68Myös muiden junien aikatauluajoissa on hieman epätarkkuutta. Suomessa aikataulutlaaditaan minuutin tarkkuudella, joten pienet myöhästymiset ovat simulointimallissahyväksyttävissä. Tämä vuoksi henkilöliikenteen aikatauluja ei muutettu Viriaton ajoista.Pienet erot todellisessa ja simuloidussa aikataulussa eivät haittaa, kun samat erottoistuvat kaikissa tutkituissa aikatauluissa ja aikatauluvaihtoehtoja vertaillaansuhteellisesti.5.5 Tavarajunien mallintaminen5.5.1 Tavarajunien aikataulutTavarajunien aikataulujen suunnittelu ja mallinnus on haasteellista, sillä tavarajunienkokoonpanot vaihtelevat suuresti. Aikataulut laaditaan yleensä aina maksimikokoonpanoille.Mikäli junassa on normaalia vähemmän vaunuja ja junan kokonaispainoon alhaisempi, voi juna liikkua jopa reilusti edellä aikataulustaan. (Hovi jaPaasikivi 2007.)Yhteensovittamisessa lähdettiin liikkeelle tilanteesta, jossa tavarajunille toivotaanaikatauluviivaa noin puolen tunnin välein noin kello 7:00–11:00 välillä. Lisäksi Toijalanja Tampereen välillä kulkee kaksi Turun tavarajunaa molempiin suuntiin aamun aikana.Tilanne on kuvitteellinen, sillä simulointityötä tehtäessä mikään kuljetusyritys ei ollutvielä hakenut ratakapasiteettia säännöllistä liikennettä varten. Junamäärän taustalla ovatkuitenkin todelliset kuljetusyritysten arviot tulevaisuuden kuljetustarpeista (Nieminen2007). Junille etsittiin sopivia ajovälejä henkilöjunien väleistä. Koska henkilöjunialiikkuu mallinnusajankohdan aikana paljon, ne rajaavat melko tarkasti, mihin väliintavarajunia mahtuu. Suurin osa tavarajunista joutuu pysähtymään vähintään kerranmatkan aikana päästääkseen nopeamman henkilöjunan ohitseen.Tavarajunien aikataulusuunnittelussa otettiin mallia Viriaton nykyisistä tavarajunista,jotka kulkevat noin 70–80 km/h nopeudella. Juna voi kahden liikennepaikan välillä jokoajaa suoraan molempien liikennepaikkojen ohi, pysähtyä toisessa tai pysähtyämolemmissa liikennepaikoissa. Kaikille näille vaihtoehdoille tulee laatia oma aikataulunsa,joissa on huomioitu pysähtymiset ja liikkeellelähdöt ajominuutteja lisäämällä.Nykytilanteen aikataulusta saatiin tietää sopivat ajoajat osalle liikennepaikkaväleistä eripysähtymistavoilla. Viriatossa ei kuitenkaan ollut kaikkia mahdollisia yhdistelmiä eriasemilla pysähtyville junille. Uusille reiteille arvioitiin ajat Viriatoon olemassa olevienreittien ajoaikojen mukaan ja ajoajat tarkistettiin <strong>simuloinnin</strong> avulla.Vaikka simulointimalli alkoi Sääksjärven ja Sammaliston kohdilta, huomioitiin aikatauluissamyös Riihimäen ja Tampereen asemat. Koska Sääksjärven ja Tampereen sekäRiihimäen ja Sammaliston välillä on kolme raidetta, osa junista saapuu malliinkolmannelta raiteelta, tai poistuu mallista kolmannelle raiteelle. Tavarajunat kulkevatpääraidetta pitkin vain, mikäli kolmas raide on varattu toiselle tavarajunalle.Esimerkiksi kaikki Riihimäeltä pohjoiseen lähtevät tavarajunat kulkevat kolmattaraidetta pitkin Sammalistoon asti, mutta osa etelään kulkevista junista joutuu kulkemaanpääraidetta pitkin, koska kolmannelta raiteelta on tulossa samaan aikaan vastaanpohjoiseen kulkeva tavarajuna.
695.5.2 Tavarajunien pysähtymisajat ja odotussäännötTavarajunien pysähtymiskäyttäytymisen lähtökohtana oli, että tavarajunat pysähtyvättutkimusvälillä ainoastaan päästääkseen nopeamman henkilöjunan ohitseen. Tavarajunienpysähtymisajoissa ei siten tarvinnut ottaa huomioon lastaus- tai purkutoimienvaatimia aikoja. Näin ollen tavarajunille ei määritelty minimipysähtymisaikoja kutenhenkilöjunille. Tavarajunille asetettiin saapumis- ja lähtöajat pysähdysasemille, sekäjunan ilmestymisaika malliin ja poistumisaika mallista.Pysähtymisaikojen lisäksi tavarajunille asetettiin aikatauluun ohitusajat Hämeenlinnanja Toijalan asemille. Ohitusaikojen asettaminen mahdollistaa tulosten saamisen helpostimyös väliasemilta. Lisäksi ohitusaikojen perusteella ohjelma tietää, kulkeeko junaaikataulussaan. Mikäli tavarajunille ei olisi asetettu ohitusaikoja väliasemille, ohjelmaolisi laittanut myöhässä olevan junan kulkemaan 96 prosentin teholla mallin loppuun taipysähtymiseen asti, vaikka vauhdin kiristäminen olisi saattanut riittää pelkästäänalkumatkasta.Tavarajunille asetettiin pysähdysasemille odotussääntöjä, joiden perusteella tavarajunatodottavat henkilöjunia. Odotussääntöjä tarvittiin häiriötilanteiden mallintamisessa, jottatavarajuna ei lähtisi asemalta ennen kuin mahdollisesti myöhässä asemalle saapunuthenkilöjuna on ohittanut aseman tai lähtenyt asemalta liikkeelle. Odotusajan minimiksiasetettiin 10 sekuntia. Näin tavarajuna pääsee myöhästymistilanteessa lähtemäänvälittömästi henkilöjunan perään, kun kulkutie vapautuu. Odotusajalle ei määriteltymitään maksimia, joten tavarajuna odottaa, kunnes väistettävä juna on ohittanut aseman.Etelän suuntaan kulkeville tavarajunille koetettiin asettaa odotussääntöjä myösvastaantulevaa liikennettä varten, sillä junat pysähtyivät tutkimusalueen liikennepaikoillaitäisen raiteen puolella olevilla sivuraiteilla. Tällöin etelään kulkeva junajoutuu asemalta lähtiessään ajamaan itäisen raiteen kautta läntiselle raiteelle, elivastakkaiseen suuntaan kulkevien junien raiteen kautta. Asemalta lähtevä juna voivarata kulkutien jopa useiksi minuuteiksi.Vastaantulevan junan odotussäännön määrittäminen ei kuitenkaan onnistunut, sillätavarajuna laski odotusajan siitä hetkestä, jolloin tavarajuna saapui asemalle. Odotusajaksiolisi pitänyt sen vuoksi määrittää tavarajunan normaalin pysähtymisajan lisäksihaluttu ylimääräinen odotusaika. Tällöin ongelmaksi kuitenkin muodostui se, että mikälihenkilöjuna ei saapunut odotusajan aikana, tavarajuna odotti määritetyn ylimääräisenajan, mutta lähti sitten liikkeelle riippumatta henkilöjunan sijainnista. Ohjelma ei siiskyennyt laskemaan etukäteen, milloin henkilöjuna saapuu asemalle, ja lähettämääntavarajunaa sen perusteella joko ennen henkilöjunan saapumista tai henkilöjunansaapumisen jälkeen, vaan lähetti tavarajunan liikkeelle odotusajan päätyttyä odotettavanjunan sijainnista riippumatta.Vaikka odotusajan määrittäminen vastaantulevalle liikenteelle ei onnistunut, tämä ei olesuuri puute, sillä suoraan kulkeva juna varaa kulkutietä pitkän matkaa eteenpäin. Mikälijuna on vain hieman myöhässä, se on jo ehtinyt varata kulkutien asemalle saakka, eikätavarajuna voi kiilata eteen, ennen kuin vastaantuleva juna on saapunut asemalle javapauttanut kulkutien perässään. Mikäli juna taas on niin kaukana, ettei se ole ehtinyt
- Page 3 and 4:
Ratahallintokeskuksenjulkaisuja A 2
- Page 6 and 7:
4Musto, Maija: Betydelsen av simule
- Page 8 and 9:
6ALKUSANATTutkimuksessa käsiteltä
- Page 10:
83.2.3 Muutoksenhaku ..............
- Page 14 and 15:
12TYÖSSÄ KÄYTETYT MÄÄRITELMÄT
- Page 16 and 17:
141 JOHDANTO1.1 Työn taustatLiiken
- Page 18 and 19:
161.2 Työn tavoitteet ja rajaukset
- Page 20 and 21: 182 RAUTATIELIIKENTEEN SUUNNITTELU
- Page 22 and 23: 20radan sähköistäminen, turvajä
- Page 24 and 25: 22Kuva 2.Symmetria vakioaikatauluss
- Page 26 and 27: 24tilanteiden, muuttuneiden tarpeid
- Page 28 and 29: 26Suomi on jaettu liikenteenohjausp
- Page 30 and 31: 28täsmällisyystavoite on 97,5 pro
- Page 32 and 33: 303 RATAKAPASITEETTIHAKEMUSTEN YHTE
- Page 34 and 35: 32Turvallisuustodistus voi koskea y
- Page 36 and 37: 343.2 Ratakapasiteetin jakamisprose
- Page 38 and 39: 36hylkääminen aiheuttaa hakijalle
- Page 40 and 41: 384 SIMULOINTI RAUTATIELIIKENTEEN S
- Page 42 and 43: 40Liikennetekniikassa käytetyt sim
- Page 44 and 45: 424.3.2 Rautatiesimuloinnin ominais
- Page 46 and 47: 44ohjelma arvioi, saapuuko myöhäs
- Page 48 and 49: 46Junat pyrkivät noudattamaan simu
- Page 50 and 51: 48voi käyttää annettuja vetureit
- Page 52 and 53: 50TrackAttk on yksinkertaistettu si
- Page 54 and 55: 52tuolloin oli liikennemäärältä
- Page 56 and 57: 54Ratakapasiteettihakemusten yhteen
- Page 58 and 59: 56Erilaisista tavarajunavaihtoehdoi
- Page 60 and 61: 58Taulukko 4. Mallinnusalueen liike
- Page 62 and 63: 60hidastuvuudeksi -0,6 m/s 2 . Lis
- Page 64 and 65: 62vuoksi tässä työssä Intercity
- Page 66 and 67: 64Kuvassa 9 on esitetty henkilöjun
- Page 68 and 69: 66Kuva 10.Tehokertoimen vaikutus ju
- Page 72 and 73: 70varata kulkutietä asemalle asti,
- Page 74 and 75: 726 TAPAUSTUTKIMUKSEN TULOKSET6.1 T
- Page 76 and 77: 74Taajamajuna ei saa kurottua aikat
- Page 78 and 79: 76Intercity oli reilusti ajoissa ja
- Page 80 and 81: 78Kuva 16.Henkilöjunan ja tavaraju
- Page 82 and 83: 80Taulukko 9. Tavarajunien ajoajat
- Page 84 and 85: 82Taulukko 10. Tavarajunat pohjoise
- Page 86 and 87: 84Kuva 17.Graafinen aikataulu henki
- Page 88 and 89: 86Taulukossa 12 on esitetty myöhä
- Page 90 and 91: 88Taulukko 13. Myöhästymiset Samm
- Page 92 and 93: 90Vinnilän puolenvaihtopaikkaHäme
- Page 94 and 95: 92Taulukko 14.Alkumyöhästymiset s
- Page 96 and 97: 94Taulukko 16. Simulointitulokset,
- Page 98 and 99: 96Ensimmäisessä vaihtoehdossa oli
- Page 100 and 101: 98Taulukko 19. Myöhästymiset Paro
- Page 102 and 103: 100paljon myöhästymisiä, jotka o
- Page 104 and 105: 102Kuva 23.Tilannekuva Toijalasta (
- Page 106 and 107: 104Taulukko 22. Simulointitulokset
- Page 108 and 109: 106Turengissa. Junan myöhästymine
- Page 110 and 111: 108Taulukko 24. Kooste etelään ku
- Page 112 and 113: 110Tässä tutkimuksessa häiriöti
- Page 114 and 115: 112alueen, sekä kahdelle Toijalan
- Page 116 and 117: 114Viriaton ja OpenTrackin välille
- Page 118 and 119: 116aikatauluvaihtoehtoja liikenteel
- Page 120 and 121:
118vaihtoehdot. Tämän jälkeen ki
- Page 122 and 123:
120LÄHTEETBlomqvist, E. (2007a). T
- Page 124 and 125:
122Mäkitalo M. (2007a). Diplomi-in
- Page 126 and 127:
124Wolf H. (2007). RNE-yhdyshenkil
- Page 129:
LIITE 2Pohjoiseen kulkevien henkil
- Page 133:
LIITE 4Pohjoiseen kulkevien kuvitte
- Page 137:
Ensimmäisen aikatauluvaihtoehdon g
- Page 141:
Kolmannen aikatauluvaihtoehdon graa
- Page 145:
Julkaisija:RatahallintokeskusKeskus