Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

64
liikenteeseen verraten heikko (kuva 5.2) ja joustavamman raja-arvon käyttö parantaisi
selvästi lähiliikenteen täsmällisyyttä.
Kuva 5.2
YTV-alueen lähiliikenteen linjojen täsmällisyys sekä YTV-alueen ulkopuolisen,
Lahteen liikennöivän linjan Z täsmällisyys viikolla 3.
Lähiliikenteen pitkien yhteysvälien täsmällisyyden raja-arvon perusteet eivät ole
yhteneviä palvelutason periaatteiden kanssa, kun samalla yhteysvälillä on mahdollista
käyttää vaihtoehtoisesti nopeampaa ja lippuhinnoiltaan kalliimpaa henkilökaukoliikennettä.
Mittarin laajentaminen ja käsiteltävän tiedon lisääminen vaatii tulosten hyödyntämisen
kannalta, että mittauksilla tulee olla riittävä tietotekninen tuki. Nykytilassa täsmällisyystieto
saadaan Jusesta ja laskentoja suoritetaan monesti käsinlaskentana. Vuonna 2003
Jusen määrittelytyön yhteydessä on ilmaistu tarve junien kulun toteumatiedon
keräämiseen uusilta seuranta-asemilta VR:llä aiemmin käytössä olevien seurantaasemien
lisäksi. Uusien pisteiden käyttöönoton ohella tulee arvioida vanhojen seurantapisteiden
tarpeellisuus ja seuranta-asemien määrän ja sijainnin muuttamismahdollisuudet.
Jusesta saadaan tulostettua asemakohtaiset ja junatyyppikohtaiset
toteutuneet täsmällisyystiedot, mutta näitä tietoja käytetään vain vähän täsmällisyysanalyyseissä.
Nykyisen täsmällisyysmittauksen yhtenä puutteena on täsmällisyystiedon
hallinta ja käyttö.
Tavaraliikenne on perinteisesti kulkenut usein suunnitellusta aikataulustaan etuajassa.
Etuajassa kulkua pidetään muun ohella epätäsmällisyytenä ja se vaikuttaa niin
liikenteenohjaajien operatiiviseen työhön (Mäkitalo 2001), koko liikennejärjestelmän
täsmällisyyteen kuin liikenneturvallisuuteen. Etuajassa kulkua ei kuitenkaan oteta
huomioon laskettaessa nykymenetelmällä täsmällisyystasoa. Vaikutuksiensa perusteella