60hidastuvuudeksi -0,6 m/s 2 . Lisäksi kullekin junalle määriteltiin viive, joka kuluujarruttamisen jälkeen, ennen kuin junan jarrut ovat vapautuneet ja juna voi aloittaauudelleen kiihdyttämisen. Henkilöjunien kiihdytyksen viiveeksi määriteltiin 10sekuntia. (Kosonen 2007b.)Tavarajunilla maksimikiihtyvyyttä ei rajoitettu, vaan kiihtyvyys riippuu kalustosta.Tavarajunien hidastuvuus mallinnettiin ohjelmassa valmiina olevan kaavan mukaan,joka ottaa huomioon tavarajunan jarrupainoprosentin. Jarrupainoprosentti on jarrutuskykyäilmaiseva suure, joka kertoo, kuinka monta prosenttia junan jarrupaino (jarruvoimaailmaiseva suure) on junan kokonaispainosta. Tavarajunille sopiva jarrupainoprosenttion 30–60 prosenttia. Tässä työssä käytettiin kaikilla tavarajunilla 60 prosentinjarrupainoprosenttia. Henkilöjunilla vastaava arvo on 100. Tavarajunat mallinnettiinpitempinä kuin henkilöjunat, joten niiden viiveeksi kiihdytyksen uudelleenaloittamiseksi jarrutuksen jälkeen määriteltiin 40 sekuntia. (Kosonen 2007b, RHK2005.)Tehokertoimeksi määritettiin normaalitilanteessa 90 prosenttia ja myöhästymistilanteessa96 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että junat eivät kulje mallissa täydelläteholla, vaan junan ollessa aikataulussa tai etuajassa juna kulkee rajoitetulla teholla.Mikäli juna ohittaa aseman aikataulustaan jäljessä, simulointiohjelma laittaa junankulkemaan korkeammalla tehokertoimella. Juna jatkaa kulkuaan korkeammalla tehokertoimellasille asemalle asti, jossa on tieto junan ohitus- tai pysähtymisajasta. Mikälijuna saapuu asemalle ajoissa, tehokerroin palautuu 90 prosenttiin. Mikäli juna onedelleen myöhässä, juna jatkaa kulkua korkeammalla teholla.Määritetyn tehokertoimen arvo perustuu siihen, että junia ei ajeta todellisuudessakaanaivan täydellä teholla. Koska junien aikatauluissa on noin 10 prosentin pelivara, sopii90 prosentin tehokerroin simulointiohjelmaan. Todellisuudessa junakuljettajat saattavatajaa jonkin matkaa korkeammalla teholla, mutta osaavat ennakoida mallia paremmintulevan pysähtymisen ja voivat hiljentää vauhtia vähitellen jo hyvissä ajoin ennenpysähdystä. Mallissa junat sen sijaan ajetaan tehokertoimen, kaluston ja infrastruktuurinpuitteissa niin lujaa kuin mahdollista aina lähdöstä pysähdykseen asti. (Mäkitalo 2007,Kokkonen 2007, Kosonen 2007b.)5.3.2 PendolinoPendolino on suurimpien kaupunkien väliseen liikenteeseen tarkoitettu nopea juna.Ensimmäinen Pendolino aloitti liikennöinnin marraskuussa 1995. Pendolinot kulkevatHelsingistä Turkuun, Tampereen kautta Ouluun tai Jyväskylään ja Kuopioon sekäKouvolan kautta Iisalmeen ja Joensuuhun. Pendolinot on merkitty aikatauluuntunnuksella S. (VR 2007b.)Pendolinoissa on kallistuva ja painetiivis kori, joka mahdollistaa liikennöinnin 30–40prosenttia perinteisiä junia nopeammin, sillä matkustusmukavuus säilyy myös kaarteissaja tunneleissa. Pendolinojen huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa, mutta kullakinreitillä ajetaan kyseisen rataosan nopeusrajoitusten mukaisesti. Mikäli Pendolinonkallistus ei toimi, junalla voi ajaa korkeintaan 160 km/h. MallinnusalueellaPendolinojen huippunopeus on 200 km/h, lukuun ottamatta muutamaa paikkaa, jossa onalhaisempi nopeusrajoitus kaikille junille. (VR 2007b, Pitkänen 2007.)
61Yhdessä Pendolino-yksikössä on 309 paikkaa. Yksikön pituus on 159 metriä, korinleveys 3,2 metriä ja paino 328 tonnia. Suurin akselipaino on 14,3 tonnia ja teho 4 000kilowattia. Junakokoonpanossa voi olla yksi tai kaksi Pendolino-yksikköä. Pendolinotajetaan kahden yksikön mittaisina, mikäli juna on tarkoitus erottaa kesken matkaakahdeksi yhden yksikön junaksi, jotka erkanevat eri reiteille. Vastaavasti kaksi erisuunnista saapuvaa Pendolino-yksikköä voidaan yhdistää yhdeksi junaksi, joka kulkeeloppumatkan yhdessä. Tampere toimii tällaisena solmuasemana, jossa yhdistellään jaerotetaan Pendolinoja. (Mäkitalo 2007, VR 2007b.)Mallinnusajankohtana alueella kulkee kaksi Pendolino-vuoroa, jotka liikennöidään ainakahden yksikön mittaisena. Toinen kahden yksikön juna on pohjoiseen kulkevaPendolino S45. Sen ohitusaika Sammalistossa, eli aika jolloin juna syötetäänsimulointimalliin, on kello 10:16. Juna jakautuu Tampereella kahdeksi yhden yksikönjunaksi, joista toinen jatkaa Ouluun ja toinen Jyväskylään. Toinen kahden yksikönPendolino on etelään kulkeva S42. Sen toinen yksikkö saapuu Tampereelle Kokkolastaja toinen Jyväskylästä. Tampereella nämä junat yhdistetään yhdeksi kahden yksikönPendolinoksi, joka lähtee Tampereelta etelään. Se syötetään malliin Sääksjärveltä kello8:06. Muut Pendolinot mallinnettiin yhden yksikön mittaisina. (VR 2007c.)5.3.3 Intercity- ja Intercity2-junatIntercity- ja Intercity2-junat ovat osa VR:n junaliikenteen perustarjontaa. Intercity-junatliikennöivät kaupunkien ja suurten asutuskeskusten välillä. InterCity2-junat liikennöivätkolmella reitillä: Helsinki–Tampere, Helsinki–Turku ja Helsinki–Lahti–Kouvola–Imatra. Junat on merkitty aikatauluihin IC- tai IC2-tunnuksella. Intercity-junissa on sekäyksi- että kaksikerroksisia vaunuja, Intercity2-junat ovat puolestaan kokonaan kaksikerroksisia.Intercity-junien huippunopeus on 140–160 km/h. Intercity2-vaunujenhuippunopeus on 200 kilometriä tunnissa ja nopeuksia on tarkoitus nostaa nykyisestä,kun rataverkon kunto sen sallii. Toistaiseksi junat on aikataulutettu liikennöimään 160km/h. (Hovi ja Paasikivi 2007, VR 2007b.)Intercity-junaliikenne alkoi 1980-luvun lopussa. Kaksikerroksisia Intercity-vaunuja onollut käytössä vuodesta 1998 lähtien, ja ensimmäiset kokonaan kaksikerroksisetIntercity2-junat aloittivat liikennöintinsä kesällä 2000. Intercity-junan normaalikokoonpano muodostuu kuudesta vaunusta ja veturista. Intercity2-junat ovat yleensähieman lyhyempiä, niissä on yleensä kolmesta kuuteen vaunua ja veturi. Junakokoonpanosaattaa kuitenkin vaihdella kysynnän mukaan, esimerkiksi perjantaisin jasunnuntaisin saatetaan ajaa pitempiä junavuoroja viikonloppuruuhkan takia.Pisimmillään Intercity-junat ovat noin 14 vaunun mittaisia. (Hovi ja Paasikivi 2007, VR2007b.)Tässä mallinnuksessa kaikki Intercity- ja Intercity2-junat mallinnettiin keskimääräistenkokoonpanojen mukaan. Kuudesta vaunusta ja Sr2-veturista muodostuvat Intercityjunanpituudeksi määriteltiin 178 metriä ja painoksi 390 tonnia. Viidestä vaunusta jaSr2-veturista muodostuvan Intercity2-junan pituudeksi määriteltiin 151 metriä japainoksi 292 tonnia.Intercity- ja Intercity2-junat on aikataulutettu voimassa olevassa aikataulussakulkemaan samalla nopeudella ja ne pysähtyvät samoilla asemilla. Yksinkertaisuuden
- Page 3 and 4:
Ratahallintokeskuksenjulkaisuja A 2
- Page 6 and 7:
4Musto, Maija: Betydelsen av simule
- Page 8 and 9:
6ALKUSANATTutkimuksessa käsiteltä
- Page 10:
83.2.3 Muutoksenhaku ..............
- Page 14 and 15: 12TYÖSSÄ KÄYTETYT MÄÄRITELMÄT
- Page 16 and 17: 141 JOHDANTO1.1 Työn taustatLiiken
- Page 18 and 19: 161.2 Työn tavoitteet ja rajaukset
- Page 20 and 21: 182 RAUTATIELIIKENTEEN SUUNNITTELU
- Page 22 and 23: 20radan sähköistäminen, turvajä
- Page 24 and 25: 22Kuva 2.Symmetria vakioaikatauluss
- Page 26 and 27: 24tilanteiden, muuttuneiden tarpeid
- Page 28 and 29: 26Suomi on jaettu liikenteenohjausp
- Page 30 and 31: 28täsmällisyystavoite on 97,5 pro
- Page 32 and 33: 303 RATAKAPASITEETTIHAKEMUSTEN YHTE
- Page 34 and 35: 32Turvallisuustodistus voi koskea y
- Page 36 and 37: 343.2 Ratakapasiteetin jakamisprose
- Page 38 and 39: 36hylkääminen aiheuttaa hakijalle
- Page 40 and 41: 384 SIMULOINTI RAUTATIELIIKENTEEN S
- Page 42 and 43: 40Liikennetekniikassa käytetyt sim
- Page 44 and 45: 424.3.2 Rautatiesimuloinnin ominais
- Page 46 and 47: 44ohjelma arvioi, saapuuko myöhäs
- Page 48 and 49: 46Junat pyrkivät noudattamaan simu
- Page 50 and 51: 48voi käyttää annettuja vetureit
- Page 52 and 53: 50TrackAttk on yksinkertaistettu si
- Page 54 and 55: 52tuolloin oli liikennemäärältä
- Page 56 and 57: 54Ratakapasiteettihakemusten yhteen
- Page 58 and 59: 56Erilaisista tavarajunavaihtoehdoi
- Page 60 and 61: 58Taulukko 4. Mallinnusalueen liike
- Page 64 and 65: 62vuoksi tässä työssä Intercity
- Page 66 and 67: 64Kuvassa 9 on esitetty henkilöjun
- Page 68 and 69: 66Kuva 10.Tehokertoimen vaikutus ju
- Page 70 and 71: 68Myös muiden junien aikatauluajoi
- Page 72 and 73: 70varata kulkutietä asemalle asti,
- Page 74 and 75: 726 TAPAUSTUTKIMUKSEN TULOKSET6.1 T
- Page 76 and 77: 74Taajamajuna ei saa kurottua aikat
- Page 78 and 79: 76Intercity oli reilusti ajoissa ja
- Page 80 and 81: 78Kuva 16.Henkilöjunan ja tavaraju
- Page 82 and 83: 80Taulukko 9. Tavarajunien ajoajat
- Page 84 and 85: 82Taulukko 10. Tavarajunat pohjoise
- Page 86 and 87: 84Kuva 17.Graafinen aikataulu henki
- Page 88 and 89: 86Taulukossa 12 on esitetty myöhä
- Page 90 and 91: 88Taulukko 13. Myöhästymiset Samm
- Page 92 and 93: 90Vinnilän puolenvaihtopaikkaHäme
- Page 94 and 95: 92Taulukko 14.Alkumyöhästymiset s
- Page 96 and 97: 94Taulukko 16. Simulointitulokset,
- Page 98 and 99: 96Ensimmäisessä vaihtoehdossa oli
- Page 100 and 101: 98Taulukko 19. Myöhästymiset Paro
- Page 102 and 103: 100paljon myöhästymisiä, jotka o
- Page 104 and 105: 102Kuva 23.Tilannekuva Toijalasta (
- Page 106 and 107: 104Taulukko 22. Simulointitulokset
- Page 108 and 109: 106Turengissa. Junan myöhästymine
- Page 110 and 111: 108Taulukko 24. Kooste etelään ku
- Page 112 and 113:
110Tässä tutkimuksessa häiriöti
- Page 114 and 115:
112alueen, sekä kahdelle Toijalan
- Page 116 and 117:
114Viriaton ja OpenTrackin välille
- Page 118 and 119:
116aikatauluvaihtoehtoja liikenteel
- Page 120 and 121:
118vaihtoehdot. Tämän jälkeen ki
- Page 122 and 123:
120LÄHTEETBlomqvist, E. (2007a). T
- Page 124 and 125:
122Mäkitalo M. (2007a). Diplomi-in
- Page 126 and 127:
124Wolf H. (2007). RNE-yhdyshenkil
- Page 129:
LIITE 2Pohjoiseen kulkevien henkil
- Page 133:
LIITE 4Pohjoiseen kulkevien kuvitte
- Page 137:
Ensimmäisen aikatauluvaihtoehdon g
- Page 141:
Kolmannen aikatauluvaihtoehdon graa
- Page 145:
Julkaisija:RatahallintokeskusKeskus