44ohjelma arvioi, saapuuko myöhässä oleva juna asemalle käyttäjän määrittelemän vaihtoyhteysjunanmaksimiodotusajan puitteissa. Mikäli myöhässä saapunut juna saapuuasemalle maksimiodotusajan sisällä, yhteys säilytetään. (Hovi ja Ronni 1997.)Lähtötiedoissa määritetään myös junien aikataulujen yhteydessä suunnitellut kulkutietsekä vaihtoehtoiset kulkutiet mahdollisissa poikkeustilanteissa. Joissain ohjelmissa onmyös mahdollista reitittää juna poikkeusoloissa automaattisesti muillekin vapaillereiteille. (Hovi ja Ronni 1997.)Häiriöiden luominen on yksi keskeinen simulointiohjelman ominaisuus, sillä liikennejärjestelmäntodellinen stabiliteetti selviää vasta häiriötilanteissa. Häiriöt voivat liittyäinfrastruktuuriin, liikenteeseen tai kalustoon. Häiriöitä ovat esimerkiksi alkumyöhästymiset,pysähdysaikojen ylitykset ja rajoitukset kalustossa tai infrastruktuurissa.Häiriöt voidaan kohdentaa esimerkiksi tietylle junalle, ajankohdalle taitiettyyn paikkaansa. (Hovi ja Ronni 1997.)Simuloinnin apuohjelmat ovat ohjelmia, jotka hyödyntävät simulointimallia ja<strong>simuloinnin</strong> tuloksia muiden kuin varsinaisten tunnuslukujen laskemiseen. Tällaisiaovat esimerkiksi ohjelmat, jotka tarkastelevat henkilöstön käyttöä tai sähkönsyöttöjärjestelmää.Osa apuohjelmista saattaa olla myös vuorovaikutuksessa simulointiohjelmankanssa ja palauttaa tietoja takaisin simulointiin. Esimerkiksi sähkönsyöttöjärjestelmänylikuormittuessa vetokaluston teho laskee ja tämä tieto voidaan siirtäätakaisin malliin. (Hovi ja Ronni 1997.)Simulointinopeus riippuu laitteiston ominaisuuksista, mallin sisältämästä tietomäärästäsekä siitä, näytetäänkö animaatiota. Animaatio tarkoittaa käynnissä olevan <strong>simuloinnin</strong>seuraamista tietokoneen näytöllä. Animaatio hidastaa mallin toimintaa, mutta helpottaamallintajaa hahmottamaan liikennetilanteita ja valvomaan mallin toimintaa. Lisäksianimaation avulla voidaan esittää mallin toimintaa yleisölle kuten päättäjille. (Hovi jaRonni 1997.)Simuloinnin tuloksena on mahdollista saada useita erilaisia tunnuslukuja, esimerkiksi(Hovi ja Ronni 1997.):− tietoa junien kulusta, kuten junien tulo-, ohitus- ja lähtöajat asemilla, juniennopeudet sekä myöhästymiset,− junien eri toimintoihin käyttämä aika kuten liikkeelläolo, asemapysähdykset, seisopastimistajohtuvat pysähtymiset sekä kokonaismatka-aika,− junien energiankulutus,− pysähdysten ja hidastusten lukumäärä mahdollisesti syyn mukaan eriteltynä,− junien väliset konfliktit,− raideosuuksien varaukset ja− tapahtumat liikennepaikoilla eli luettelo malliin ilmestyvistä ja mallista poistuvistajunista sekä asemille saapuvat, ohittavat ja kohtaavat junat.Numeeriset tulosteet on mahdollista tulostaa useista ohjelmista myös graafisesti.Yleensä graafiset tulokset helpottavat tulosten käsittelyä, kun tulosten havainnollisuusparanee. Graafisia tulosteita ovat esimerkiksi nopeusprofiili, raidevarauskaavio sekägraafinen aikataulu, jossa voidaan esittää suunniteltu ja simuloitu liikenne. (Hovi jaRonni 1997.)
45Mallin koolla tarkoitetaan sitä, miten suurta raideliikenneverkkoa voidaan simuloidamallilla. Monet ohjelmat ovat rajoittuneita kokonsa suhteen, eikä niillä voi mallintaakuin pieniä alueita, kuten yksittäisiä ratapihoja. On kuitenkin olemassa myös ohjelmia,jotka pystyvät käsittelemään suuriakin liikenneverkkoja, esimerkiksi kokonaisen maanraideliikenneverkoston. (Hovi ja Ronni 1997, Watson 2005.)Markkinoilla on useita erilaisia simulointiohjelmia. Simulointimalli voi olla yleissimulaattoritai tarkoitukseen räätälöity malli. Yleissimulaattorissa ohjelman käyttäjäluo simuloitavan ympäristön ohjelmasta löytyvien käskyjen ja toimintojen avulla.Räätälöidyssä mallissa simulaattori rakennetaan kuvaamaan suoraan haluttuaympäristöä. Räätälöity malli edellyttää ohjelmointia. (Mäkitalo 2000.)Seuraavana on esitelty tarkemmin neljä simulointiohjelmaa, tapaustutkimuksessakäytetty OpenTrack sekä kolme ominaisuuksiltaan OpenTrackia muistuttavaa ohjelmaa:RailSys, RailPlan ja Simu VII. Nämä ovat kaikki signal berth -tason malleja. Tämänjälkeen on esitelty vielä muita, ominaisuuksiltaan OpenTrackista hieman poikkeaviasimulointiohjelmia. Monien tässä esitettyjen ohjelmien kehitystyö jatkuu koko ajan,joten kaikki tiedot eivät välttämättä pidä enää paikkaansa. Joidenkin ohjelmienkehitystyö on saatettu lopettaa, jolloin ohjelma yleensä poistuu käytöstä vähitellen, kunkäyttäjät siirtyvät uusien ja kehittyneempien ohjelmien käyttäjiksi.4.4 <strong>Rautatieliikenteen</strong> simulointiohjelmistoja4.4.1 OpenTrackOpenTrack on 1990-luvulla kehitetty sveitsiläinen rautatieliikenteen mikrosimulointiohjelma.Ohjelmaa käyttävät useat eri tahot, kuten eri maiden korkeakoulut, rautatieviranomaiset,konsulttiyritykset ja rautateillä operoivat kuljetusyritykset. OpenTracksoveltuu esimerkiksi rautatieverkon infrastruktuurin vaatimusten määrittelyyn, linja- jaasemakapasiteettianalyyseihin, veturien tarkasteluun, aikataulujen pysyvyydenarviointiin sekä erilaisten ohjausjärjestelmien, ongelmatilanteiden vaikutusten,viivytyksien ja energiankulutuksen analysointiin. (OpenTrack 2007.)Simulointiverkkoa voi muokata graafisesti. Jokaisella mallin elementillä on useitaerilaisia ominaisuuksia, kuten pituus, kaltevuus ja huippunopeus eri junatyypeille.Käyttäjä voi luoda ja muokata verkon peruselementtien lisäksi muun muassa vaihteita,opastimia, asemia ja reittejä. Verkon lisäksi OpenTrackiin määritetään jokaisen veturintekniset tiedot kuten esimerkiksi vetokyky, pituus, kiinnitysmekanismi ja voimansiirtotapa.Aikataulutiedossa ovat mukana jokaisen junan käyttämät asemat sisältäen lähtö- jasaapumisajat, vähimmäispysähtymisajat ja kytkennät muihin juniin. Käyttäjä voimuokata aikatauluja tekstitiedostona tai suoraan junien graafisesta aikataulusta. Käyttäjävoi vertailla aikataulutietoa toteutuneisiin tietoihin taulukko- tai graafisessa muodossa.(OpenTrack 2007.)Simuloinnin aikana junat kulkevat aikataulun mukaisesti verkolla. OpenTrack seuraajunien kulkua verkolla ja simulointiajon jälkeen se tuottaa erilaisia kuvaajiasimulointituloksista. Simulointiajot voidaan ajaa yksittäin tai useiden ajojen sarjassa.Jos simulointi toteutetaan usean ajon sarjassa, ohjelma arpoo satunnaisesti kullekinajolle erikseen erilaisia alku- ja asemaviivytyksiä. (OpenTrack 2007.)
- Page 3 and 4: Ratahallintokeskuksenjulkaisuja A 2
- Page 6 and 7: 4Musto, Maija: Betydelsen av simule
- Page 8 and 9: 6ALKUSANATTutkimuksessa käsiteltä
- Page 10: 83.2.3 Muutoksenhaku ..............
- Page 14 and 15: 12TYÖSSÄ KÄYTETYT MÄÄRITELMÄT
- Page 16 and 17: 141 JOHDANTO1.1 Työn taustatLiiken
- Page 18 and 19: 161.2 Työn tavoitteet ja rajaukset
- Page 20 and 21: 182 RAUTATIELIIKENTEEN SUUNNITTELU
- Page 22 and 23: 20radan sähköistäminen, turvajä
- Page 24 and 25: 22Kuva 2.Symmetria vakioaikatauluss
- Page 26 and 27: 24tilanteiden, muuttuneiden tarpeid
- Page 28 and 29: 26Suomi on jaettu liikenteenohjausp
- Page 30 and 31: 28täsmällisyystavoite on 97,5 pro
- Page 32 and 33: 303 RATAKAPASITEETTIHAKEMUSTEN YHTE
- Page 34 and 35: 32Turvallisuustodistus voi koskea y
- Page 36 and 37: 343.2 Ratakapasiteetin jakamisprose
- Page 38 and 39: 36hylkääminen aiheuttaa hakijalle
- Page 40 and 41: 384 SIMULOINTI RAUTATIELIIKENTEEN S
- Page 42 and 43: 40Liikennetekniikassa käytetyt sim
- Page 44 and 45: 424.3.2 Rautatiesimuloinnin ominais
- Page 48 and 49: 46Junat pyrkivät noudattamaan simu
- Page 50 and 51: 48voi käyttää annettuja vetureit
- Page 52 and 53: 50TrackAttk on yksinkertaistettu si
- Page 54 and 55: 52tuolloin oli liikennemäärältä
- Page 56 and 57: 54Ratakapasiteettihakemusten yhteen
- Page 58 and 59: 56Erilaisista tavarajunavaihtoehdoi
- Page 60 and 61: 58Taulukko 4. Mallinnusalueen liike
- Page 62 and 63: 60hidastuvuudeksi -0,6 m/s 2 . Lis
- Page 64 and 65: 62vuoksi tässä työssä Intercity
- Page 66 and 67: 64Kuvassa 9 on esitetty henkilöjun
- Page 68 and 69: 66Kuva 10.Tehokertoimen vaikutus ju
- Page 70 and 71: 68Myös muiden junien aikatauluajoi
- Page 72 and 73: 70varata kulkutietä asemalle asti,
- Page 74 and 75: 726 TAPAUSTUTKIMUKSEN TULOKSET6.1 T
- Page 76 and 77: 74Taajamajuna ei saa kurottua aikat
- Page 78 and 79: 76Intercity oli reilusti ajoissa ja
- Page 80 and 81: 78Kuva 16.Henkilöjunan ja tavaraju
- Page 82 and 83: 80Taulukko 9. Tavarajunien ajoajat
- Page 84 and 85: 82Taulukko 10. Tavarajunat pohjoise
- Page 86 and 87: 84Kuva 17.Graafinen aikataulu henki
- Page 88 and 89: 86Taulukossa 12 on esitetty myöhä
- Page 90 and 91: 88Taulukko 13. Myöhästymiset Samm
- Page 92 and 93: 90Vinnilän puolenvaihtopaikkaHäme
- Page 94 and 95: 92Taulukko 14.Alkumyöhästymiset s
- Page 96 and 97:
94Taulukko 16. Simulointitulokset,
- Page 98 and 99:
96Ensimmäisessä vaihtoehdossa oli
- Page 100 and 101:
98Taulukko 19. Myöhästymiset Paro
- Page 102 and 103:
100paljon myöhästymisiä, jotka o
- Page 104 and 105:
102Kuva 23.Tilannekuva Toijalasta (
- Page 106 and 107:
104Taulukko 22. Simulointitulokset
- Page 108 and 109:
106Turengissa. Junan myöhästymine
- Page 110 and 111:
108Taulukko 24. Kooste etelään ku
- Page 112 and 113:
110Tässä tutkimuksessa häiriöti
- Page 114 and 115:
112alueen, sekä kahdelle Toijalan
- Page 116 and 117:
114Viriaton ja OpenTrackin välille
- Page 118 and 119:
116aikatauluvaihtoehtoja liikenteel
- Page 120 and 121:
118vaihtoehdot. Tämän jälkeen ki
- Page 122 and 123:
120LÄHTEETBlomqvist, E. (2007a). T
- Page 124 and 125:
122Mäkitalo M. (2007a). Diplomi-in
- Page 126 and 127:
124Wolf H. (2007). RNE-yhdyshenkil
- Page 129:
LIITE 2Pohjoiseen kulkevien henkil
- Page 133:
LIITE 4Pohjoiseen kulkevien kuvitte
- Page 137:
Ensimmäisen aikatauluvaihtoehdon g
- Page 141:
Kolmannen aikatauluvaihtoehdon graa
- Page 145:
Julkaisija:RatahallintokeskusKeskus