinen viivytys junaa kohden ja viivytysten summa. Myös myöhässä olevienjunien määrä kannattaa ottaa huomioon. Henkilöliikenteen kannalta on olennaista, ettäjuna on ajoissa kaikilla pysähdysasemilla, joten aikataulujen vertailussa tulisihuomioida henkilöjunien viivytykset kaikilla pysähtymisasemilla. Tavaraliikenteenkannalta ei ole niin olennaista, onko tavarajuna yksittäisellä asemalla ajoissa, jos kyseon pelkästä väistämistilanteesta, edellyttäen että tavarajuna ei viivästytä muita junia.Tavarajunalle riittäisi siis periaatteessa se, että juna on ajoissa niillä asemilla, joilla onlastaus- tai purkutoimenpiteitä, joten muiden asemien viivytyksiä ei välttämättä tarvitseottaa huomioon. Tavarajunien viivytykset matkan aikana kertovat kuitenkin aikataulunmahdollisesta pelivaran puutteesta, joten myös tavarajunien myöhästymiset matkanvarrella olevilla asemilla kannattaa ottaa mukaan tarkasteluun, erityisesti jos vaihtoehtojenvälille ei juuri tule muita eroja.Aikatauluista voidaan valita stabiilein vaihtoehto, joka toimii ratakapasiteettihakemustenyhteensovittamisen jakoehdotuksena, tai prosessia voidaan jatkaavalitsemalla ne junat, jotka joutuivat vähiten konfliktiin muiden junien kanssa. Näistäjunista voidaan muodostaa kokonaan uusi aikataulu, mikäli muut seikat kutenliikennöitsijöiden toiveet sen mahdollistavat. Tämän jälkeen häiriötilanteet tulisisimuloida uudelleen, jotta myös uuden aikatauluvaihtoehdon pysyvyys erilaisissahäiriötilanteissa tulisi esille. Näin iteroimalla saatetaan löytää vielä parempiaikatauluvaihtoehto.7.3 Työn ja tulosten arviointiOhjelma mallintaa linjaliikenteen oikeanmukaisesti, vaikka junankulku ei vastaakaansekunnilleen todellisuutta. Pienet erot todellisuuden ja <strong>simuloinnin</strong> välillä eivät haittaa,sillä samat erot toistuivat kaikissa tutkituissa aikatauluissa ja aikatauluvaihtoehtojavertailtiin suhteellisesti. Työssä saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Työssälöydettiin simuloinnille hyötyjä, kuten ajoaikojen tarkistaminen, ja voitiin vertailla eri
- Page 3 and 4:
Ratahallintokeskuksenjulkaisuja A 2
- Page 6 and 7:
4Musto, Maija: Betydelsen av simule
- Page 8 and 9:
6ALKUSANATTutkimuksessa käsiteltä
- Page 10:
83.2.3 Muutoksenhaku ..............
- Page 14 and 15:
12TYÖSSÄ KÄYTETYT MÄÄRITELMÄT
- Page 16 and 17:
141 JOHDANTO1.1 Työn taustatLiiken
- Page 18 and 19:
161.2 Työn tavoitteet ja rajaukset
- Page 20 and 21:
182 RAUTATIELIIKENTEEN SUUNNITTELU
- Page 22 and 23:
20radan sähköistäminen, turvajä
- Page 24 and 25:
22Kuva 2.Symmetria vakioaikatauluss
- Page 26 and 27:
24tilanteiden, muuttuneiden tarpeid
- Page 28 and 29:
26Suomi on jaettu liikenteenohjausp
- Page 30 and 31:
28täsmällisyystavoite on 97,5 pro
- Page 32 and 33:
303 RATAKAPASITEETTIHAKEMUSTEN YHTE
- Page 34 and 35:
32Turvallisuustodistus voi koskea y
- Page 36 and 37:
343.2 Ratakapasiteetin jakamisprose
- Page 38 and 39:
36hylkääminen aiheuttaa hakijalle
- Page 40 and 41:
384 SIMULOINTI RAUTATIELIIKENTEEN S
- Page 42 and 43:
40Liikennetekniikassa käytetyt sim
- Page 44 and 45:
424.3.2 Rautatiesimuloinnin ominais
- Page 46 and 47:
44ohjelma arvioi, saapuuko myöhäs
- Page 48 and 49:
46Junat pyrkivät noudattamaan simu
- Page 50 and 51:
48voi käyttää annettuja vetureit
- Page 52 and 53:
50TrackAttk on yksinkertaistettu si
- Page 54 and 55:
52tuolloin oli liikennemäärältä
- Page 56 and 57:
54Ratakapasiteettihakemusten yhteen
- Page 58 and 59:
56Erilaisista tavarajunavaihtoehdoi
- Page 60 and 61:
58Taulukko 4. Mallinnusalueen liike
- Page 62 and 63:
60hidastuvuudeksi -0,6 m/s 2 . Lis
- Page 64 and 65:
62vuoksi tässä työssä Intercity
- Page 66 and 67: 64Kuvassa 9 on esitetty henkilöjun
- Page 68 and 69: 66Kuva 10.Tehokertoimen vaikutus ju
- Page 70 and 71: 68Myös muiden junien aikatauluajoi
- Page 72 and 73: 70varata kulkutietä asemalle asti,
- Page 74 and 75: 726 TAPAUSTUTKIMUKSEN TULOKSET6.1 T
- Page 76 and 77: 74Taajamajuna ei saa kurottua aikat
- Page 78 and 79: 76Intercity oli reilusti ajoissa ja
- Page 80 and 81: 78Kuva 16.Henkilöjunan ja tavaraju
- Page 82 and 83: 80Taulukko 9. Tavarajunien ajoajat
- Page 84 and 85: 82Taulukko 10. Tavarajunat pohjoise
- Page 86 and 87: 84Kuva 17.Graafinen aikataulu henki
- Page 88 and 89: 86Taulukossa 12 on esitetty myöhä
- Page 90 and 91: 88Taulukko 13. Myöhästymiset Samm
- Page 92 and 93: 90Vinnilän puolenvaihtopaikkaHäme
- Page 94 and 95: 92Taulukko 14.Alkumyöhästymiset s
- Page 96 and 97: 94Taulukko 16. Simulointitulokset,
- Page 98 and 99: 96Ensimmäisessä vaihtoehdossa oli
- Page 100 and 101: 98Taulukko 19. Myöhästymiset Paro
- Page 102 and 103: 100paljon myöhästymisiä, jotka o
- Page 104 and 105: 102Kuva 23.Tilannekuva Toijalasta (
- Page 106 and 107: 104Taulukko 22. Simulointitulokset
- Page 108 and 109: 106Turengissa. Junan myöhästymine
- Page 110 and 111: 108Taulukko 24. Kooste etelään ku
- Page 112 and 113: 110Tässä tutkimuksessa häiriöti
- Page 114 and 115: 112alueen, sekä kahdelle Toijalan
- Page 118 and 119: 116aikatauluvaihtoehtoja liikenteel
- Page 120 and 121: 118vaihtoehdot. Tämän jälkeen ki
- Page 122 and 123: 120LÄHTEETBlomqvist, E. (2007a). T
- Page 124 and 125: 122Mäkitalo M. (2007a). Diplomi-in
- Page 126 and 127: 124Wolf H. (2007). RNE-yhdyshenkil
- Page 129: LIITE 2Pohjoiseen kulkevien henkil
- Page 133: LIITE 4Pohjoiseen kulkevien kuvitte
- Page 137: Ensimmäisen aikatauluvaihtoehdon g
- Page 141: Kolmannen aikatauluvaihtoehdon graa
- Page 145: Julkaisija:RatahallintokeskusKeskus