Rautatieliikenteen simuloinnin merkitys ... - Liikennevirasto

19hitaat junat hidastavat nopeampien junien kulkua, jos rataosuudella ei ole mahdollistapäästää nopeampaa junaa hitaamman ohi. Pullonkaulaksi voi muodostua esimerkiksiyksiraiteinen osuus kaksiraiteisten rataosien välissä tai alennettu sallittu nopeus.Yksiraiteisen rataosan mitoittava osuus on kohtauspaikkaväli, missä ajoaika on pisin.(Mäkitalo 2000.)Kapasiteettivajetta voi ilmetä, vaikka kapasiteettia olisi periaatteessa käytössä. Henkilöliikenteessätällainen tilanne voi esiintyä esimerkiksi, kun asemalla on kaksi raidetta,mutta vain toiselle on rakennettu henkilölaituri, jolloin asemalla voi pysähtyä kerrallaanvain yksi matkustajajuna. Tavaraliikenteessä vastaava tilanne voi syntyä esimerkiksiohitustilanteessa, jossa pitkä juna yrittää päästää takaa tulevan nopeamman junanohitseen siirtymällä sivuraiteelle, mutta ei mahdu pituutensa vuoksi kokonaansivuraiteelle, jolloin nopeampi juna ei pääse takaa ohi. (Mäkitalo 2000.)2.1.2 Ratakapasiteetin käyttöasteRatakapasiteetin käyttöaste tarkoittaa junien kulkuun kuluneen ajan suhdettakäytettävissä olevaan liikennöintiaikaan. Sekaliikenteelle sopiva käyttöaste vuorokaudessaon noin 40–60 prosenttia. Optimaalinen käyttöaste on noin 60 prosenttia, tosinSuomen talvessa optimaalinen käyttöaste on alhaisempi. Käyttöastetta voidaankasvattaa lisäämällä rataverkolle junia. Käyttöastetta ei kuitenkaan kannata kasvattaa yli80 prosentin, sillä silloin lisäjunien sijoittaminen verkolle hankaloituu. Lisäksi mitäsuurempi käyttöaste on, sitä häiriöherkempi liikenne on, jolloin palautuminenhäiriötilanteista normaalitilanteeseen voi kestää pitkään. (Mäkitalo 2000, Pitkänen2006.)Kapasiteetin käyttöastetta voidaan tarkastella joko simulointiohjelmilla tai laskeamatemaattisten mallien avulla. Eri maissa on kehitetty useita erilaisia menetelmiäratakapasiteetin mittaamiseen ja ne soveltuvat yleensä parhaiten juuri oman maantarpeille. Eri maiden menetelmät eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kansainvälinenrautatieliitto UIC on laatinut kaikkiin maihin ja kaikille rautateille sopivan, yksinkertaisenlaskentamenetelmän, joka mahdollistaa eri maiden karkean vertailun.Menetelmä on ohjeellinen ja sitä on tulkittu eri maissa eri tavoin. (Mäkitalo 2000,Pitkänen 2007.)2.1.3 Ratakapasiteetin lisääminenRatakapasiteetin kasvattamiseen kohdistuvat toimenpiteet voidaan jakaa neljäänluokkaan: aikataulurakenteen tai liikennöintiperiaatteiden muuttaminen, rataosanhitaiden välien poistaminen, opastinjärjestelyjen muuttaminen ja ratageometrianmuuttaminen. Toimenpiteet tulisi toteuttaa kyseisessä järjestyksessä, mikäli halutaansaavuttaa taloudellisesti paras ratkaisu. Infrastruktuuriin kohdistuvia toimenpiteitä eivälttämättä tarvita, jos liikennöintiratkaisuja muutetaan kapasiteetin käytön kannaltaparempaan suuntaan. (Pachl 2002.)Ratakapasiteettiin vaikuttava infrastruktuuri tarkoittaa raiteita ja niiden määrää, radanrakennetta ja varustelua, ratapihoja, kohtauspaikkoja ja turvalaitteita. Näihinkohdistuvia investointitoimenpiteitä ovat esimerkiksi kohtaamispaikkojen tai uusienraiteiden rakentaminen, päällysrakenteen uusiminen, ratageometrian parantaminen,