Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
103<br />
8 JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Rautateiden palvelun laatua voidaan mitata täsmällisyyden avulla. Täsmällisyyttä taas<br />
on perinteisesti mitattu kellolla sekä aikataululla ja määritetty junan täsmällisyys<br />
myöhästymisten suuruuden kautta. Täsmällisyys on ollut laadun mittari.<br />
8.1 Täsmällisyyden <strong>mittaaminen</strong><br />
Mittaaminen on asioiden tilan esittämistä ja kuvaamista sekä niiden keskinäisten mittasuhteiden<br />
jäsentämistä ja luokittelua. Tämä näkyy hyvin myös rautatieliikenteen<br />
täsmällisyyden mittaamisessa. Halutaan kuvata täsmällisyystila ja verrata tätä aiempaan,<br />
sekä luokitella myöhästymisiä erilaisten tekijöiden avulla.<br />
Nykyisen täsmällisyysmittari koostuu yksinkertaisesta mittarista, mutta tämän lisäksi<br />
seurantaa tehdään laajemmin ja täsmällisyystilannetta analysoidaan mittaria kattavammin.<br />
Täsmällisyysmittaria ei näin ollen voida määritellä yksiselitteisesti, vain<br />
määräasemalla tapahtuvaksi täsmällisten junien osuuksien laskennaksi. Täsmällisyyden<br />
nykyinen mittausmenetelmä vaatii kehittämistä Suomessa. Tilanne on yhtäläinen<br />
muualla maailmassa ja yhteisten kansainvälisten mittausperusteiden puute on<br />
synnyttänyt tarpeen kehittää täsmällisyyden mittausmenetelmiä kansainvälisesti.<br />
Nykymenetelmässä on havaittavissa useita puutteita, joita voidaan korjata osin<br />
pieninkin muutoksin.<br />
Täsmällisyyden <strong>mittaaminen</strong> oikein perustein ja toimivin mittarein on tärkeää. Yhtä<br />
tärkeää on myös se, että mittari tuottaa tuloksia, jotka ovat käyttökelpoisia ja ne<br />
tarjoavat halutun tiedon täsmällisyystilanteesta. Yleisesti, myös rautatieliikenteen<br />
kannalta, <strong>mittaaminen</strong> ja tunnuslukujen tuottaminen on toiminnan kehittämisen kannalta<br />
tärkeää. Keskeistä on havaita se, että mittareita arvioidaan ja kehitetään mittaustarpeiden<br />
mukaan, ei mittaamisen pakosta. Uutta mittaria rakennettaessa ei tule<br />
myöskään unohtaa mittaamisesta aiheutuvia kustannuksia. Mittaamisen kustannuksista<br />
sekä muista tarvittavista resursseista ja niiden jakautumisesta tulee sopia rautatieliikenteen<br />
täsmällisyyttä seuraavien tahojen kesken. Täsmällisyysmittausten avulla<br />
saatava hyöty voi olla vaikea määritellä, eikä mittareiden kustannusvastaavuutta voida<br />
helposti esittää.<br />
Täsmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä on paljon ja kaikkien tekijöiden vaikutusta ei<br />
voida tai ei ole tarkoituksenmukaista mitata erikseen. Täsmällisyyden mittaamisessa on<br />
tärkeää tuottaa täsmällisyydestä sellaista tietoa, jonka avulla toiminnan heikkoudet<br />
voidaan tunnistaa ja parantaa täsmällisyyttä. Mittarin tulee esittää täsmällisyystilan<br />
muutokset, johon yksityiskohtainen mittari ei aina ole käyttökelpoisin. Oleellisen<br />
täsmällisyystiedon ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi tarvitaan useampia<br />
täsmällisyysmittareita, jotka lähestyvät samaa tekijää eri näkökulmista. Näiden avulla<br />
täsmällisyystietous saadaan käyttöön, suunnittelijoille ja kunnossapitäjille, jotka voivat<br />
ottaa täsmällisyyden parantamisen tavoitteeksi kaikissa prosesseissa. Täsmällisyyden<br />
mittaamisen käyttökohteita ovat muun muassa rautatieliikenteen ja radanpidon<br />
kehittäminen, asiakastyytyväisyyden parantaminen, tiedottaminen, aikataulusuunnittelu<br />
ja kunnossapitoinvestointien kohdistaminen.